VNS 8/2009 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea

Eduskunta
Hallintovaliokunta

Tulevaisuusselonteossa asetetaan tavoitteeksi leikata Suomen päästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa pyritään muun muassa vähintään puolittamalla talouden energiaintensiteetti vuoteen 2050 mennessä ja kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta vähintään 60 prosenttiin energian loppukulutuksesta.

Ilmastopoliittisen tulevaisuusselonteon määrittelemät energiatehokkuus-, energiantuotanto- ja ilmastotavoitteet ovat erittäin haasteellisia. Energian merkitys Suomen talouden kehitykselle on keskeinen kylmän ilmaston, pitkien etäisyyksien ja elinkeinorakenteen vuoksi. Tämän vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, minkälaisilla toimenpiteillä tulevaisuusselonteossa asetettuihin tavoitteisiin pyritään. Toimenpiteiden tulee olla kustannustehokkaita ja niiden suunnittelussa tulee ottaa tasapuolisesti huomioon vaikutukset yhteiskunnan eri toimijoihin. Tulevaisuusselonteossa käsitellyt kysymykset ovat useita eri hallinnonaloja poikkileikkaavia. On tärkeää, että tulevaisuusselonteon edellyttämiä toimenpiteitä tar-kastellaan kokonaisuus huomioon ottaen päällekkäisyyksien ja yksittäisten epätarkoituksenmukaisten ohjausvalintojen välttämiseksi.

Ilmastoliiketoiminnan ja -työpaikkojen vahvistaminen

Eri valtioiden ilmastotoimien myötä ilmastoystävällisen teknologian ja ratkaisujen markkinat kasvavat merkittävästi. Teollisuusmaat ovat sitoutuneet myös tukemaan kehittyvien maiden ilmastotoimia. Tämän rahoituksen on tarkoitus tulla osittain yksityisistä lähteistä.

Ilmastonsuojelu voi tuoda paljon uusia liiketoiminta- ja työllisyysmahdollisuuksia suomalaisille yrityksille sekä Suomessa että vientimarkkinoilla. On tärkeätä, että Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan avulla vahvistetaan yritysten ilmastonsuojeluun liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologian kehittämisen ja kaupallistamisen tukemisella sekä kotimarkkinoiden vahvistamisella on tässä merkittävä asema. Tulevaisuusselonteossa esitetään selvitettäväksi julkisten hankintojen käyttöä kestävän teknologian kaupallistamisessa. Tällaisessa tapauksessa kriteerien ja kynnysarvojen tulisi olla sellaisia, että pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus osallistua hankintoihin.

Pk-yritysten merkitys kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta

Paikallinen tuotanto, palvelut ja työpaikat ovat tärkeitä asioita kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta. Paikallisen yritystoiminnan ja työllisyyden kannalta pk-yrityksillä on tärkeä merkitys.

Kuten tulevaisuusselonteossa todetaan, pienillä yrityksillä on niukasti resursseja ja osaamista ympäristöasioihin liittyviin hakemus- ja lupaprosesseihin, ympäristöselvitysten ja -mittausten tekemiseen sekä ilmastotiedon tuottamiseen. Valtioneuvoston linjausten mukaan muun muassa energiamerkintöjen laajentamista EU:ssa ja tuotteiden ilmastomerkkien kehittämistä edistetään. On huolestuttavaa, mikäli ilmastopolitiikan kautta pk-yrityksille tulee raskaita velvoitteita tuotetiedon selvittämiseksi. Esimerkiksi ilmastomerkkien edellyttämät elinkaarilaskennat olisivat kohtuuttoman raskaita pienille yrityksille.

Pk-yritysten erityispiirteet tulee huomioida suunniteltaessa tulevaisuusselonteon linjauksiin perustuvaa ohjausta. On varmistettava, että pk-yrityksille ei aseteta kohtuuttomia vaatimuksia hakemusprosessien, ympäristöselvitysten ja -mittausten suhteen, sekä tarjottava pk-yrityksille tietoa oman toiminnan ympäristövaikutuksista ja niiden vähentämismahdollisuuksista.

Myös pienille yrityksille on löydyttävä sopivia kannustimia kehittää tuotantoaan ilmastoystävälliseksi. Esimerkiksi tulevaisuusselonteossa mainittu energiansäästöseteli on kannatettava tukimuoto pienille yrityksille, koska siihen liittyy useita muita tukimuotoja huomattavasti vähemmän työtä toimenpiteiden todentamisessa ja tuen hakemisessa.

Energian saatavuuden turvaaminen

Energiaa tulee olla riittävästi ja toimitusvarmasti saatavilla elinkeinoelämän tarpeisiin. Energian hyvä saatavuus tukee yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Varhaisilla investoinneilla päästöttömään energiakapasiteettiin varmistetaan energian riittävyys myös kulutushuippujen aikana ja vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta. Kuten tulevaisuusselonteossakin on tuotu esille, energiakapasiteetin riittävyyttä arvioitaessa on huomioitava, että sähkön tarve voi kasvaa energiatehokkuuden paranemisesta huolimatta esimerkiksi sähköautojen ja lämpöpumppujen yleistyessä.

Kotimaisen uusiutuvan energian käytön edistäminen parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja vähentää tuontiriippuvuuteen liittyviä ongelmia. Kotimaisella uusiutuvan energian tuotannolla on positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Koulutettujen energia-alan osaajien niukka saatavuus on kuitenkin ongelmallinen asia uusiutuvan energian käytön edistämisen kannalta. Toisaalta uusiutuvan energian laajamittainen käyttäminen edellyttää kalliita investointeja ja voi aiheuttaa energian hinnan huomattavaa nousua tai heilahtelua ja tätä kautta haitata Suomen talouden kehitystä.

Tulevaisuusselonteossa on linjattu, että energiantuotannossa luovutaan voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen. Turpeella on tärkeä merkitys Suomen energiaomavaraisuuden ja Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueellisen kehityksen ja työllisyyden kannalta. Turve myös helpottaa seospolttoaineena muun muassa metsähakkeen ja peltobiomassojen käyttöä energiantuotannossa.

Ydinvoiman lisärakentaminen on hyväksyttävä uusiutuvan energian edistämisen rinnalla, koska ydinvoima edullisena ja päästöttömänä perusvoimantuotantomuotona hillitsee energian hinnan nousua. Tulevaisuusselonteon linjaus turpeen energiakäytön asteittaisesta alasajosta on ongelmallinen alueellisen työllisyyden ja kotimaisen energiantuotannon kannalta, mikäli hiilidioksidin talteenotto ja varastointi kaupallistuu odotettua heikommin tai myöhemmin.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Johanna Hietamäki
ympäristöekonomisti