Teiden kunto Suomessa rapautuu kovaa vauhtia. Kuva: Getty Images

Asfalttiyrittäjä arvioi, että ensi vuonna päällystetään vain 1500 kilometriä teitä – ”Katastrofi” 

Jos määrärahoja ei lisätä, yritysten pyörillä kulkeva logistiikka voi vaikeutua merkittävästi. Tänä vuonna heikkokuntoisten teiden määrä kasvaa 500 kilometrillä. Yrittäjän podcastin jakso pureutuu Suomen teiden huonoon kuntoon.

Yrittäjän podcastin uusimman jakson vieraana on Asfalttikallio Oy:n toimitusjohtaja Mikko Mäkelä, joka avaa tilannetta suomalaisten maanteiden kunnossapidosta.

Hallitus linjasi kevään kehysriihessään, että liikenne- ja viestintäministeriön määrärahoja leikataan aikaisemmin ilmoitetun 110 miljoonan euron lisäksi vielä 17 miljoonalla. Leikkausten on kerrottu kohdistuvan muualle kuin teiden kunnossapitoon ja päällystämiseen, mutta siitä huolimatta suomalaisia teitä päällystetään tänä vuonna selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna kunnossapito vähenee entisestään.

– Me olemme aika katastrofin partaalla arvokkaan infran osalta. Jos määrärahat ovat tällä tasolla, tilanne on kestämätön. Jos pysymme tällä hintatasolla raaka-aineiden suhteen, päällystettyjen kilometrien määrä tulee entisestään vähentymään, Mäkelä kertoo podcastissa.

Kuuntele Yrittäjän podcastia Supla-palvelussa ja Spotifyssa!

Väyläviraston arvion mukaan Suomessa päällystetään tänä vuonna noin 2300 kilometriä. Vielä viime vuonna arvio oli 2700 km. Korjausvelka edellyttäisi 4000 kilometrin päällystämistä vuodessa.

– Päällystämättömän tiet ovat jopa turvallisuusriski. Yritysten toimintaedellytysten varmistamiseksi tieinfraan pitäisi oikeasti panostaa. Kokonaisuuteen liittyy myös huoltovarmuus.

Mäkelän mukaan Ukrainan sodan seurauksena kallistuneet kustannukset ovat osaltaan vaikuttaneet päällystettyjen kilometrien selvään vähenemiseen. 

– Nyt olemme 2300 kilometrissä ja ensi vuonna mahdollisesti 1500 kilometrissä.

”Paikkausten määrä tulee lisääntymään”

Korjausvelan pitäminen kurissa edellyttää päätieverkoston kunnossapitoa vuosittain. Suomen kokonaistieliikennemäärästä 70 prosenttia kulkee vilkkaimmalla tieverkolla.

– Päätiet pysyvät suhteellisen hyvin kunnossa, koska huoltoväli on lyhyempi kuin alemmalla tieverkolla. Siellä päällystystarve tulee näkyviin teiden urautumisena. Rahamäärä, mitä pääteiltä jää, yritetään käyttää mahdollisimman tehokkaasti alemmalla tieverkolla. Siellä vaurioiden hintalappu kasvaa joka vuosi. Tänä vuonna on tulossa 500 kilometriä lisää huonokuntoisia teitä.

Ratkaisuksi on joillakin tieosuuksilla nähty päällysteen poistaminen ja tieosuuksien muuttaminen sorateiksi. Halvin tapa päällysteiden korjaamiseksi on niin sanottu ämpäripaikkaus.

– Nykyään päätieverkostolla tällaista kylmää massaa ei käytetä kuin hätätapauksissa. Näillä tieosuuksilla on yleistynyt niin sanottu reikäpaikkaus, jossa käytetään valuasfalttia, jolla pyritään muotoilemaan tien uraan sopiva paikka.

Kestääkö nykyinen asfaltti paremmin kuin vanha?

Tärkeässä roolissa päällysteen korjaamisessa on tiepohjan ja perustusten korjaaminen, joka ei aina ole mahdollista.

Yhä useampi tie näyttää tilkkutäkiltä monien paikkausten seurauksena.

– Jos rahaa ei ole uudelleenpäällystämiseen, sitten pitää korjata, jotta tiet ovat turvallisia liikennöidä. Tämä osoittaa nykyisen tilanteen järjettömyyden. Paikkausten määrä tulee vain lisääntymään jatkossa. Ensi keväänä on katastrofi edessä.

Kuuntele lisää Mäkelän ajatuksia tienpidon ongelmista Yrittäjän podcastin uusimmasta jaksosta Suplasta tai Spotifysta. Jaksossa Mäkelä antaa arvionsa muun muassa siihen, kestääkö nykyinen asfaltti paremmin vai huonommin kuin kymmenen vuotta sitten tehty päällyste.

Pauli Reinikainen