Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kuva: Markus Sommers
12.1.2022 klo 14:05
Tiedote

Yrittäjät esittää yrityksille nopeita tukitoimia – karanteenien muutos sairauslomiksi toisi yli 300 miljoonan euron kustannukset yrityksille

Yrittäjät odottaa hallitukselta viivyttelemättä päätöksiä rajoitusten vuoksi ahdinkoon joutuvien yritysten auttamiseksi. Erityisesti moni matkailu-, liikenne-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritys on kasvavissa vaikeuksissa. ”Ihmettelen, miksi päätöksiä ei tehdä. Tukipäätöksiä tarvitaan nopeasti”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen on esittänyt, että karanteeneja ei enää myönnetä aiemmalla tavalla. Niiden tilalle hän esittää sairaslomia. Tämä tarkoittaisi suurta kustannustaakkaa työnantajille. 

“Karanteeneista ja eristyksestä on maksettu tartuntapäivärahaa. Jos niiden sijaan suositaan sairaslomia, se merkitsee valtavaa kustannuskuormaa työnantajille. On kohtuutonta kaataa koronaa sairastavien palkkakulut työnantajien kontolle”, Pentikäinen sanoo. 

Yrittäjät on laskenut, että jos kolmasosa työelämässä olevista olisi kolme päivää sairauslomalla koronan takia, tämä merkitsisi työnantajalle kustannuksia 300–350 miljoonaa euroa. 

“Lisäksi kustannuksia tulee töiden järjestämistä uudelleen ja mahdollisten sijaisten palkkaamisesta ja jos sairasloma haetaan työterveyshuollosta”, Pentikäinen sanoo. 

“On myös huomioitava, että edes positiivinen koronatestitulos ei välttämättä tarkoita, että henkilö on työkyvytön työhönsä, joka on sairausloman ja sairauspäivärahan edellytys. Positiivisen testituloksen saaneiden henkilöiden toimeentulo tulisikin edelleen turvata tartuntatautipäivärahalla”, Pentikäinen jatkaa. 

Yrittäjät esittää hallitukselle seuraavia toimia: 

1. Sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen. Sairauspoissaolojen kasvu nostaa tuntuvasti yritysten kuluja sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden vuoksi. Työnantaja ei saa korvausta sairausajan palkkakustannuksista ensimmäiseltä kymmeneltä päivältä. Omavastuuaikaa pitää lyhentää väliaikaisesti kymmenestä yhteen päivään, jotta työnantaja saa aikaisemmin kompensaatiota sairausajan palkkakuluista. Omavastuuajan lyhentäminen tulee rahoittaa valtion varoista. 

2. Sulkemiskorvaus. Yrityksen on saatava sulkemiskorvaus, kun toimitilat on lain tai viranomaisten määräyksen johdosta pidettävä suljettuina koronavirusepidemian vuoksi. Viime keväänä käytetty malli oli varsin toimiva. 

3. Yt- ja lomautusprosessin nopeuttaminen. Moni yritys joutuu sopeutumaan nopeasti rajoitustoimiin. Suomen yt- ja lomautusprosessit ovat kohtuuttoman hitaita. Hallituksen pitää antaa säätely, joka nopeuttaa työehtosopimuksista riippumatta yt- ja lomautusprosesseja. 

4. Kustannustuki VI. Kustannustuki VI tulee ottaa nopeasti käyttöön. Sen tulee olla kustannustuki IV:n kaltainen. Kustannustuen tulee kuitenkin korvata myös rajoitusten vuoksi tapahtumien peruuntumisista aiheutuneita kustannuksia sekä pääjärjestäjälle että tapahtumaketjun alihankintaverkostolle.   

5. Yrittäjän työmarkkinatuki. Yrittäjän oikeus työmarkkinatukeen koronaepidemian vuoksi päättyi marraskuun lopussa. Pahentuneen tautitilanteen vuoksi on nopeasti jatkettava yrittäjän oikeutta työmarkkinatukeen ilman, että yritystoiminta pitää lopettaa. 

6. Verohallinnon joustot. Verohallinnon tulee antaa maksuaikaa yritysten veronmaksuun kassakriisien välttämiseksi. Lisäksi pitää antaa yhteisöille kuukauden lisäaika veroilmoituksen antoon sekä tukea etätyöskentelyä kasvattamalla työhuonevähennystä. 

Rajoitukset kohdistuvat väärin 

Yrittäjät arvostelee myös hallituksen rajoitustoimia.  

”Rajoitukset kohdistuvat väärin. Niitä ei voida pitää oikeasuhtaisina tai välttämättöminä, jos on vaihtoehtoisia sääntelymalleja, joilla rajoituksia voidaan kohdentaa rokottamattomiin, joilla kuitenkin on ollut mahdollisuus ottaa rokote”, johtaja Janne Makkula sanoo.  

Yrittäjät muistuttaa siitä, että THL:n mukaan rokottamattomat ovat syys-marraskuun aikana päätyneet covid-19-tartunnan seurauksena erikoissairaanhoitoon 15 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 26 kertaa todennäköisemmin kuin rokotetut. 

”Jos elinkeinotoimintaa rajoitetaan, rajoitusten on oltava ymmärrettäviä ja loogisia. Ne on perusteltava avoimesti ja ymmärrettävästi niin, että rajoituksen oikeasuhtaisuus ja välttämättömyys taudin leviämisen ehkäisemiseksi käy selvästi ilmi”, Makkula edellyttää. 

Lisätietoja: Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, 040 5041944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi, Mika Kuismanen, johtaja, pääekonomisti, 050 356 0705 mika.kuismanen @ yrittajat.fi ja johtaja Janne Makkula, johtaja, 040 5812472, janne.makkula @ yrittajat.fi