Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Koronakin kellistetään kumoon – Kooveen tuoreehko kippari joutui heti alkajaisiksi ennennäkemättömien haasteiden eteen

Jos on korona aiheuttanut taloudellista päävaivaa monelle yritykselle, niin eivätpä urheiluseuratkaan ole päässeet helpolla. Tämän tietää myös Kooveen toiminnanjohtaja Juuso Laamanen. Hän kävi Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vieraana aluejärjestön pääkallopaikassa Kehräsaaressa juttelemassa paitsi Kooveen kattavasta lajitarjonnasta myös visioimassa seurojen ja pk-yritysten mahdollisista yhteistyökuvioita. Urheilusponsorointiin kun on tänä päivänä aika paljon muitakin vaihtoehtoja kuin mainospaikka kentän laidassa tahi kausijulkaisussa.

Juuso Laamasen aloitusajankohta Kooveen peräsimessä ei ollut aivan paras mahdollinen. Varsinaisesti hän ei ole päässyt vielä näkemäänkään seuransa normaaliarkea, sillä Laamanen aloitti työnsä toukokuussa 2020 eli tautihärdellin jo päästyä Suomessakin täyteen vauhtiin.

– Noin viikko ennen kuin korona alkoi Suomessa levitä, minulle soitettiin ja kerrottiin, että olisi mahdollisuus tulla töihin, Laamanen vahvistaa. Juuso Laamanen astui isoihin saappaisiin, sillä hänen edeltäjänsä Esa Koivisto ehti ennen Laamasta tehdä seuran palveluksessa yli 30 vuoden uran. Hänen työsuhteensa oli siis alkanut jo ennen 28-vuotiaan Laamasen ensimmäistä hengenvetoa.

Rajoitusten ehdoilla

Laamanen kertoo epidemian ohjanneen vahvasti myös hänen debyyttivuotensa tekemisiä.

– Hyvin paljon minäkin olen käyttänyt aikaa siihen, miten urheilua ja liikuntaa pystytään sopeuttaman koronaan ja rajoituksiin, Laamanen tuumaa.

Kooveessa peruslinjauksena on luonnollisesti ollut, että kaikkia viranomaisohjeistuksia seurataan, mutta liikkumaan on kuitenkin pyritty mahdollisuuksien mukaan. Taitoluistelupuolella porukkaa on esimerkiksi jaettu pienempiin ryhmiin ja monessa sisälajissa on nyt siirrytty ulkona treenaamiseen.

– Etenkin viime kevään rajoituksissa pyrimme siirtymään melkein joka lajissa ulkoliikuntaan, koska kelitkin sen sallivat, hän kertoo.

HYVIN ON kulkenut Kooveen U-20 jääkiekkojoukkueen luistin viime aikoina. Joukkue lunasti itselleen paikan SM-sarjassa ensi kaudeksi. Kuva: Anssi Takala

Pääkaupunkiseudun kasvatin oma laji oli salibandy

Juuso Laamaselle Koovee ei ole ollut mikään lapsuudesta tuttu kasvattiseura, sillä hän on alun perin Espoon poikia. Urheilu oli hänelle sen verran tärkeä osa elämää, että Laamanen halusi olla sen kanssa tekemisissä myös ammatikseen. Miehen oma laji oli salibandy.

– Toisaalta sitten kun ymmärsin, että ehkä ihan pääsarjoihin asti oma osaaminen ei riitä, myös urheilemisen taustahommat alkoivat kiinnostaa, hän kertoo.

Opiskelupaikka löytyi Jyväskylän yliopistosta, Suomen ainoasta liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Monesti sieltä valmistutaan liikunnanopettajaksi muttei aina. Juusollakin pääaineena olivat liikunnan yhteiskuntatieteet. Sinne ei muuten asteltu ihan heittämällä, sillä yli 600 hakijan joukosta koulutukseen valittiin 14 henkeä.

Kokoluokka kasvoi Kauniaisista

Jyväskylän jälkeen Laamanen löysi töitä Kauniaisissa toimivan Grankulla IFK salibandyn toiminnanjohtajana. Kooveen peräsimeen siirtymisen myötä kokoluokka kasvoi merkittävästi. Tampereen Koovee mahtuu helposti koko maan kymmenen suurimman seuran joukkoon, ja sen noin 4000 hengen jäsenmäärästä moni seura voi vain unelmoida. Laamasen mukaan seuran todellinen koko on monelle yllätys.

