Vuoden 2014 lisätalousarvio

Eduskunta
Valtiovarainvaliokunta
Työ- ja elinkeinojaosto

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa hallituksen esityksestä (HE 66/2014 vp) vuoden 2014 lisätalousarvioksi. Lausuntonaan Suomen Yrittäjät esittää asiasta seuraavan.

1. Lisäbudjetin arviointi yleisesti

Lisätalousarviolla toteutetaan osaltaan päätöksiä, joita hallitus on tehnyt rakennepoliittisessa ohjelmassa ja kehysriihessä. Suomen Yrittäjät toteaa, että lisätalousarvio laaditaan poikkeuksellisen hankalissa olosuhteissa. Suomen kokonaistuotannon kasvu on heikkoa, ja julkisyhteisöjen velkasuhde on kohonnut lähes 60 prosenttiin kokonaistuotannosta.

Suomen Yrittäjät painottaa niiden toimien tärkeyttä, joilla saadaan julkinen talous tasapainoon. Tasapainotilan saavuttaminen edellyttää erityisesti julkisten menojen leikkaamista. Verojen korottaminen leikkaisi kulutuskysyntää ja samalla kasvun edellytyksiä, joten niistä on pidättäydyttävä.

Toiseksi olemme painottaneet sitä, kuinka keskeistä on huolehtia yritysten kasvun ja työllistämisen edellytyksistä. Pk-yritykset ovat vastanneet viimeisen 10 vuoden aikana lähes kaikkien yksityisen sektorin uusien työpaikkojen luomisesta. Nyt tarvitaan toimia, joilla voidaan vahvistaa pienten yritysten tulevaisuuden uskoa, kykyä kasvaa ja kykyä työllistää.

2. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan menot

Lausuntopyynnössä toivottiin keskittymistä erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Seuraavassa esitetään huomioitamme lisätalousarvioehdotuksesta tämän pohjalta.

Lisätalousarvioehdotuksessa ehdotetaan 80 miljoonan euron määrärahaa VTT OY:n perustamismenoihin. Olemme lausuneet käsityksemme VTT:n yhtiöittämisestä erikseen valmistelun kuluessa. Tässä yhteydessä katsomme esityksen olevan hyväksyttävä.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määrärahoissa on merkittävä 29 miljoonan euron lisäys momentille 41 eli yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi. Määrärahaa on tarkoitus käyttää sekä Finpron toiminnan uudistamisesta syntyviin tarpeisiin että Team Finland-toiminnan tehostamiseen.

Suomen Yrittäjät pitää määrärahalisäyksiä perusteltuina. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että Finpron uudistaminen parantaa pk-yritysten saatavilla olevia kansainvälistymispalveluita käytännössä. Finprosta irrotettujen konsulttipalveluiden ja muiden yksityisten konsulttipalveluiden toimivuus edellyttää hahmotellun rahoitusinstrumentin nopeata, yrityslähtöistä järjestämistä.

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vähennettäväksi kansainvälistymisavustusta yritysten yhteishankkeisiin. Valtuutta leikattaisiin 5 miljoonaa euroa, mistä johtuvat menojen vähennykset kanavoituisivat useammalle vuodelle.

Suomen Yrittäjät vastustaa määrärahan leikkaamista. Yhteishankkeille myönnetty tuki on ollut käyttökelpoinen keino edistää pk-yritysten vientiponnisteluita. Jo tällä hetkellä tilanne on se, että kaikille tukikelpoisille hankkeille ei ole voitu myöntää rahoitusta. Toimialoilla, jotka pystyvät hyödyntämään tukea, määrärahojen vähentäminen heikentää suoraan yritystemme asemaa kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Tämä rahoitusväline on toiminut yrityslähtöisesti, eikä sitä tule heikentää vaan kehittää.

TEKESin myöntämiä lainoja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ehdotetaan lisättäväksi. Määrärahaan tulisi 24 miljoonan euron ja myöntämisvaltuuteen 60 miljoonan euron lisäys.

Suomen Yrittäjät katsoo lisäyksen perustelluksi. On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että laina- ja avustusmuotoinen rahoitus pysyvät tasapainossa. Lainarahoitus toimii hyvin lähellä markkinarajapintaa, mutta avustukset ovat käyttökelpoisia pidemmän aikavälin innovaatiopolitiikan toteutuksessa.

Suomen Teollisuussijoitukseen ehdotetaan tehtäväksi 50 miljoonan euron pääomasijoitus. Suomen Yrittäjät katsoo sijoituksen perustelluksi todeten kuitenkin, että pääomasijoitustoiminta kohdentuu verrattain harvoihin yrityksiin. On äärimmäisen tärkeää huolehtia pk-sektorin yritysten rahoituksen saannista ja toimintaympäristön vahvistamisesta laajemminkin.

3. Yrittäjävähennys verotukseen

Suomen Yrittäjät on ehdottanut uudenlaisen verokannusteen, viiden prosentin yrittäjävähennyksen käyttöönottamista elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotuksessa. Yrittäjävähennys tarkoittaisi, että henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotus seuraisi osakeyhtiöiden verotuksen kehittymistä. Vähennys merkitsisi maltillista, noin kahden prosenttiyksikön kevennystä pienyritysten verotukseen.

Suomessa on noin 130 000 Suomen Yrittäjien ehdottaman yrittäjävähennyksen piiriin kuuluvaa yritystä. Näistä noin 7 prosenttia eli yli 9000 yritystä on ilmoittanut olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja siten mahdollisia uusien työpaikkojen luojia. Pienet yritykset työllistävät paitsi palkkaamalla omia työntekijöitä, verkostoitumalla toisten pienten yritysten kanssa ja lisäämällä työllisyyttä myös siten. Näin ollen keskipitkällä aikavälillä yrittäjävähennyksen ansiosta voidaan arvioida syntyvän noin 9000 uutta työpaikkaa.

4. Rakenteiden uudistamistarve

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan Suomen on kyettävä uudistamaan työmarkkinarakenteitaan. Kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää jäykkien rakenteiden uudistamista. Pk-yrityksissä on runsaasti kasvu-, työllistämis- ja kansainvälistymispotentiaalia. Potentiaali ei kuitenkaan vapaudu riittävästi talouskasvun muodossa, elleivät työllistämisen edellytykset ole kannustavia. On uudistettava työlainsäädäntöjärjestelmää siten, että se sallii merkittävästi laajemman paikallisen sopimisen kuin nykysääntely.

Antti Neimala
varatoimitusjohtaja