Historia

Yrittäjien yhteistoiminnan juuria voidaan etsiä jo keskiajalla syntyneestä käsityöläisten ammattikuntalaitoksesta, joka pyrki valvomaan jäsentensä etuja ulkopuolista kilpailua vastaan. Ammattikuntalaitos liittyi vain kaupunkeihin, sillä maaseudulla yrittäminen edellytykset – perinteistä maataloutta ja joitakin pitäjänkäsityömestareita lukuun ottamatta – oli käytännössä lailla kielletty. Tiukkoja säädöksiä alettiin höllentää vasta 1800-luvun puolivälissä. Esimerkiksi kauppapuotien perustaminen maaseudulle tuli sallituksi vuonna 1859. Kuka tahansa ei kuitenkaan voinut ryhtyä kauppiaaksi, vaan hakijalta edellytettiin Suomen kansalaisuutta, ripillä käyntiä ja hyvää mainetta. Niin ikään piti olla ”itse itsensä ja omaisuutensa hallitseva”, kirjanpitoa taitava sekä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoinen, kaikki ihan hyviä ominaisuuksia tänäänkin.

Oulaisten ensimmäinen kauppa avattiin 135 vuotta sitten Karl Johan Hongellin toimesta. Ratkaiseva sykäys paikkakunnan elinkeinoelämän kehittymiselle oli Pohjanmaan radan valmistuminen vuonna 1886. Oulaisten historiassa voidaan perustellusti puhuakin ajasta ennen ja jälkeen rautatien. Jonkinlaisesta pienestä pyrkimyksestä yrittäjien yhteistyön virittämiseksi kertoo vuonna 1896 tehty päätös kieltää yksityiskaupoissa muut kaupantekijäiset paitsi tupakka, jota voitiin tarjota

asiakkaille nautittavaksi kaupanteon aikana. Säädöksen rikkojan piti maksaa 20 markan sakko kunnan köyhäin kassaan jokaisesta rikkeestään.

Syvempi pohdinta yrittäjien voimien yhdistämisestä käynnistyi Oulaisissa 95 vuotta ensimmäisen kauppapuodin avaamisen jälkeen. Kiihtyvä maaltapako, jonka taustalla oli maatalouden rakennemuutoksesta johtuva työpaikkojen väheneminen, sai joukon huolestuneita yrittäjiä pohtimaan helmikuussa 1965 Oulaisten ja laajemminkin Pyhäjokialueen teollistamismahdollisuuksia.

Keskustelujen aikana heräsi ajatus pienteollisuusyhdistyksestä. Asian jatkovalmistelu annettiin nelihenkiselle toimikunnalle, jota johti Pyhäjokiseudun silloinen päätoimittaja ja toimitusjohtaja Yrjö Talvi.  Hänen ohellaan yhdistyshanketta puuhasi keskeisesti toinenkin Yrjö, Yrjö Pajunen.

Valmistelut etenivät vauhdilla ja niinpä jo 13. maaliskuuta pidettiin Oulaisten Osuuskaupan ravintolassa perustava kokous, johon otti osaa 53 henkilöä jokilaakson kuudesta kunnasta. Tilaisuudessa olivat läsnä myös Pienteollisuuden Keskusliiton toimitusjohtaja, DI Erkki Heikkonen sekä insinööri Urho Teirikko, joka edusti Oulun pienteollisuuspiirin toimistoa.

Heikkosen palopuheen innostamina läsnäolijat päättivät yksimielisesti perustaa yhdistyksen, joka sai nimekseen Pyhäjokialueen Pienteollisuusyhdistys. Sen ensimmäiseen hallitukseen valittiin Huugo Kerola ja Eero Kaurala Pyhäjoelta, Setti Nokela ja Paavo Nevanperä Merijärveltä, Niilo Irvankoski ja Yrjö Pajunen Oulaisista, Keijo Partanen ja Matti Turvanen Haapavedeltä, Erkki Anttila ja Otto Suvilehto Kärsämäeltä sekä Matti Iso-Junno ja Velu Kotila Vihannista. Puheenjohtajan nuija uskottiin vuoden ajaksi Eero Kauralalle Pyhäjoelta.