– Jos puhutaan pelkästään Kooveesta, se tunnetaan seurana hyvin, mutta organisaation laajuus ja mittavuus on monelle yllätys, hän myöntää.

Toiminnanjohtaja myöntää itsekin yllättyneensä hakuprosessin aikana muutamasta seikasta.

– Urheilun osalta tiesin varsin hyvin, mihin olin hakeutumassa, mutta ei minulla etukäteen ollut esimerkiksi tietoa seuran omasta leirikeskusalueesta Ylöjärvellä, joka on varmasti yksi upeimmista Pirkanmaan rantasaunakohteista. Lisäksi meidän toimistokiinteistössämme Kalevassa on sauna- ja kokoustilat sekä toimistohotellitiloja, joita harvempi urheiluseura pyörittää. Meilläkin toki tukiyhdistyksen nimissä, Laamanen lisää.

Kymmenen lajia

Kovaa lukua selittää myös lajien paljous. Kenties perinteisin laji Kooveessa on jääkiekko, jonka lisäksi seuralla on lajijaostonsa kymmenessä muussa lajissa.

– Salibandy, taitoluistelu, uinti, suunnistus, paini, käsipallo, rullakiekko, petanque, lacrosse ja frisbeegolf, joka lisättiin lajikirjoon vasta tänä vuonna, Laamanen listaa. Aivan suuruusjärjestyksessä Laamanen ei lajeja luettele, mutta sinne päin.

Harrastajamäärissä isoimmat lajit ovat melko tasoissa olevat salibandy ja jääkiekko, joissa molemmissa on 600–700 pelaajaa. Pienin on lacrosse parillakymmenellä harrastajalla. Myös käsipallo on Tampereella aika marginaalilaji, sillä se on tunnetusti keskittynyt rannikkoseudulle ja eritoten suomenruotsalaisille paikkakunnille.

– Olemme muuten Suomen toiseksi pohjoisin käsipalloseura heti Vaasan jälkeen, Laamanen hymyilee.

Keski-Euroopassahan käsipallo on hyvin suosittu laji. Tämän hän huomasi omatoimisesti Saksassa asuessaan. Yliopistovaihto sinne venähti kahteen vuoteen, kun mies rekrytoitiin Leipzigin salibandyjengiin pelaamaan. Käsipallon ja salibandyn suosiot ovat maissa nurin kurin.

– Kotipelimme pelattiin seuran käsipalloilijoiden harjoitusareenalla.

Kovia saavutuksia

Menestystäkin Kooveelle on ropissut alkaen ihan siitä, että seuran atleeteilta löytyvät olympiamitalit kaikissa kolmessa värissä. Niistä toki on jo tovi, mutta on kovia saavutuksia kirjattu aivan viime vuosinakin. Suunnistuksessa seura esimerkiksi voitti Jukolan viestin viimeksi 2018. Yksilöurheilijoista parrasvaloissa on viime aikoina paistatellut taitoluistelija Jenni Saarinen. Elämänsä ensimmäisissä MM-kisoissa keväällä kisanneen luistelijan arvokisadebyytti oli komea, sillä se poiki Suomelle maapaikan ensi vuoden talviolympialaisiin.

– Komea joukkuesaavutus oli sekin, että Kooveen U-20 jääkiekkojoukkue lunasti äskettäin itselleen paikan SM-sarjassa.

YKSI KOOVEEN tämän hetken tähtiurheilijoista on 22-vuotias taitoluistelija Jenni Saarinen. Hänen suorituksensa viime talven MM-kisoissa Tukholmassa poiki Suomelle lajipaikan ensi talven olympialaisiin Pekingiin. Kuva: Luca Tonegutti

Kallis vuosi

Epävarmuus huomisesta on leimannut urheiluseurojen arkea jo reilun vuoden. Alituisesti muuttuvien paikka- ja turvallisuusmääräyksien lisäksi seuroille päänvaivaa ovat tuottaneet talousmurheet. Kolhuitta ei Kooveekaan ole selvinnyt. Taloudellisesti vuosi 2020 oli seuralle kaamea. Euroissa Kooveen tappio lasketaan kuusinumeroisissa summissa.

– Haasteellisinta on ollut, että kiinteät kulut esimerkiksi henkilöstöstä ja hallintopalveluista juoksevat siitä huolimatta, että tulot ovat miltei nollissa, Laamanen sanoo. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti epidemian aikana kaksi erillistä avustuskierrosta, joista molempiin Koovee osallistui. Ensimmäisellä kerralla kesällä 2020 tukea tuli, mutta toisella ei.

