Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013—2016

Eduskunnan talousvaliokunta

Valtioneuvoston julkista taloutta koskevat sopeutustoimet ovat mittakaavaltaan kohtuullisen onnistuneet. Niiden avulla kyetään tasapainottamaan julkista taloutta heikentämättä liikaa lähivuosien talouskasvua. Sopeutustoimien rakenteen liiallinen painottuminen verotukseen on heikkous, joka turhaan leikkaa tulevaa kasvua.

Arvonlisäveron nosto on taloudelle ja yritystoiminnalle vähemmän haitallinen kuin monien muiden verojen kiristäminen, mutta esimerkiksi palvelualalla arvonlisävero on suuressa määrin työn vero eikä puhdas kulutusvero, joksi se on tarkoitettu. Tätä sopeutustoimien rakenteellista ongelmaa lieventäisi arvonlisäveron ns. alarajahuojennuksen korotus.

Tukevatko kehykset kasvua?

Hallitus edistää kehyspäätöksen mukaisesti yritystoimintaa uusilla verokannusteilla, jotka vauhdittavat pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, investointeja sekä riskillisen pääoman sijoittamista kasvuhakuisiin yrityksiin.

Kehyspäätöksen kasvua tukeva kannustevalikoima on laaja-alainen. Erilaiset kannustimet sopivat erilaisille yrityksille edistäen niiden kasvua, luoden samalla talouskasvua ja työllisyyttä sekä edistäen siten osaltaan valtiotalouden tasapainottumista.

Verokannusteet poikkeavat kuitenkin lähtökohdiltaan. Osa kannusteista on ennakoivia, eli kannuste tulee ennen kasvua ja osa edellyttää kasvua ennen kannusteen realisoitumista. Toteutuneesta kasvusta palkitsevat kannustimet ovat haasteellisempia ainakin nopeaa hyötyä tavoittelevien sijoittajien näkökulmasta.

Edellä mainituista syistä, olisi perusteltua nostaa toteutuneesta kasvusta palkitsevien kannustimien tasoa ja samalla sitouttaa sijoittajia yrityksen pidempijänteiseen kehittämiseen. Esitämme että väliaikaisina toimina käyttöön otettava korotettu hankintameno-olettama listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtyihin yksityisiin sijoituksiin olisi 80 prosenttia.

Suomen Yrittäjät ry
Petri Malinen
ekonomisti