Yhdistyshankkeen isiin kuulunut Yrjö Talvi totesi päätoimittajan palstallaan,  että hallitukseen tuli hyviä miehiä, joten sillä uskoisi olevan kaikki mahdollisuudet pienyrittäjiä tyydyttävään toimintaan. Erityiskiitokset Talvi antoi reiluna isäntänä kautta Suomen tunnetulle Oulaisten kunnalle, jonka toimesta pöytä oli katettu tälläkin kertaa oikeina leivonnaiskahvien kera.

Sääntöjen mukaan uuden yhdistyksen tarkoituksena oli toimia yhdyssiteenä ja edunvalvojana, edistää yrittäjien ammattitaitoa sekä tukea uusien kannattavien pienteollisuusyritysten perustamista. ”Virallisten” tehtävien ohella yhdistyksen tehtäväkuvaan liittyi alusta alkaen virkistystoiminnan järjestäminen yrittäjille.

Uuden yhdistyksen ensimmäisiä konkreettisia toimenpiteitä oli kirjanpito- eli tilitoimiston avaaminen Oulaisissa, mikä toteutuikin vuonna 1966. Koulutustoimintakin käynnistyi heti perustamisvuonna osallistumisella Oulussa järjestetyille pienyrittäjien jatkokoulutuskursseille. Koulutusyhteistyö Oulas-Opiston kanssa alkoi vuonna 1966. Vuonna 1972 viriteltiin jopa erillisen yrittäjäopiston perustamista Oulaisten kauppaoppilaitokseen. Tämä jäi haaveeksi, mutta yhteistyö kauppaoppilaitoksen kanssa on tarjonnut sittemmin runsaasti erilaista oppia ja opastusta sadoille yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville.

Koulutus liittyi aluksi lähinnä kokoustekniikka-, verotus-, työehto- ja lakiasioihin. 1990-luvulla kuvaan astuivat henkisemmät arvot. Eija Jaakola-Partanen veti vuonna 1993 koulutuspäivän, joka oli otsikoitu “Yrittäjävalmiudet – rohkeasti eteenpäin!” Kolme vuotta myöhemmin näyttelijä Iris-Lilja Lassilan teemana oli “Esiintymistaito – myönteinen ajattelu ja itsensä johtaminen” ja vuonna 1999 yritettiin etsiä ylivieskalaisen Asko Männistön opastuksella vastauksia siihen, kuinka selviytyjästä voi kasvaa menestyjäksi.

Pyhäjokialueen Pienteollisuusyhdistykseen kuului sen ensimmäisen toimintavuoden lopussa 39 jäsentä. Seuraavana vuonna luku nousi jo 50:een. Lupaavan alun jälkeen kiinnostus väheni. Erityisesti 1970-luvun alkuvuodet olivat syvän aallonpohjan aikaa. Jäsenmäärä laski alimmillaan noin tusinaan. Liittyminen jäseneksi myös Suomen Yrittäjien Keskusliittoon antoi yhdistykselle aikaisempaa paremmat valmiudet vastata entistä laajemman ja monimuotoisemman yrittäjäkunnan tarpeisiin. Kaksoisjäsenyys – PTK ja SYKL – toimi hyvin, mutta ongelmia ei ilmennyt silloinkaan, kun yhdistys siirtyi keskusliittojen yhtyessä 1990-luvun puolivälissä Suomen Yrittäjien “hoiviin”.

Naistoimikunnan perustaminen vuonna 1974 tähtäsi hiipuneen toiminnan piristämiseen. Jäsenkehitys kääntyikin jälleen nousuun. Yrittäjäyhdistykseen, jonka nimi oli muutettu vuonna 1974 vihantilaisen Herman Okuloffin aloitteesta jäsenistöä ja toimintaa paremmin kuvaavaksi Pyhäjokialueen Yrittäjiksi, kuului vuonna 1980 yksi kunniajäsen, 68 varsinaista ja neljä kannattajajäsentä. Kysymystä Oulaisten oman yrittäjäyhdistyksen tarpeesta pohdittiin jo maaliskuussa 1982 kaupungin järjestämässä yrittäjäillassa. Toive toteutui vuonna 2001, kun Pyhäjokialueen Yrittäjien nimi muuttui Oulaisten Yrittäjiksi. Käytännössä valtaosa yhdistyksen jäsenkunnasta oli tosin ollut jo pitkään oulaistelaisia. Kehityksen takana oli omien yrittäjäyhdistysten synty Pyhäjokialueen kuntiin.

