Eri yritysmuotojen verotus

Verotus on yksi tekijä, mikä vaikuttaa yritysmuodon valintaan. Verotuksen lisäksi sinun on mietittävä, mikä yritysmuoto sopii muutoin parhaiten liiketoimintasi harjoittamiseen. Yritysmuoto vaikuttaa esimerkiksi vastuihisi osakkaana.

Yritysmuoto vaikuttaa muun muassa verotukseen, voitonjakoon, yrittäjän palkanmaksuun ja luontoisetuihin. Lue lisää eri yritysmuotojen verotuksesta: 

Yksityisen elinkeinonharjoittajan verotus

Yksityisen elinkeinonharjoittajan eli ns. toiminimiyrittäjän tulos lasketaan siten, että veronalaisesta tulosta vähennetään ensin sen hankkimisesta aiheutuneet menot. Tulos verotetaan ansio- ja/tai pääomatulona. 

Yksityisen elinkeinonharjoittajan eli ns. toiminimen tulos lasketaan siten, että veronalaisesta tulosta vähennetään ensin sen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. Mahdollisten aikaisempien vuosien elinkeinotoiminnan tappioiden vähentämisen jälkeen saadaan verotettava tulo. Siitä vähennetään vielä yrittäjävähennys, joka on viisi prosenttia. Yrittäjävähennyksen vähentämisen jälkeen laskettu yritystulo jaetaan verotettavaksi yrittäjän ansio- tai pääomatulona.

Pääsäännön mukaan yrittäjän pääomatuloa on määrä, joka vastaa 20 prosenttia yrityksen nettovarallisuudelle lasketusta tuotosta. Verovelvollisen niin vaatiessa osuus voi olla 10 tai 0 prosenttia. Näin lasketun pääomatulon veroprosentti on 30. Yli 30 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 34. Loppuosa tilikauden tuloksesta verotetaan yrittäjän ansiotulona progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Poikkeus tästä on, että elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoitot verotetaan nettovarallisuudesta riippumatta kokonaan pääomatulona.

Toiminimen nettovarallisuus lasketaan siten, että yrityksen veronalaisista varoista vähennetään vähennyskelpoiset velat. Nettovarallisuuden laskennan perustana on verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä elinkeinotoimintaan kuulunut varallisuus. Nettovarallisuutta laskettaessa ei oteta huomioon yrittäjän yksityistalouteen kuuluvia varoja ja velkoja. Toiminimen nettovaroihin lisätään myös 30 prosenttia elinkeinotoiminnan maksetuista ennakonpidätyksen alaisista palkoista, jotka on maksettu verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Henkilöyhtiöiden verotus

Henkilöyhtiön eli avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tulos jaetaan vastuunalaisten yhtiömiesten tulona verotettavaksi niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on henkilöyhtiön tuloon. Tätä kutsutaan suoraksi osakasverotukseksi. Jako perustuu yhtiösopimuksen määräyksiin voitto-osuuksista. Tulos verotetaan ansio- ja/tai pääomatulona. 

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat henkilöyhtiöitä, joista käytetään verotuksessa nimitystä elinkeinoyhtymä. Ne eivät ole verotuksessa erillisiä verovelvollisia, vaan niiden tulos jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi. Kun yhtiömies on luonnollinen henkilö eli yksityishenkilö, tulo-osuus elinkeinoyhtymän tuloksesta verotetaan pääomatulona ja/tai ansiotulona sen mukaan, mikä yhtiömiehen osuus on ollut yhtymän edellisen verovuoden nettovarallisuudesta.

Jako perustuu rekisteröidyn yhtiösopimuksen määräyksiin voitonjaosta. Jos rekisteröidyssä yhtiösopimuksessa ei ole voitonjakomääräystä, voitonjaon verotuksessa noudatetaan avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain säännöksiä. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voi maksaa yhtiömiehille palkkaa, ja myös luontoisetujen nauttiminen on mahdollista.

Jokaisen tulolähteen tulos lasketaan kyseisen tulolähteen tuottojen ja kulujen erotuksena. Jos tulolähteen tulos on voitollinen, tuloksesta vähennetään aiempien vuosien vahvistetut tappiot. Tappioiden vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä osa tulolähteen tuloksesta jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi.

Jos avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön tulolähteen tulos on tappiollinen, vahvistetaan tappio kyseisen tulolähteen tappioksi. On syytä huomata, että elinkeinoyhtymän tappiota ei voi verotuksessa siirtää yhtiömiehelle.

