Päästöhyvitykset pohjaavat alun perin Pariisin ilmastosopimukseen, jossa on sovittu, että päästöjä vähennetään. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kuva: Getty's Images
1.6.2023 klo 10:07
Uutinen

Asiantuntijan 7 vinkkiä, miten valita päästöhyvitys – ”Suomalaiset metsät tarjoavat hyvän mahdollisuuden kompensoida päästöjä”

– Suomalaiset metsät tarjoavat hyvän mahdollisuuden kompensoida päästöjä. Hiilineutraaliuteen vievä päästöhyvityshanke kannattaa kuitenkin valita huolella ja kriittisesti, sanoo Innofor Finlandin toimitusjohtaja Erno Lehto.

Moni yritys haluaa tulla hiilineutraaliksi. Osa toimialoista on päästökauppasääntelyn piirissä, ja esimerkiksi terästeollisuudessa yritysten on otettava tämä asia huomioon. Pk-yrityksille päästöhyvitysten käyttö on vapaaehtoista.

– Pk-yritykset tekevät päästöhyvityksiä siksi, että ne saavat siitä kilpailuetua asiakkaiden keskuudessa, Lehto sanoo.

Päästöhyvitykset pohjaavat alun perin Pariisin ilmastosopimukseen, jossa on sovittu, että päästöjä vähennetään. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Se edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla. 

Suomalainen Innofor keskittyy metsän kasvatuksen eri alueisiin, kuten metsänhoitoon, metsäsuunnitteluun ja puukauppaan ja tekee esimerkiksi näihin liittyviä tilakäyntejä, kauppaa ja sertifiointeja. 

Hyvän hankkeen kriteerit

Innoforin Lehdon mukaan hiilineutraaliutta tavoittelevan yrityksen, joka tekee päästökompensaatiota, kannattaa olla kriittinen sen suhteen millaiseen hankkeeseen se rahojaan laittaa. Näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota:

1.Yrityksen maksaman kompensaatiorahan pitää tehdä hanke mahdolliseksi

– Puhutaan ”lisäisyydestä” eli siitä, että ilman kyseistä ponnistusta hanke ei olisi toteutunut. Ei voi olla niin, että asioita tapahtuisi joka tapauksessa ja niistä otetaan merkinnät siitä, että hiili sitoutuu. Otetaan esimerkiksi metsittäminen tai lannoitus metsissä – pitää kysyä, olisiko se tapahtunut ilman tätä kompensaatiohanketta. Sellaisiakin mahdollisuuksia on markkinoilla tarjolla. Yritysten maksaman kompensaatiorahan siis pitää mahdollistaa kyseinen hanke.

2. Hanke ei saa vuotaa

– Toinen tärkeä kriteeri on, että metsien hakkuut eivät saa siirtyä muualle. Metsäteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla. Se, että suojelet Suomen metsät, mutta hakkaat ne Venäjällä tarkoittaa, että hanke vuotaa. Myös suojeluhankkeet ovat tästä syystä haastavia. Teollisuus tarvitsee puuta. Ei voi oikein toimia niin, että suojelet alueita täällä, mutta lisäät hakkuutoimintaa jossain muualla.

3. Hankkeen pitää olla tieteellisesti tutkittu ja ulkopuolisen verifioima

– Hankkeen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että se perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon ja on ulkopuolisen tahon verifioima. Prosessin pitää olla ulkopuolisen tahon tarkastama aina hiilirekistereihin asti. Maailmalla on useampia standardeja hiilikompensaatiohankkeille.

4. Myytyjen yksiköiden ja hiilitonnimäärien pitää kohdata

– Puhutaan hiilitonneista, jotka eivät näy missään. Hankkeen tuottamien hiilitonniyksikköjen ja myytyjen määrien pitää kohdata. Hiilitonniyksiköt kuoletetaan rekisterien avulla, kun ne käytetään. Seurannan on oltava tarkkaa ja selkeää, Lehtoi sanoo.

Maailmalla on tapauksia, jossa hiilitonneja on myyty aina uudelleen.

– Silloin todellinen hyöty menetetään, ja joku käärii vain rahat välistä.

5. Hankkeen valvonnan pitää olla jatkuvaa

– Ei auta, että hanke verifioidaan vain kerran, vaan valvonnan pitää olla jatkuvaa. Itse ongelmakin on pitkäaikainen. Hiiltä on saatava pois ilmakehästä seuraavien vuosikymmenien ajan. Lyhytaikaiset toimenpiteet eivät ratkaise ongelmaa, vaan ratkaisujen pitää olla kestäviä ja pitkäaikaisia.

6. Hyvä hanke ei aiheuta muita haittoja

– Hyvä hanke ei aiheuta muun tasoisia haasteita. Puhutaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta. Esimerkiksi jos hiilen sidonnan nimissä päätetään laskea hakkuutasoja ja ihmiset menettävät sen vuoksi työpaikkansa ja elantonsa, on se sosiaalinen haitta. Hyvät hankkeet eivät tuota tällaisia haittoja. Monet hankkeet voivat olla kaukana ja niitä on vaikeaa arvioida.

7. Kotimaisuus

– Yritykset voivat kotimaista hyvää hanketta hyödyntäen kertoa siitä ymmärrettävästi asiakkailleen. Selkeä ja ymmärrettävä kotimainen hanke yhdistää ihan eri tavalla kotimaisia metsänomistajia ja yrityskenttää. Hankkeen arviointi on huomattavasti helpompaa kuin kaukana olevassa hankkeessa, Lehto sanoo.

Täältä löydät Innoforin ohjeet päästöhyvitysten ostajalle.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Eeva Pesonen