Konkurssi

Käräjäoikeus voi asettaa yrityksen konkurssiin, jos se on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.

Konkurssiin asettamista voi hakea joko yritys itse tai velkoja ja siitä päättää aina tuomioistuin. Hakemus tehdään velallisen yrityksen kotipaikan käräjäoikeuteen. Yhtiön kohdalla tämä tarkoittaa sitä käräjäoikeutta, jonka tuomiopiirissä yhtiön hallintoa Suomessa pääasiassa hoidetaan.

Lataa tietopaketti konkurssista

Lataa tietopaketti konkurssista

Tietopaketti antaa perustiedot konkurssista ja korona-ajan erityispiirteistä sekä velkojalle että velalliselle. Konkurssimenettelyä ei käsitellä kokonaisuutena, vaan keskitytään erityisesti väliaikaisen sääntelyn selostamiseen ja sen vaikutuksiin.

Alla on selostettu pääpiirteittäin konkurssimenettelyn kulku sekä velallisen että velkojan näkökulmasta. Menettely on kokonaisuus, joten selkeätä jakoa näiden kahden näkökulman välillä ei voida todellisuudessa tehdä.

Yrityksesi hakeutuu konkurssiin itse

Jos yrityksesi tekee itse konkurssihakemuksen, voi käräjäoikeus asettaa sen suoraan konkurssiin. Osakeyhtiössä edellytetään hallituksen enemmistön päätöstä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty tiukemmista edellytyksistä. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä yksikin vastuunalainen yhtiömies voi hakea konkurssia. Elinkeinoharjoittaja hakee konkurssia omalla päätöksellään.

Näin konkurssi etenee, jos haet sitä itse:

  1. Yrityksesi asetetaan konkurssiin ja se menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. Käräjäoikeus määrää pesänhoitajan, joka ottaa haltuunsa yrityksesi omaisuuden ja alkaa selvittää velkoja. Pesänhoitaja laatii pesäluettelon ja kirjallisen selvityksen yrityksesi harjoittamasta liiketoiminnasta ja konkurssin syistä. Tämä tapahtuu pääsääntöisesti noin kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta.
  2. Velkojat ilmoittavat saatavansa. Jos yrityksesi konkurssipesässä on varoja niin paljon, että niistä riittää velkojille jako-osuuksia, pesänhoitaja määrää päivän, johon mennessä velkojien on ilmoitettava saatavansa niin sanotussa konkurssivalvonnassa. Pesänhoitajan tehtävänä on selvittää saatavissa olevat mahdolliset epäselvyydet ja riitaisuudet. Tarvittaessa riitaisuudet voidaan ratkaista myös tuomioistuimessa.
  3. Pesänhoitaja laatii valvotuista saatavista jakoluetteloehdotuksen, jonka käräjäoikeus tarkastaa ja vahvistaa.
  4. Kun yrityksesi konkurssipesä on selvitetty, siihen kuuluva omaisuus muutetaan rahaksi ja pesänhoitaja laatii lopputilityksen, joka sisältää selvityksen konkurssipesän hallinnosta ja velkojien jako-osuuksista. Konkurssi päättyy, kun lopputilitys on hyväksytty velkojainkokouksessa.

Konkurssin raukeaminen tai julkisselvitys varojen puutteen vuoksi

Siinä tapauksessa, että yrityksesi konkurssipesän varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien kustannusten maksamiseen tai velkojille tulevat jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Konkurssin rauetessa konkurssin oikeusvaikutukset lakkaavat. Jos yrityksesi on osakeyhtiö, se poistetaan tällöin kaupparekisteristä.

Vaihtoehtona raukeamiselle, tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä määrätä konkurssin jatkumaan julkisselvityksenä, jos pesässä on vain vähän varoja tai on erityinen syy jatkaa yrityksesi toimien selvittelyä. Julkisselvityksen hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä.

Haet velkojana toista yritystä konkurssiin

Mikäli yrityksesi hakee toista yritystä konkurssiin, tässä tärkeimmät näkökohdat

  1. Hakemuksen perusteena on oltava lainvoimainen tuomio tai muutoin selvä saatava. Velalliselta yritykseltä pyydetään kirjallista lausumaa, vastustaako se tekemääsi hakemusta. Velallinen voi välttää konkurssin esittämällä näyttöä, että saatava on konkurssilain vastainen tai maksamalla velan.
  2. Velkojana sinun on valvottava oma saatavasi ja ilmoitettava siitä pesänhoitajalle annetussa määräajassa tai muutoin menetät oikeuden jako-osuuteen. Valvontaa voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin täydentää jälkikäteen ns. jälkivalvontana.
  3. Asianosaisena voit riitauttaa pesänhoitajan tekemän jakoluetteloehdotuksen jälkeen muiden saatavia tai etuoikeuksia kuukauden kuluessa jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivästä. Riitautus on yksilöitävä ja perusteltava. Riitautetut saatavat voidaan vahvistaa, kun tuomioistuin hyväksyy jakoluettelon tai ne voidaan siirtää erilliseen käsittelyyn. Päätökseen voit hakea erikseen muutosta.
  4. Isoimmat asiat käsitellään velkojainkokouksessa, jonne pesänhoitaja tuo isoimmat asiat sinun ja muiden velkojien käsiteltäväksi. Kokouksessa velkojat äänestävät päätöksistä yksikertaisella enemmistöllä saataviensa suhteessa. Käytännössä siis suurimmat velkojat päättävät pesän asioista. On hyvä tiedostaa, että pesän omaisuuden selvittäminen voi kestää isoimmissa tapauksissa useita vuosia. Selvittämiseen kuuluvat mahdolliset oikeudenkäynnit.
  5. Kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus on muutettu rahaksi, jäljellä olevat varat jaetaan sinun ja muiden velkojien kesken ja lopulliset jako-osuudet maksetaan viivytyksettä lopputilityksen jälkeen.

Konkurssin peruuntuminen

Tuomioistuin voi myös määrätä konkurssin peruuntumaan. Tämä edellyttää että:

  • omasta hakemuksestaan konkurssiin asetettu yritys hakee peruuntumista
  • yritys ja konkurssihakemuksen tehnyt velkoja hakevat yhdessä peruuntumista
  • hakemus tehdään kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun yritys on asetettu konkurssiin
  • peruuntumiselle on pätevä syy.

Apua ja tukea on saatavilla