Arvotaan seuraava kuntavaaliehdokas
Kuntavaalien kampanjointi alkoi ehdokasasettelulla ja vaalikoneiden avautumisella varsin rivakasti. Kun päätös vaalien siirrosta huhtikuulta kesäkuulle tuli, tahti hieman laantui. Aki Miettinen on valmennusyrittäjä, jolla on myös vahva tutkimustoimistotausta. Hän ihmettelee, miksi niin tärkeä työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin lähde, yksityinen sektori ja yrittäjyys, asetetaan suorastaan vastakkain muiden kunnan toimintojen kanssa. Vaalikoneen parhaat väittämät löytyvät pienemmistä kunnista, mutta vain niistä. Lue Aki Miettisen blogikirjoitus tästä!
Vaalikoneet ovat olleet jo tovin auki ja äänestäjät ovat voineet lähteä tekemään omaa vertailuaan. Itse ehdokkaat ovat jo ennen tätä joutuneet suorastaan selkä seinää vasten vastatessaan vaalikoneen hankalilta tuntuviin väittämiin. Sen verran vahvoina vastakohtina moni asia esitetään. Marraskuussa 2020 julkaistiin laajan Vaalikone 2020 -hankkeen tutkimustulokset https://www.vaalikoneet2020.fi/. Tutkija Sami Borgin mukaan alle 30-vuotiaista vastaajista joka toinen katsoi, että vaalikoneet olivat lisänneet heidän kiinnostustaan äänestämiseen ja yli puolet heistä sanoi, että vaalikoneiden ehdokassuositukset olivat vaikuttaneet heidän omaan äänestyspäätökseensä. Ei siis ole yhdentekevää mitä kysytään ja erityisesti, miten kysytään.
Savon Sanomien vaalikoneessa voi valita väittämät kaikkiaan 21 eri vaalipiiristä tai kunnasta, mukana ovat myös Joroinen ja Heinävesi. Vaalikoneen talousosiossa oli kolme väittämää, jotka toistuivat samanlaisena jokaisessa 21 vaalipiirissä. Peräti 10 vaalipiirissä kysyttiin vain näitä kolmea asiaa. Väittämät ovat:
1. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palvelujen karsiminen.
Haluaako kuntavaaliehdokas heti esiintyä palvelujen karsijana vai jämäkkänä taloudenpitäjänä? Jos kuntavaaliehdokas ei halua tehdä kumpaakaan, vaan järkevöittää esimerkiksi rakenteita ja tehostaa työn tuottavuutta, mitä hän silloin vastaa? Mustavalkoinen kysymyksenasettelu on sikäli vino, koska veronkorotus kohdistuu ”kaikille” eli mielikuvallisesti ”ei kenellekään”, mutta leikkauslistat kohdentuvat aina palveluiden kautta yksilöihin tai erilaisiin ikä- ja muihin ryhmiin.
2. Kuntani palveluja pitää siirtää entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettaviksi.
Miksi asia halutaan esittää väittämänä, että ”palveluita pitää siirtää yksityisten yritysten tuotettaviksi”? Väittämä oikaistuna voisi kuulua: ”Kuntani palveluja voidaan kilpailuttaa palveluiden saatavuuden ja laadun parantamiseksi”. Kun osa kuntalaisista suorastaan vastustaa yksityistä sektoria, olisi hyvä, että tämäkin asia esitettäisiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömahdollisuutena eikä joko-tai -asetelmana.
3. Olisi hyvä, että kuntaani tulisi lisää ulkomaalaista työvoimaa.
”Olisi hyvä” sanayhdistelmänä viittaa enemmän jopa toivomukseen ulkomaalaisista työntekijöistä kuin itse haasteeseen tai ongelmaan, joka on kasvavien ja kehittyvien toimialojen työvoimapula. Siihen ratkaisu voi olla työvoiman tarjonnan lisääminen eli myös ulkomaalaisten työntekijöiden houkuttelu kuntaan.
Kuntakohtaisia lisäkysymyksiä oli kaikkiaan 11 kunnan kohdalla. Joukossa oli useita hyviä kysymyksiä, joista mielestäni paras on: ”Kunnan on alettava huolehtia yritysten toimintaedellytyksistä tormakammin seuraavalla valtuustokaudella” (Tuusniemi). Muita hyviä, ehdokkaita ja äänestäjiä fiksusti haastavia väittämiä ovat: ”Kaavin kunta ei huolehdi riittävästi paikallisten yritysten toimintaedellytyksistä” (Kaavi), ”Kunnan pitää tarjota ilmaisia tontteja uusille yrityksille ja asuinrakentajille”(Keitele) ja ”Lapinlahti tarvitsee yksityisiä yrityksiä huolehtimaan vanhusten palveluasumisesta” (Lapinlahti).