– Joskaan Koovee ei ollut ainoa ilman tukea jäänyt iso urheiluseura.

Lippu- ja tapahtumatuloille piti sanoa heipat

Seuran tulonmuodostuksen kannalta korona on lohkaissut luonnollisesti eniten lipun- ja tapahtumamyyntituloja. Tämä siitäkin huolimatta, että Kooveen miesten Mestis-liigassa pelaavan joukkueen toiminta ja täten myös talous pyörii oman organisaationsa Koovee Hockey Oy:n kautta. Ilman sitäkin lipputulojen myötä seuralta on kadonnut merkittävä rahapotti.

– Esimerkiksi taitoluistelujaoston joulu- ja kevätnäytökset ovat olleet oleellinen osa jaoston tulonmuodostusta, ja kun yhteen lasketaan myös kaikkien peruttujen kisa- ja ottelutapahtumien lipunmyynti, puhutaan jo isoista puroista, Laamanen listaa.

Harmittavaa oli myös perinteisen Särkänniemi Salibandy cupin peruuntuminen kokonaan sekä tältä että edeltävältä vuodelta, sekä Särkänniemi suunnistuksen siirtyminen viime ja tänä vuonna otollisimmasta ajankohdasta keväästä syksyyn. Lapsille ja nuorille suunnatut tapahtumat sekä suunnistusrata huvipuistomiljöössä ovat nekin olleet tärkeitä ja vakiintuneita tulonlähteitä.

MYÖS SUUNNISTUKSESTA on tullut menestystä viime vuosina. Kuvassa tuulettaa Jukolassa 2018 kultamitalin juossut septetti. Kuva: Marjo Lalli

Jäsenpysyvyys ei pudonnut

Kausi- ja harrastusmaksuihin koronan vaikutus ei ole ollut lähimainkaan näin dramaattinen. Ainakin toistaiseksi harva on lopettanut seurajäsenyyttään, vaikka toiminnassa on taukoja ollutkin. Seuran kokonaistalouden kannalta harrastusmaksut ovat luonnollisesti elintärkeitä, mutta koko seuran taloutta niillä ei pelasteta.

– Kausimaksut käytetään pitkälti kulujen kattamiseen. Lajista riippuen noin 75–90-prosenttisesti ne käytetään puhtaasti harrastustoimintaan kuten tilavuokriin, Laamanen huomauttaa. Ikähaitari on laaja. Maksavina jäseninä löytyy jopa yli 90-vuotiata kooveelaisia. Ja nuorimmat harrastajat ovat vasta vauvoja, kiitos vauvauintien.

– Kyllä me täällä tiedämme, mitä tarkoittaa liikuttaminen vauvasta vaariin, kirjaimellisesti, mies hymyilee.

Kestokumppaneille kiitos

Koska tapahtumatulot ovat jääneet vaatimattomiksi, entistä tärkeämpään rooliin on noussut rahainhankinnan kohta muut eli käytännössä yhteistyökumppanuudet.

– Niistä saadaan joko suoraa tai välillistä rahallista tukea. Se on ihan sopimustekninen kysymys, eli siis miten saamme neuvoteltua, Laamanen toteaa.

– Yhteistyömyynnin kannaltakin korona on aiheuttanut omat haasteensa uudishankinnassa, mutta onneksi olemassa olevat yhteistyökumppanit ovat pysyneet mukana, hän kiittelee. Taloudellisesti merkittävimpiä kumppanuuksia seuralla on viisi.

– Pankkipuolella Osuuspankki, Netvisor-taloudenhallinnassa, Lähi-Tapiola vakuutuksissa ja tilitoimistona Rantalainen, Laamanen listaa ja mainitsee viimeisenä vielä Tampereen kaupungin liikuntapalvelut, joka saa vielä toiminnanjohtajalta erikseen kiitokset viime vuoden toiminnasta.

– He ovat tulleet kyllä hienosti vastaan. Kun esimerkiksi liikuntapaikat on suljettu, myös meitäkään ei ole niistä laskutettu. Muutenkin sanoisin, että olipa meillä ongelmana Y tai X, niin yhdessä on aina etsitty ja löydetty hienosti ratkaisuja.

Sponsorointi on paljon muutakin kuin mainontaa

Koska seurojen tulovirrat ovat kutistuneet reippaasti, on euroja pitänyt lähteä etsimään uusilta urilta.

