100 toimeksiannon rajapyykki ylittyi Savon Yritysklinikan ensimmäisenä toimintavuonna – yrityskenttä voimakkaasti jakaantunut

Taloushallinnon KTM Pekka Naumanen on vuoden pyörittänyt Savon Yrittäjien Yritysklinikkaa. Palvelu syntyi paikkaamaan selkeää markkinapuutetta ELY-keskusten KehPa palveluiden loppuessa reilu vuosi sitten. – Lähdimme omarahoituksella takaamaan liiketoiminnan, rahoituksen ja omistajanvaihdosten konsultointia, kertoo Savon Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Kalevi Hilli. -Yritysten haasteet eivät voi odottaa ja halusimme omalta osaltamme estää tarpeettomia konkursseja ja yritysten alasajoa.

Sadan toimeksiannon rajapyykki ylittyi Yritysklinikalla huhtikuun alussa. -Rahoitus on korostunut toimeksiantojen sisällössä mutta enemmän on kuitenkin ollut kehitysprojekteja kuin alussa odotin, kertoo Naumanen. Moni kehitysasia kilpistyy kannattavuuteen. -Perustelen yrittäjille miksi hinnoittelua pitää tarkistaa, sillä kannattavuudesta lähtee myös yrityksen kunnonkohennus.

Pohjois-Savossa on tyypillistä yritysten jakaantuminen hyvin pärjääviin ja heikkojen taseiden yrityksiin. Useimmiten yrittäjien osaaminen on kuitenkin korkealla tasolla ja yrityksillä on jatkuvuuden edellytykset. Tämän vuoden puolella ovat korostuneet omistajanvaihdokset, rahoitusneuvonta ja kehittämishakemukset.

Rahoittajille Naumasella on selkeä viesti. -Toivon, että yhteydenotot ja päätökset tapahtuisivat nopeammin, olipa päätös mikä tahansa. Rahoituksen järjestyminen vie yllättävän paljon aikaa. Finnveran tuotepalettiin Naumanen ehdottaa suoria lainoja nyt päättyneen Mikrolaina-kokeilun jatkoksi. Finnveran lainojen hyvä puoli on, että vakuuksia jää muuhun käyttöön. Naumanen on huolissaan maksuhäiriöiden vaikutuksista. -On tapauksia, joissa muutaman vuoden takaiset satasien maksuhäiriömerkinnät torppaavat uudet lainat, vaikka häiriömerkinnät on maksettu pois jo aikoja sitten. Jos häiriöiden taustalla on perusteltuja syitä, näihin pitäisi saada tarveharkintaa.

Sivutoimista yrittäjyyttä pidetään usein portaana päätoimiselle yrittäjyydelle. Naumanen ei pidä kehitystä toivottavana. -Suomessa sivutoiminen yrittäminen on helppoa perustamisen, alv-alarajan ja alhaisten YEL-maksujen osalta, mitkä mahdollistavat edullisemman hinnoittelun.  Sivutoimiset kilpailevat näin päätoimisten yritysten kanssa ja sivutoiminen yrittäjyys kasvaa. Samalla työllistävien yritysten määrä vähenee, joten pitäisikö Suomessa tukea kokoaikayrittäjyyttä ja työllistämistä sivutoimisuuden sijasta?

Eniten toimeksiantoja on tullut palvelualan yrityksiltä (33% kuluttajapalvelut, 33% B-to-B), teollisuus 10%, kauppa 8%, MARA  7%, liikenne 6%, rakennusala 4%. Toimeksiantojen aiheina kehittäminen 36%, omistajanvaihdokset 26%, yrityksen alasajo 15%, kannattavuus 12% ja yksittäisinä sopimukset, yritysverotus, sosiaaliturva. Puolet neuvontatilaisuuksista ovat olleet tapaamisia, kolmannes puhelimitse ja viidennes etäyhteyden kautta hoidettuja. Yritykset työllistävät yhteensä noin 500 henkilöä ja suurimpina työllistäjien ryhmänä ovat liikenne ja valmistava teollisuus.