Pk-yritysbarometri 2/2023
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2023 Pk-yritysbarometri perustuu 4 573 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.
Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Lisäksi ajankohtaisena aiheena tarkastellaan muun muassa pk-yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.
Helsingissä 14.9.2023
Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät
Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj
Ilona Lundström
osastopäällikkö
työ- ja elinkeinoministeriö
TIIVISTELMÄ
Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat palautuneet poikkeuksellisen negatiivisen alkuvuoden jälkeen lähelle vuoden takaista, lievästi negatiivista tasoaan. Energiakriisin helpottaminen ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutusten tasoittuminen käänsi odotusten suunnan nousuun, joskin ne pysyivät edelleen negatiivisina. Talouden tilan odotetaan siis heikkenevän seuraavan vuoden aikana lievästi. Poikkeukselliset viime vuodet ja talouden nykytilan epävarmuus heijastuvat vieläkin suoraan pienten ja keskisuurten yritysten näkymiin lähiajan suhdannekehityksestä.
Heikkoja odotuksia selittävät osaltaan Venäjän aloittama Ukrainaan kohdistuva hyökkäyssota, ennätysnopea korkojen nousu sekä jo toista vuotta korkealla pysyvä kustannustaso. Koko Euroopan talouden suunta riippuu paljon näiden tekijöiden kehityksestä. Sodan etenemistä on vaikea ennustaa ja sen seuraukset kotimaassa sekä maailmalla vaikuttavat merkittävästi toimintaympäristön epävarmuuteen.
Suhdannenäkymien saldoluku nousi keväästä 12 yksiköllä arvoon –6. Pk-yrityksistä 21 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 27 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Hieman yli puolet pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän samana.
Odotukset liikevaihdon kasvusta nousussa, mutta epävarmuus vähentää investointeja
Odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat vahvistuneet samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat nousseet kevään pohjalukemista. Saldoluku nousi kevään barometrista kahdeksan yksikköä ja saa arvon yhdeksän.
Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat viime vuosina heikentyneet voimakkaasti samaan aikaan, kun yleinen luottamus talouteen on laskenut. Poikkeuksellisen talven ja alkuvuoden jälkeen epävarmuus tulevasta on hieman hellittänyt, mutta kannattavuusodotusten saldoluku on edelleen negatiivinen arvolla -10. Kannattavuusodotukset ovat kuitenkin parantuneet lievästi kaikilla päätoimialoilla kevääseen 2023 verrattuna.
Hieman aiempaa useampi pk-yritys odottaa myös vakavaraisuutensa paranevan. Poikkeuksellisen edeltävän vuoden jälkeen odotukset vakavaraisuuden kehityksestä ovat siis alkaneet hitaasti palautumaan: saldoluku nousi kevään 2023 barometrista seitsemän yksikköä ja saa arvon kolme.
Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointeja merkittävästi lähiaikoina. Heikentyneiden suhdanne ja kasvuodotusten seurauksena kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investointien odotetaan lisääntyvän. Investointiodotusten saldoluku on edelleen voimakkaasti negatiivinen arvolla –17. Investointiodotusten heikko kehitys on todennäköisesti yhteydessä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaan poikkeuksellisen suureen epävarmuuteen. Myös jatkuneella inflaatiolla ja sen seurauksena tapahtuneella korkotason nopealla nousulla on suora vaikutus pk-yritysten investointeihin ja investointiaikeisiin.
Pk-yritykset varovaisia lisäämään henkilöstön määrää
Sodan huomattavat negatiiviset vaikutukset ja hyvin epävarmat tulevaisuuden näkymät ovat lievästi heikentäneet odotuksia henkilöstön määrän kehityksestä. Vain 14 prosenttia pk-yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan 12 prosenttia yrityksistä odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän.
Odotusten saldoluku saa siis arvon yksi, joka on sama kuin keväällä 2023. Edelleenkin suuri enemmistö, eli 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä. Yritysten henkilöstön määrän muutokset ovat myös yhteydessä investointihalukkuuteen: osaajien saatavuus on edellytys investoinneille. Toisaalta investointihalukkuus on myös yksi henkilöstömäärän kasvattamisen taustasyistä.
Kustannusten nopea nousu taittumassa
Tuotantokustannusten nousuodotukset ovat vähentyneet hieman viime vuoden syksyn huipustaan. Odotusten saldoluku pysyy kuitenkin edelleen korkeana. Myös yritysten omien tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluvara on kasvanut, mutta kasvunopeus on taittunut. Hinnoitteluvaran kasvu ei kykene kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua: tuotantokustannusten odotetaan nousevan lähes puolitoista kertaa nopeammin kuin lopputuotehintojen. Hieman yllättäen tilannetta helpottaa se, että palkkojen osalta nousuodotukset ovat maltillisia siitäkin huolimatta, että moni ala potee työvoimapulaa.
Haastavaksi tilanteen tekee se, että tuotantokustannusten arvioidaan olevan samaa tasoa ja kasvavan yhtä nopeasti tai jopa nopeammin kuin vahvan talouskehityksen oloissa. Nyt samankaltaiseen kustannusten nousuun joudutaan sopeutumaan hyvin epävarmoissa olosuhteissa.
Kasvupotentiaalia uusiutumisesta ja tutkimus- ja kehittämistoiminnasta
Kestävä talouskasvu, yleinen työllisyystilanne ja kansantalouden tuottavuuskehitys nojaavat yksityisen sektorin kykyyn ja mahdollisuuksiin toimia ja kehittyä. Yritysten toimintamahdollisuuksien tai kilpailun tarpeeton rajoittaminen vaikuttavat negatiivisesti kansantalouden kasvumahdollisuuksiin ja työllisyyteen. Vastaavasti yritysten kasvumahdollisuuksien tukeminen on yhteydessä parempaan työllisyystilanteeseen ja julkisen talouden haasteiden helpottumiseen.