Elinkeinopolitiikkaa laajemmin edustavat mm.: ”Kalmalahden ympäristöstä on kehitettävä Suomen johtava liikuntamatkailukohde 2020-luvulla” (Leppävirta). ”Rautalammille tarvitaan työllistävää kaivostoimintaa” (Rautalampi) ja ”Navitas Kehitys Oy:n osakkaiksi on tultava naapurikuntia, tai sen elinkeinopalveluja joudutaan karsimaan” (Varkaus).
Pohjois-Savon suurimman kunnan Kuopion vaalikoneväittämät olivat noiden kolmen edellä mainitun perusväittämän lisäksi:
4. Finnpulpin sellutehtaalle varattu tontti pitäisi kaavoittaa muuhun käyttöön
5. Kuopion keskustaan pitäisi rakentaa enemmän tornitaloja
Finnpulpista on tullut Kuopiossa kuntavaalien varsinainen vedenjakaja. Kannatatko Finnpulpia?, torilla kysytään. Onneksi moni kuntavaaliehdokas on ilmaissut kantansa perusteluineen, koska mm. asemakaava on hyväksytty jo vuonna 2016 ja ympäristöviranomaiset arvioivat, onko uudelle tehtaalle päästöturvalliset edellytykset.
Talouskasvu ja ympäristö asetellaan vastakkain arvoja mittaavassa kohdassa seuraavasti: ”Päätöksenteossa ympäristö pitäisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle silloin kun nämä ovat keskenään ristiriidassa”. Vastikään julkaistu Sitran tutkimus osoittaa, että talouskasvu ja tiukat ympäristövaatimukset eivät ole keskenään ristiriidassa. https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-raportti-vahvistaa-tiukat-ilmastotavoi… Miltä kuulostaisi sama kysymyksenasettelu hieman toisin muotoiltuna: ”Työllisyyttä ja talouskasvua tulisi edistää ympäristöä kunnioittavalla tavalla”?
Jos vaalikoneen luomia mielikuvia mietitään yksityisen sektorin näkökulmasta, yrittäjämyönteinen kuntavaaliehdokas – ja samalla äänestäjä – voi olla pulassa. Nykyisen vaalikoneen väittämät muodostavat miinan, johon on liian helppo juosta: Hyvä valtuutettu jakaa mannaa ja pitää kuntalaiset tyytyväisenä. Paha valtuutettu leikkaa lapsilta ja perheiltä, vanhuksilta ja sairailta. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että kaikki vakavissaan ehdolle asettuneet haluavat kantaa vastuuta heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnista. Kun puhutaan yrittäjistä, kyseessä on tuotantosektori, jonka pääasiallinen tehtävä on osoittaa elinkelpoisuutensa ja tuottaa pitkällä aikavälillä voittoa – eli sitä jaettavaa, josta niin moni on kiinnostunut. Jos tuon yksikön toimintaedellytykset eivät ole kunnossa, mikään mukaan ei ole kunnossa. Näitä kuntia kutsutaan kriisikunniksi. Pienempien kuntien ehdokkaat ja äänestäjät voivat onneksi vakavissaan nostaa esille yrittäjien merkityksen kuntataloudelle.
Pohjois-Savon vaalipiirin isoimpien kaupunkien, Kuopion, Iisalmen ja Varkauden vaalikoneväittämissä ei esitetä yhtään yritys- tai yrittäjämyönteistä väittämää, ellei väittämää numero 2 lasketa sellaiseksi. Kunnat ja kaupungit kehittyvät osaamisella ja yrittäjämäisellä asenteella, joihin kunnan vaativat tehtävät ja tuotetut palvelut luontaisesti niveltyvät. Veto- ja pitovoima sekä työpaikat syntyvät siitä, että kilpailukykyistä yritystoimintaa on ja sitä syntyy alueelle riittävästi. Ovatko uudet valtuustot pelkästään veroja korottavia hyvän jakajia vai myös taloutta tasapainottavia, yrittäjyyden arvon ymmärtäviä, vastuullisia päättäjiä? Se jää nähtäväksi kesäkuun kuntavaaleissa.
Aki Miettinen
Yrittäjä, äänestäjä
Kuopio