Verotuksessa on kolme tulolähdettä eli elinkeinotoiminnan tulolähde (EVL-tulo), maatalouden tulolähde (MVL-tulo) ja muun toiminnan tulolähde eli ns. henkilökohtainen tulolähde (TVL-tulo). Tulolähteestä riippuu, minkä lain mukaan verotettava tulo lasketaan.

Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tulolähteen nettovarallisuus on varojen ja velkojen erotus. Tulolähteen nettovarallisuuteen lisätään 30 prosenttia verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksetuista tulolähteen ennakonpidätyksen alaisista palkoista. Elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen tehdään myös yhtiömiestasolla määrätyt oikaisut.

Yhtiömieskohtainen oikaisu nettovarallisuuteen tehdään kahdessa tilanteessa: Jos avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan varoihin kuuluu asunto, jota yhtiömies on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona, asunnon arvo vähennetään yhtiömiehen nettovarallisuusosuudesta. Myös yhtiöosuuden hankintaan käytetty korollinen velka vähennetään avoimen yhtiön yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen osuudesta elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen.

Yhtiömiehenä olevan yksityishenkilön elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulo-osuudesta tehdään viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Tämän jälkeen tehdään yhtiömiehenä olevan yksityishenkilön osalta jako pääoma- ja/tai ansiotuloon. Yhtiömieskohtaisesta tulo-osuudesta lasketaan tulolähteen pääomatulon määrä, joka on yleensä 20 prosenttia verovuotta edeltäneen verovuoden päättymishetken yhtiömieskohtaisesta nettovarallisuudesta. Pääomatulo-osuus verotetaan 30 prosentin verokannan mukaan. Yli 30 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 34. Ansiotulo-osuus verotetaan yrittäjän ansiotulona progressiivisen tuloveroasteikon mukaan.

Yhtiömiehen osuus yhtiön elinkeinotoiminnan tuloksesta katsotaan nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa hänen osuuttaan elinkeinotoimintaan kuuluvien käyttöomaisuuskiinteistöjen ja -arvopapereiden luovutusvoitoista.

Osakeyhtiön verotus

Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, joka maksaa voitostaan yhteisöveroa, jonka suuruus on 20 prosenttia. Tulo verotetaan osakeyhtiön tulona, joka ei sellaisenaan vaikuta osakkaan verotukseen.

Osakeyhtiön ja osakeyhtiön osakkaan verotus

Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, jota verotetaan 20 prosentin yhteisöverokannan mukaan. Verotus kohdistuu nettotuloon, ts. veronalaisiin tuloihin vähennettynä elinkeinotoiminnan menoilla, poistoilla ja vieraan pääoman menoilla. Tulo verotetaan osakeyhtiön tulona, joka ei sellaisenaan vaikuta osakkaan verotukseen. Osakeyhtiö voi maksaa osakkailleen palkkaa ja tarjota luontoisetuja.

Listaamaton yhtiö

Listaamattoman yhtiön luonnolliselle henkilölle jakama osinko jaetaan verotuksessa pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Yhtiön jakamasta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia.

Jos osinko on yli 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, ylimenevästä osasta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.

Noteeraamattomasta yhtiöstä saatu osinko voidaan verottaa myös kokonaan ansiotulona työpanokseen perustuvan osingon erityissääntelyn nojalla. Säännöstä sovelletaan, jos osingon maksun perusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan työpanos.

Osakkeen matemaattinen arvo

Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön tarkistetun nettovarallisuuden perusteella siten, että nettovarallisuus (varat − velat) jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Eri omaisuuserät arvostetaan pääsääntöisesti poistamattomaan hankintamenoon. Käyttöomaisuuskiinteistöt ja -arvopaperit (lukuun ottamatta asunto- ja keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeita) arvostetaan kuitenkin verotusarvoon, jos tämä on korkeampi.

Osakeyhtiössä osakkaan omassa käytössä oleva asunto on poikkeuksellisessa asemassa pääomatulo-osuutta laskettaessa. Jos yrittäjäosakas käyttää omana tai perheensä asuntona yhtiön varoihin kuuluvaa asuntoa, asunnon arvo vähennetään tämän osakkaan omistamien osakkeiden yhteisestä matemaattisesta arvosta hänen saamansa osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa.

Lisäksi jos osakas tai hänen perheenjäsenensä yksin tai yhdessä omistaa vähintään 10 prosenttia osakkeista tai äänimäärästä, ja osakkaalla tai hänen perheenjäsenellään on osakaslainaksi luettavaa rahalainaa yhtiöstä, vähennetään tämä laina osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa.

Lue lisää: Julkisesti noteeraamattomasta yhtiöstä saatu osinko / Katso 2.2.2 Osakastason matemaattisen arvon laskenta

Listattu yhtiö

Julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa, kun saajana on yksityishenkilö.