Aivoillekin kannattaa muistaa antaa taukoja

Vaikka ajatustyön tekeminen ei sykettä kohottaisikaan, kuormittavaa se on aivohommatkin. Työterveyslaitoksen asiantuntija Teppo Valtonen muistuttaa, että satunnaisista pitkistä päivistä selviämistä voi helpottaa omatoimisest

Vaikka työ olisi mielekästä, se voi olla myös hyvin kuormittavaa. Etenkin monet päällekkäiset, keskittymistä, nopeaa reagointia tai päätöksentekoa vaativat tehtävät pistävät aivot koville. Pitkät päivät, toinen toistaan seuraavat palaverit sekä kaikkien juoksevien asioiden hoitaminen ja viesteihin vastaaminen koettelevat aivosoluja. Pitkään jatkuva ylikuormitus nostaa riskiä työuupumukseen.

– Yhteisiä käytäntöjään kehittämällä työyhteisöt voivat vähentää turhaa aivokuormaa ja parantaa työn sujuvuutta, aloittaa Teppo Valtonen, Työterveyslaitoksen aivotyöasiantuntija.

Valtonen myöntää, että hyvästä suunnittelusta huolimatta työt saattavat välillä kasautua.

– Onneksi ihminen on todella joustava. Jos työ on mielekästä ja työyhteisön käytännöt ovat kunnossa, pystymme työskentelemään tehokkaasti yllättävänkin pitkiä aikoja. Tätä ei kuitenkaan pidä tehdä jatkuvasti, koska pitkäaikaisesta aivojen ylikuormituksesta seuraa väistämättä romahdus, Teppo Valtonen jatkaa.

Viisi aivoystävällistä ohjetta

1. Kunnon unet

Univajeella on lukuisia kielteisiä vaikutuksia. Huonosti nukutut yöunet alentavat esimerkiksi tarkkaavaisuutta, muistia, oppimista, asioiden hallintaa sekä mielialaa. Vaativakin aivotyö onnistuu parhaiten virkeillä aivoilla, joten kunnon lepo on hyvä sijoitus.

2. Vaihtelu virkistää

Aivoissa ei ole on/off -kytkintä, joten niitä ei voi napsauttaa pois päältä työajan päättyessä. Alituisesti työasioita ei kuitenkaan kannata kelailla. Tästä syystä vapaa-aikana kannattaa pyrkiä tekemään jotakin, joka vaatii täyden huomion, mutta on silti erilaista kuin työ. Vaihtelu kun virkistää aivoja. Mahdollisuuksia riittää. Toinen tykkää juoksemisesta, toinen tanssimisesta ja kolmas nauttii hyvästä kirjasta tai leffasta.

3. Älä jämähdä paikalleen

Paikallaan olo vaikuttaa kielteisesti elimistöön. Vähintään kolmen vartin välein olisi hyvä ottaa muutama askel, tehdä pari kyykkyä tai ainakin vaihtaa työasentoa istumasta seisomaan. Ja hyvä on pitää mielessä sekin, että myös seisominen on paikallaan oloa.

4. Tauot kunniaan

Keskittymistä vaativien rupeamien väleihin tarvitaan taukoja. Aivojen kannalta hyvä päivä onkin huokoinen. Esimerkiksi kokoukset kannattaa pistää pakettiin 15 minuuttia ennen seuraavaa. Ja tähän väliin kannattaa esimerkiksi lähteä käymään ulkona haukkaamassa happea tai vaikkapa hakea juotavaa. Lounas kannattaa sekin pyrkiä aina syömään jossakin muualla kuin omassa työpisteessä, mielellään muiden kanssa kasvotusten keskustellen.

5. Häiriötekijät hallintaan

Tämän päivän toimistotyössä riittää häiriötekijöitä yllin kyllin. Keskeytykset ja alituinen tietotulva heikentävät työn tuloksellisuutta ja vaikeuttavat keskittymistä. Näitä kuormitustekijöitä voidaan hallita ainakin yhdessä sovituilla käytännöillä. Aivoistaan huolta pitävä ei ole laiskuri tai ilonpilaaja, vaan omaa työpanostaan arvostava työntekijä. Vastamelukuulokkeet sekä pikaviesti- ja sähköpostisovellusten sulkeminen määräajaksi auttavat nekin keskittymään. Hyvä ja varsin simppeli keino on myös yhdessä työkaverien kanssa sovitut päivystysvuorot.

Kuva: Shutterstock

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 15.11.2022