Sanna-Mari Jyräkoski
29.11.2021 klo 09:00
Uutinen

Aluevaalit – ketä jaksaa kiinnostaa?

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä hyvinvointialueille. Vastuu siirtyy kunnilta isommille hartioille, mutta toivottavasti itse palvelut eivät kauemmas ihmisestä. Sairastumme ja tarvitsemme hoitoa rakenteista riippumatta. Parhaimmillaan rakenne ei edes näkyisi kansalaisille: hoitoa saisi tarpeeseen joko yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin tuottamana. Koska rahoitus tulee meiltä kaikilta veronmaksajina, palvelut järjestää hyvinvointialue, jonka päättäjiksi olemme valitsemassa edustajia 23.1. vaaleissa.

Mistä aluevaltuusto tulee päättämään? Esimerkiksi siitä, kenen tuottamia palveluita kansalaiset voivat käyttää hyvinvointialueellamme. Otetaanko käyttöön palveluseteleitä, henkilökohtaisia budjetteja ja ostopalveluita, jolloin tuottajajoukko on laajempi ja mukana on myös pieniä yrityksiä? Neljä viidestä sote-alan yrityksestä työllistää enintään neljä henkilöä.  Yrityksiä alalla on maassamme yli 18 000. Palveluja tarvitaan niin paljon tulevina vuosikymmeninä, että kaikki tarvitaan niitä tuottamaan. Koko toimialalle tarvitaan työvoimaa lisää ainakin 200 000 henkilöä. Tarve on niin suuri, että tuottavuuden kasvu on onnistumisen kohtalonkysymys.  Aikaa pitää edistyvän digitaalisuuden, parempien prosessien ja pohditun toimintakulttuurin myötä vapautua olennaiseen tekemiseen.

Sote-väsymys vuosikymmenten uudistusprojektien myötä on melkoinen. Nyt pitää kuitenkin piristyä, koska uudistus on jo toteutusvaiheessa. Sote-lakeihin jäi paljon toivomisen varaa, mutta paikallisesti on lainsäädännön puitteissa mahdollista tehdä palveluista sellaisia kuin me keskisuomalaiset haluamme. Hoitoon pääsy nopeasti joko verkossa tai livenä tilanteesta riippuen on varmasti ykkösenä toiveissa. Hoidon laadun pitää pysyä korkeana ja kustannuksetkin merkkaavat. Kustannuslaskennan mallit vaikuttavat paljon siihen, miten tuottajat kustannusten hillintään osallistuvat. Laskentamallit julkisen ja yksityisen välillä eivät aina ole reiluja: julkisen sektorin kustannuksiin ei lasketa koko pakettia mukaan. Jos palvelusetelit hinnoitellaan vajaiden kustannusten mukaan, niin yritykset huomaavat tämän pian ja kassakriisi häämöttää nopeasti. Reilulla kustannuslaskennalla päästään reiluun kilpailuun ja kokonaisuutena alempiin kustannuksiin.

Jos sote ei edelleenkään kiinnosta, niin on hyvä muistaa, että hyvinvointialueella hankitaan runsaasti myös muita kuin sotepalveluita. Palveluita ja tuotteita mm. digitalisaatioon, kiinteistöihin, ruokaan, välineisiin, laitteisiin, puhtaanapitoon sekä asumiseen ja viihtyvyyteen liittyen tarvitaan paljon. Valitsemamme valtuutetut päättävät siitä, kuinka hankintoja Keski-Suomen hyvinvointialueella linjataan ja toteutetaan jatkossa. Jos hankitaan suurina kokonaisuuksina, vain suuret toimijat pystyvät vastaamaan tarpeeseen. Jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin mahdollista myös mikro- ja pk-yritysten aidon osallistumisen kilpailutuksiin. Julkisilla hankinnoilla on suuri vaikutus paikalliseen elinvoimaan ja työllisyyteen. Hyvinvointialue on uusi toimija julkisten hankkijoiden joukossa ja vaikuttaa päätöksillään osaltaan siihen, millaisia työpaikkoja Keski-Suomessa on jatkossa.

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 29.11.2021.

Muita kiinnostavia aiheita