Kuntien elinkeinopolitiikasta Uudellekaupungille maan parhaat arviot, Vantaa isojen kaupunkien ykkönen
Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittariston mukaan yrittäjät suhtautuvat varovaisen kriittisesti kuntien elinkeinopolitiikkaan. Mittaristokyselyn tulokset ovat säilyneet samalla tasolla kuin pari vuotta sitten. Vuodesta 2006 kokonaisarvio on noussut kolmella pisteellä 45 pisteestä asteikon ollessa nollasta sataan.
Keskusteluyhteys yrittäjien ja kuntien välillä toimii, sillä yrittäjät arvioivat yhteistyön sujuvan hyvin.
– On hyvä, että yleinen elinkeinopolitiikka saa yrittäjiltä myönteisen arvion. Näkemys elinkeinojen kehittämisestä ja yrittäjyyden merkityksestä kunnille on hyvällä tasolla ja arvostettua. Avoin keskusteluyhteys on edellytys sille, että oikeansuuntainen tahtotila toteutuu asiakysymyksissä myös paremmiksi tuloksiksi, Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen korostaa.
Eniten kritiikkiä päätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja hankintaosaamisesta
Yrittäjät arvostelevat kuntien päätöksentekoa yrityslähtöisyyden puuttumisesta. Kuntien katsotaan selvittävän päätösten vaikutuksia yrityksiin huonosti.
– Kunnat ovat alkaneet kiinnostua aiempaa järjestelmällisemmästä yritysvaikutusten arviointityöstä. Vaikutuksia arvioidaan päätösvalmistelun yhteydessä jossain määrin, mutta johdonmukaisuuden, avoimuuden ja läpinäkyvyyden puute heikentää edelleen yrittäjien luottamusta päätösvalmistelun puolueettomuuteen, Pesonen linjaa.
Myös hankintaosaaminen sekä elinkeinopolitiikan ja palveluiden järjestämiseen liittyvän päätöksenteon heikko yhteys harmittaa.
– Elinkeinopolitiikan ja hankintapolitiikan yhteys pitäisi nähdä nykyistä selkeämpänä. Samoin palvelurakennepuolen kehittämisessä tulisi tulosten mukaan huomioida aiempaa selkeämmin myös ratkaisujen elinkeinopoliittiset vaikutukset, Pesonen arvioi.
Valtakunnan TOP 10 – Uusikaupunki elinkeinopolitiikan ykkönen valtakunnassa
Kymmenen parasta kuntaa olivat:
§ Uusikaupunki (Varsinais-Suomi) 82 pistettä
§ Lempäälä (Pirkanmaa) 78 pistettä
§ Muurame (Keski-Suomi) 77 pistettä
§ Humppila (Kanta-Häme) 75 pistettä
§ Keitele (Pohjois-Savo) 75 pistettä
§ Töysä (Etelä-Pohjanmaa) 74 pistettä
§ Ranua (Lappi) 74 pistettä
§ Alavus (Etelä-Pohjanmaa) 73 pistettä
§ Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa) 71 pistettä
§ Rautavaara (Pohjois-Savo) 66 pistettä
Uudenkaupungin menestyminen kyselyssä osoittaa sen, että pitkäjänteinen työ kunnallisen elinkeinopolitiikan ja yritysten toimintaedellytysten kehittämiseksi tuottaa hedelmää.
– Avoin vuorovaikutus kaupungin ja yrittäjäyhdistyksen välillä on edellytys suotuisalle kehitykselle. Uudessakaupungissa yhteistyötä on rakennettu hyvässä, rakentavassa ja ennen kaikkea avoimessa hengessä, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom kuvailee.
− Uusikaupunki sai erityisen hyvät arviot verrattuna muihin kärkikuntiin kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyydestä sekä infrastruktuurista. Myös arviot kunnan yhteistyöstä seutukunnassa ja maakunnassa, koulutuksesta ja elinkeinopolitiikasta yleensä olivat muita korkeammat, Wibom tarkentaa.
10 suurimman kaupungin pisteet – Vantaa isojen kaupunkien paras
Kymmenen suurimman kaupungin saamat pisteet olivat:
§ Vantaa (Pääkaupunkiseutu) 62 pistettä
§ Espoo (Pääkaupunkiseutu) 55 pistettä
§ Oulu (Pohjois-Pohjanmaa) 54 pistettä
§ Jyväskylä (Keski-Suomi) 48 pistettä
§ Helsinki (Helsinki) 45 pistettä
§ Lahti (Päijät-Häme) 43 pistettä
§ Turku (Varsinais-Suomi) 43 pistettä
§ Tampere (Pirkanmaa) 40 pistettä
§ Kouvola (Kymenlaakso) 37 pistettä
§ Kuopio (Pohjois-Savo) 37 pistettä
Vantaa jatkoi kyselyssä suurten kaupunkien joukossa valtakunnan ykköseksi.
– Perusteita Vantaan menestymiseen löytyy runsaasti. Vantaan kaupunki on harjoittanut hyvää ja nopeaa politiikkaa elinkeinoasioiden valmistelussa sekä toiminut näin isoksi kaupungiksi ketterällä ”yrittäjänlähestyttävällä” organisaatiolla, Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Häkkinen sanoo.
Kyselyssä yksittäisistä väitteistä parhaat arviot Vantaalle annettiin elinkeinopolitiikan tavoitteiden yhteisestä asettamisesta, ajantasaisesta elinkeinopolitiikan ohjelmasta ja asetettujen tavoitteiden määrätietoisesta toteuttamisesta.
10 huonointa kuntaa kaukana muista
Huonoimmat arviot saaneet kunnat ovat muista kauttaaltaan jäljessä. Huonoimmat tulokset ovat reilun 20 pisteen luokkaa, eli kaukana maan keskiarvosta.
– Mittariston ideana ei ole tuoda esiin huonoutta, vaan osoittaa kehittämiskohteita ja kannustaa kuntia ja yrittäjiä aiempaa parempaan yhteistyöhön. Huonoimpia kuntia ei julkisteta, mutta paikalliset yrittäjäyhdistykset käyvät tulokset läpi näiden kuntien edustajien kanssa. Synnytämme luovaa jännitettä osoittamatta kuntia syyttävällä sormella. Tällä on päästy paikallisesti hyviin tuloksiin, arvioi Janne Pesonen.
Taustaa
Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittaristokyselyssä vastaajina oli 2000 yrittäjäyhdistysten hallituksissa toimivaa yrittäjää ja yrittäjävaltuutettua. Riittävästi vastauksia kuntakohtaisia raportteja varten saatiin 253 eli kolmeen neljästä kunnasta.
Pienten ja keskikokoisten yritysten vaikutus kuntatalouksille ja työllisyydelle on tärkeä. Pk-yritysten osuus kaikista yrityksistä on 99,7 prosenttia ja pk-yritysten osuus koko yksityisen sektorin työvoimasta on 61 prosenttia.
Lisätietoja:
Suomen Yrittäjät:
elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen, p. (09) 2292 2967, 040 837 2170
ekonomisti Harri Hietala, p. (09) 2292 2845, 0500 789 906