Laamanen näkee erityisen paljon potentiaalia urheiluseurojen sekä yritysten yhteistyömahdollisuuksissa ja toivookin herättävänsä keskustelua siitä, miten urheiluseurat voisivat toimia uusilla tavoilla muun muassa pk-yritysten yhteistyökumppaneina. Hän uskoo, että monella on edelleen turhan rajoittunut kuva näistä yhteistyön mahdollisuuksista.

– Perinteinen printtimainos kentän laidalla tai seuran julkaisussa on mennyttä päivää. Tai siis toki osalle yrityksistä nekin ovat edelleen aivan riittävät, mutta tykkään enemmän puhua kumppanuuksista, joissa yhteistyöllä on myös parempi vaikuttavuus, Laamanen kertoo ja käyttää esimerkkinä urheiluseurojen alustamahdollisuuksia liiketoimintojen kehittäjänä.

– Esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmämme kautta tavoitamme yli 5000 tamperelaista kotitaloutta. Varsinkin kun tapahtumatoiminta saadaan käyntiin, näen tässä upeita mahdollisuuksia.

SEURAN NIMIKKOKAHVI on yksi viime vuoden uutuuslanseerauksista ja esimerkki aivan uudenlaisesta yritysyhteistyöstä. Toiminnanjohtajan kädessään pitelemää kahvia tuottaa seuralle Tampereen Paahtimon yrittäjä. - Lempikahvini, Laamanen hymyilee.

Brändikahvi on kiinnostanut

Laamasen mukaan myös aivan uudentyyppiset yhteistyöajatukset kiinnostavat.

– Meitä kiinnostavat myös avaukset, joissa mennään selvästi urheilun ja liikunnan ulkopuolelle, hän myöntää. Esimerkiksi seuran brändiä voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä laajemmin. Jotain askelia tähän suuntaan on viime vuonna otettukin.

– Yksi hyvä esimerkki tästä on viime vuoden aikana lanseerattu Koovee-kahvi, jota tuottaa seuralle paikallinen yhden naisen paahtimo, hän esittelee ja kiittelee vuolaasti yhteistyökumppaniksi löytynyttä Tampereen Paahtimon yrittäjä Hannamari Rinkistä. Hän hoitaa kahvipapujen maahantuonnin, jauhaa ja paahtaa pavut, sekä vielä punnitsee ja pakkaa jokaisen pakkauksen omin kätösin. Tämä on osoittautunut molempia osapuolia hyödyntäväksi, ja Koovee-kahvia on myynnissä jo K-Market Lapinniemessä hyllytuotteena.

Asiantuntemusta löytyy

Yritysten hyödynnettävissä on myös Kooveen kattava asiantuntemus.

– Olemme luonnollisesti hyviä myös liikuttamaan ihmisiä. Henkilöstöliikunnan osalta meillä löytyy hyviä paketteja yrityksille esimerkiksi tyky-päiviin, hän lupaa ja nostaa esille myös yritysten tarpeisiin räätälöidyt hyvinvointiaiheiset luennot.

– Meiltä löytyy urheilijoita, jotka ovat keskittyneet jo pidemmän aikaa elämänsä rytmittämiseen niin unen, ravinnon kuin levonkin suhteen. Näistä voitaisiin helposti muodostaa asiakasta kiinnostavia kokonaisuuksia, Laamanen listaa ja lisää hetken päästä vielä mukaan myös johtamiseen ja valmentamiseen liittyvän tietotaidon.

– Valmennuspuolelta voitaisiin sieltäkin saada mukavia näkökulmia yrityselämään. Jos mietitään, mitä esimerkiksi salibandyjoukkueen valmentaja tekee, niin ensisijaisesti siinähän on kyse ryhmän johtamisesta, mutta todella vahvasti myös roolitusten hakemisesta, joka taas on täysin verrannollinen työelämään.

Ryhmäytymistarve ei ole kadonnut mihinkään

Kuten arvata saattaa, korona tarkoitti kituvuotta myös esimerkiksi tyky-päiviin. Valitettavan heikkona kysyntä on jatkunut myös 2021. Kevään edetessä tilanne näytti hieman paremmalta, mutta edelleen touhun yllä leijuu isoja kysymysmerkkejä.

– Meillä kysyntä on ollut kohtalainen näistä henkilöstön liikuntapäivistä, mutta kaikki etukäteistilaukset on tehty koronavarauksilla. Toisaalta uskon, että kunhan tilanne palautuu normaaliin, tämänkaltaiselle ryhmäytymiselle on kysyntää monessakin organisaatiossa.

Teksti ja kuvat: Ville Kulmala

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 17.8.2021