Positiivista on se, että pitkään jatkunut kasvuhakuisten yritysten määrän lasku pysähtyi ainakin hetkellisesti. Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisten pk-yritysten osuus nousi 2 prosenttiyksikköä. Kasvuhakuisten osuus on kuitenkin vaatimaton, ja pidemmän aikavälin trendinomainen lasku aiheuttaa huolta.
Digitalisaatio ja robotisaatio, yhdessä muun teknologisen kehityksen kanssa, edistyvät kuitenkin vauhdikkaasti suhdanteista riippumatta ja vaikuttavat yritysten arkeen yhä voimakkaammin. Pk-yrityksistä 15 prosenttia on ottanut käyttöön uutta teknologiaa viimeisen vuoden aikana ja 43 prosenttia on investoinut digitalisaatioon. Kaikilla toimialoilla hieman yli puolet yrityksistä on myös kouluttanut henkilöstöään. Lisäksi kolme kymmenestä yrityksestä on tuonut markkinoille uusia tuotteita tai palveluita.
Tutkimuksella ja kehittämisellä (T&K) tarkoitetaan tässä barometrissa luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi sekä tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Pk-yrityksistä suhteellisen korkea osuus, 22 prosenttia, raportoi harjoittavansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa jossain muodossa. Toimialojen välillä on odotetusti merkittäviä eroja T&K-toiminnan yleisyydessä. Suurin osuus on teollisuudessa, jossa 39 prosentilla pk-yrityksistä on T&K-toimintaa.
Yli puolet pk-yrityksistä kokee, että yrityksen myynnin ja markkinoinnin osaamisessa olisi kehittämistä. Myös henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen sekä johtaminen nousevat tärkeiksi kehittämistarpeiksi. Pahin yritystoiminnan kehittämisen este sen sijaan on yleinen suhdanne- ja taloustilanne. Vaikka työvoiman saatavuusongelmat ovat hieman lievittäneet vuoden takaisesta barometrista, ne nousevat tuloksissa edelleen toiseksi suurimmaksi kehittämisen esteeksi. Myös korkea inflaatio vaikuttaa pk-yrityksiin, ja kustannustaso on yksi keskeinen kehittymisen este.
Tiukka sääntely vähentää ulkoisen rahoituksen käyttöä
Tiukka pankkitoiminnan sääntely ja yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä. Lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta omaavien pk-yritysten osuus on muuttunut viime vuosien aikana hyvin vähän.
Finnvera on säilynyt merkittävänä rahoitustoimijana ja sen rooli pankkilainojen vaihtoehtona sekä täydentäjänä on hieman kasvanut. Finnveran takauksella on keskeinen merkitys rahoituksen saannissa: pankkirahoitusta hakeneista lähes kolmannes kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta. Huomionarvoista tässä barometrissa on se, että erityisesti kasvuhakuiset yritykset ovat kiinnostuneita Finnverasta rahoittajana.
Digiloikan vauhti näyttäisi tasaantuneen
Korona-aika lisäsi paineita pk-yritysten liiketoiminnan digitalisaatioon, koska kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus väheni ja yhä suurempi osa yritysten arjen pyörittämisestä tapahtui digitaalisesti. Nyt digitaalisten palveluiden ja työkalujen käyttöönoton vauhti näyttäisi tasaantuneen.
Omat verkkosivut ovat edelleen selvästi yleisimmin hyödynnetty digitaalinen työkalu yritysten liiketoiminnassa. Lisäksi pk-yrityksissä hyödynnetään muun muassa sosiaalista mediaa, pilvipalveluja ja verkko-ostoksia. Sen sijaan Big datan ja teollisen internetin hyödyntäminen on pk-yrityksissä erittäin vähäistä. Tekoälysovellusten ja robotiikan käyttö on laskenut vuodessa prosenttiyksiköllä eikä ole kasvanut sitten vuoden 2019, vaikka tekoälysovellukset ja robotiikka kehittyvät nopeasti ja ovat yhä saavutettavampia.
Venäjän hyökkäyssodalla on moninaiset vaikutukset
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on lisännyt voimakkaasti talousnäkymiin ja rahoitusoloihin liittyvää epävarmuutta. Kokonaisvaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään niihin yrityksiin, joilla on suoria Venäjä-riskejä liiketoiminnassaan.
Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa pk-yrityksiin hyvin eri tavoin. Lähes puolet yrityksistä ilmoittaa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vaikuttaneen kielteisesti yritysten liiketoimintaan tai tuotantoon. Samaan aikaan hieman suurempi osuus yrityksistä ilmoittaa, ettei hyökkäyksellä ole ollut vaikutusta. On kuitenkin selvää, että sotaan ja sen vaikutuksiin liittyy edelleen suurta epävarmuutta, ja epävarmuus on myrkkyä taloudelle. Se jarruttaa sekä investointeja että kulutusta Suomessa. Epävarmuustekijöistä keskeisin on pitkään jatkunut inflaatio ja sen seurauksena tapahtunut korkotason nopea ja voimakas nousu, jolla on suora vaikutus esimerkiksi ostovoimaan.
Tiedotteet
Raportit ja graafit
- Pk-yritysbarometri syksy 2023 / Suomen Yrittäjät, ekonomisti Juhana Brotherus, tiedotustilaisuus (pdf)
- Pk-yritysbarometri syksy 2023 / Finnvera, liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä (pdf)