Toteuttaakseen keskeistä yrittäjien edunvalvojan tehtävää yrittäjäyhdistys on antanut vuosien mittaan erilaisia kannanottoja ja tehnyt lukuisia aloitteita. Ne ovat koskeneet muun muassa turvetutkimusten aloittamista, yritysasiamiesten virkojen perustamista, yrittäjähenkisten jäsenten valitsemista lomalautakuntaan sekä yrityspalvelupisteen avaamista Oulaisissa. Rautatiehallitukselle on annettu tiukkaa palautetta kehitysalueiden kuljetustuesta ja tavaroiden rikkoutumisesta.

Joskus kannanotot ovat olleet hyvinkin ärhäköitä. Esimerkiksi vuonna 1988 ruodittiin hallituksen kaavailuja työelämän uudistamiseksi seuraavasti: “Luoja meitä pienyrittäjiä varjelkoon, jos tämä hallitus istuu täydet neljä vuotta! Yksityisyrittäjyyttä ei enää silloin ilmeisesti tunneta.”

Vuonna 1981 kannettiin huolta keskioluen myynnin mahdollisista rajoituksista. Yhdistyksen yksimielinen kanta oli, että vähittäismyynti piti säilyttää niin baareissa kuin elintarvikeliikkeissäkin. Muuten lisääntyisivät sekä kotipoltto, väkevien käyttö että pimeä myynti nuorille. Nousevasta polvesta on kannettu huolta muutenkin kuin pimeän viinan myynnin pelossa. 25-vuotisjuhlien onnitteluvarat sijoitettiin stipendirahastoon, josta on tuettu yrittäjäkasvatusta.

Yrittäjäyhdistyksen yhteistyötahoja ovat olleet keskusliittojen lisäksi kauppaoppilaitos, Oulas-opisto, Pyhäjokiseutu ja Oulaisten kaupunki.

Yrittäjillä ja kaupungilla on ollut pitkään elinkeinotoimikunta, joka on ottanut kantaa mm. koulutusasioihin ja yrittäjäpalkinnon jakoon. Vuoden yrittäjä -palkintoa on jaettu vuodesta 1982 alkaen, jolloin sen sai Oulaisten Kivi Oy. Kaupungin ja yrittäjien aamupuurotilaisuudet ovat jo noin vuosikymmenen mittainen perinne.

Vuonna 1974 perustettu naistoimikunta, jonka sielu oli pitkään Irja Räisänen, nousi tärkeään rooliin juhlien, arpajaisten ja matkojen järjestämisessä. Matkoja on tehty vuosien varrella kotimaan kohteiden ohella Ruotsiin ja Tallinnaan. Virkistystoimintaan ovat kuuluneet mm. potkupallo-ottelut päättäjiä vastaan.

Jäsenmaksuilla on tärkeä merkitys yhdistyksen taloudelle. 1980-luvun lopulla yhdistys alkoi julkaista omaa lehteä, jonka nimi on ollut vuodesta 1991 Panos.

Pyhäjokista Eero Kauralaa seurasivat puheenjohtajana Mauri Kivioja Kärsämäeltä sekä oulaistelaiset Yrjö Pajunen, Pertti Karelehto, Tauno Oja ja Pekka Heikkilä. Haapavetisen Otto Koivumaan jälkeen puheenjohtajuus palasi jälleen Oulaisiin, ensin Veli Päivikölle ja sitten vuosikymmeneksi Timo Rekilälle. Vuodet 1997–2002 edettiin Martti Sorvojan johdolla, 2003-2005 puheenjohtajana toimi Jorma Kortesoja.

Historiikin on koonnut Harri Turunen yhdistyksen 40v juhlaan 2005.

40v juhlavuoden jälkeen puheenjohtajana ovat toimineet:

• Ilkka Koski, 2006-2008
• Eero Simunaniemi, 2009-2013
• Ritva Raetsaari, 2014-2015
• Tapani Sipilä, 2016
• Mika Ilomäki, 2017-2018
• Elina Piippo, 2019-2020
• Niko Ahvenlampi, 2021-2022
• Antti Kämäräinen, 2023-