Viestintäviraston luonnos yleispalveluun kuuluvien postipalveluiden hinnoittelun kohtuullisuuden ja kustannussuuntautuneisuuden arviointiperiaatteiksi

Viestintävirasto

Viestintävirasto on laatinut luonnoksen otsikkoasiasta. Muistiossa kuvataan sellaiset keskeiset periaatteet, joiden perusteella Viestintävirasto arvioi tapauskohtaisesti yleispalveluun kuuluvien palveluiden hinnoittelua ja kustannussuuntautuneisuutta. Suomen Yrittäjät lausuu luonnoksesta seuraavaa:

Yleispalveluvelvoite Postipalvelut ovat osa yhteiskuntamme yleishyödyllisiä palveluita. Tästä syystä lainsäädännöllämme on asetettu niin kutsuttu yleispalveluvelvoite turvaamaan postipalveluiden saatavuus kohtuulliseen hintaan kaikkialla Suomessa. Viestintävirasto päättää yleispalveluyrityksen tai -yritysten nimeämisestä, jos se on markkinoiden kilpailutilanne huomioon ottaen yleispalvelun turvaamiseksi välttämätöntä. Tällä hetkellä postiyrityksistä ainoastaan Itellalle on asetettu yleispalveluvelvoite.

Yleispalvelut määritellään postilaissa: Yleispalvelulla tarkoitetaan enintään kahden kilon painoisten kirjelähetysten ja enintään kymmenen kilon painoisten postipakettien välityspalvelua, jotka maksetaan yleisesti käytettävissä olevilla käteismaksutavoilla. Niin ikään yleispalveluun kuuluvat enintään 20 kiloa painavien maahan saapuvien lähetysten kuljetus- ja jakelupalvelut sekä kirjattujen ja vakuutettujen lähetysten palvelut. Muut postipalvelut eivät kuulu yleispalveluvelvoitteen piiriin. Esimerkiksi yrityksille ja yhteisöille suunnatut postipalvelut, jotka perustuvat sopimukseen, eivät ole yleispalvelua.

Yleispalveluiden hinnoittelun lainsäädännöllinen perusta

1.6.2011 voimaan tulleen uuden postilain mukaan yleispalvelu tulee hinnoitella siten, että hinnat ovat kohtuulliset ja että palvelut ovat kaikkien saatavilla asuinpaikastaan riippumatta. Lisäksi hintojen tulee olla kustannussuuntautuneet, tehokkaaseen yleispalvelun tarjoamiseen kannustavat sekä avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita noudattavat. Viestintäviraston tehtävänä on valvoa yleispalvelutuotteiden hinnoittelun lainmukaisuutta. Hinnoittelun kohtuullista arvioidaan keskimääräisen käyttäjän näkökulmasta.

Lisäksi yleispalvelun hinnoitteluun on vaikuttanut kesäkuussa voimaan tullut, EU:n arvonlisäverodirektiiviin perustuva arvonlisäverolain muutos: Käteisellä maksettavat yleispalveluun kuuluvat kirjeet ja postipaketit muuttuivat arvonlisäverottomiksi. Muutos koski myös käteisellä ostettavia postimerkkejä. Yritysten osalta muutos tarkoitti sitä, ettei käteismaksutavoilla ostetuista yleispalvelutuotteista voitu enää tehdä alv-vähennystä. Sen sijaan ennalta maksetut tai jälkikäteen laskutettavat yrityspalvelut (nk. sopimusasiakkuus) eivät kuuluneet muutoksen piiriin.

Muutosten vaikutukset pk-sektoriin

Yleispalveluun kuuluvien lähetysten määritteleminen postilaissa uudelleen tarkoittaa hintavalvonnan suhteen sitä, ettei yrityksille ja yhteisöille suunnattuihin sopimushintoihin enää sovelleta postilain yleispalvelun hinnoittelua koskevaa sääntelyä: tällaiset postipalvelut voidaan hinnoitella markkinaehtoisesti. Viestintävirastolla ei ole toimivaltaa valvoa tällaisten hintojen kohtuullisuutta. Toistaiseksi sopimukseen perustuvat hinnat ovat säilyneet muutoksesta huolimatta ennallaan. Sen sijaan arvonlisäverolain muutos ei laskenut yleispalveluun kuuluvien käteismaksullisten kirjelähetysten hintaa, mikä aiheutti negatiivisia reaktioita erityisesti pienyrittäjien keskuudessa.

Suomen Yrittäjät korostaa, että uuden postilain voimaan tulon jälkeenkin erityisesti pienet yritykset ovat yleispalveluun kuuluvien kirjelähetysten suuria käyttäjiä. Heidän liiketoiminnalle nopeat, laadukkaat ja kohtuuhintaiset postipalvelut ovat erittäin tärkeitä. Yleispalvelun käyttäminen perustuu muun muassa siihen, ettei sopimusasiakkuus yleispalveluntarjoajan kanssa ole vähäisten volyymien vuoksi kaikissa tilanteissa kannattavaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että Viestintävirasto ottaisi huomioon erityisesti pk-sektorin tilanteen ja tarpeet määritellessään hinnoittelun kohtuullisuutta yleispalvelutuotteiden keskimääräisen käyttäjän kannalta.

Viestintäviraston arviointiperiaatteet

Viestintäviraston suorittaman yleispalvelutuotteiden hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin lähtökohtana on palveluiden hinnoittelun kustannussuuntautuneisuuden tarkastelu. Kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Jos hinnoittelu ei ole kustannussuuntautuneella tasolla, hintaa pidetään kohtuuttomana.

Yleispalveluiden käyttäjien kannalta on myönteistä, että kohtuullisuuden vaatimus on ensisijainen kustannussuuntautuneisuuden vaatimukseen nähden. Tämä tarkoitta Viestintäviraston muistion mukaan sitä, että yleispalvelun tarjoaja voi joutua tarjoamaan yleispalvelun myös tappiolla, jotta kohtuuhintaiset palvelut olisivat turvattuja kaikille käyttäjille. Toisaalta huomautamme, että kohtuullisen hinnan ensisijaisuus voi aiheuttaa yleispalveluntarjoajalle sellaisia kustannuspaineita, mikä heikentää erityisesti asiamiesposteina toimivien yrittäjien asemaa ja tätä kautta myös palveluiden saatavuutta.

Yleispalvelusta aiheutuvat kustannukset katetaan yleispalvelun tarjoajan muusta postitoiminnasta saamilla tuloilla, eikä lähtökohtaisesti ulkopuolisella rahoituksella. Muiden kuin yleispalveluun kuuluvien palveluiden hinnoittelu on vapaampaa ja hinnan muodostumiseen vaikuttaa olennaisesti markkinoilla vallitseva kilpailutilanne. Markkinaehtoinen hinnoittelu ei koske yleispalveluja, joiden tuottamiseen Itellalla on velvollisuus. Sillä on määräävä markkina-asema osoitteellisten kirjeiden välityksessä ja muutenkin merkittävä asema postimarkkinoilla. Tämän vuoksi on tärkeää, että Viestintävirastolla on vahva ja aktiivinen rooli yleispalveluiden hinnoittelun valvonnassa.

Suomen Yrittäjät ry

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Tiina Toivonen
lainopillinen asiamies