Asuntokauppa näkee valoa, rakentaminen toistaiseksi jumissa
Asuntorakentamisen hiipuminen ja asuntorakentajien hiljainen kurimus on päivänpolttava ongelma. Rakentamisen ja asuntokaupan toimialojen heilahtelut vaikuttavat ison volyyminsä tähden merkittävästi kaikkeen taloudelliseen hyvinvointiin.
Päästyämme nauttimaan matalan koron aikakaudesta toistakymmentä vuotta se jätti jälkensä markkinoille. Korkotason nopea nousu on rapisuttanut markkinoita niin, että ostovoima on romahtanut ja optimistinen luottamus mataliin korkoihin on aiheuttanut jopa yli varojen elämistä.
– Jonkin verran markkinoita on tasoittanut suhteellisen hyvä työllisyys ja palkkakehitys. Myös etätyön yleistyessä on panostettu siihen, että kotona on mahdollisuus tehdä töitä. On saatettu hankkia asunto yhdellä lisähuoneella, toteaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus.
Korkotaso menossa maltillisempaan suuntaan
Toisaalta asuntomarkkinoilla on nyt valon pilkahduksia. Brotherus enteilee, että 12 kk euribor-korko laskee nykyisestä 3,9 prosentista 3 prosenttiin vuoden loppuun mennessä ja 2,4 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Suuret ja osin keskisuuret kaupunkikeskittymät vetävät uusia asukkaita, joten tämä luo tarvetta uusille asunnoille.
– Kaupungistumiskehitys ja keskeinen sijainti ovat merkittäviä tekijöitä. En usko tämän tilanteen oleellisesti muuttuvan pitkässäkään juoksussa. Uhkana markkinoilla on toisaalta syntyvyyden voimakas lasku. Jos väestö ei kehity, tarvitaan vähemmän uusia kohteita, ynnää Brotherus.
– Hämeenlinnan asuntomarkkinoilla hintakehitys on ollut heikompaa. Kauppamäärät ovat pudonneet, mutta toisaalta pitkäaikainen trendi on tasainen ja seuraa valtakunnallista kehitystä. Vuokrataso on seurannut tasaisesti yleistä kustannuskehitystä, vaikka tällä hetkellä onkin paljon tarjontaa, kertoo OP-ryhmän senioriekonomisti Joona Widgrén.
Nostokurjet eivät nouse – korkotaso ja kustannukset hallitsevat yläilmoja
Rakennustoimialan suhdannenäkymät seuraavalle 12 kuukaudelle ovat tällä hetkellä heikoimmat vuosikausiin. Uudisrakentamiseen ei lähdetä, ennen kuin ennen taantumaa rakennetut uudiskohteet saadaan myydyksi. Tämä voi aiheuttaa pidemmänkin viiveen uuden asuntokannan syntymiselle.
– Aloituksia on nyt todella vähän ja valmistunutta uudiskantaa paljon. Rakennuskustannukset ovat nousseet huimasti koronaa edeltävältä ajalta. Lisäksi kysyntätilanne on alentanut hintatasoa, joten tilanne on vaikea, hämmästelee Brotherus.
– Rakentamisessa suurin vähennys on tapahtunut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tuotannossa. Uusia asuntoja ei yksinkertaisesti kannata rakentaa kustannus- ja korkotason tähden. Piensijoittajakaan ei samasta syystä pysty ostamaan asuntoa tällä hetkellä. Tämä markkina virkoaa vasta, kun markkinakorot ovat tasolla 1,XX prosenttia, arvelee rakentamisen suunnittelu- ja konsulttiyritys A-Insinöörit Oy:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas.
Suomen Yrittäjien Brotherus peräänkuuluttaa kuntia tonttihintojen joustamiseen ja lupaprosessien helpottamiseen. Tonttihintojen taso ja volyymi on vähemmän merkityksellinen kunnan taloudessa, jos vaakakupissa toisella puolella asukkaiden ja yritysten saaminen seudulle.
Asiantuntijoiden näkemykset ovat tiivistelmä 9.4. Hämeenlinnan Raatihuoneella järjestetystä Keskellä kaikkea -asumisen seminaarista, jonka järjestivät yhteistyössä Hämeenlinnan Yrittäjät, Hämeenlinnan kaupunki, Hameenlinnan Asunnot ja Hämeen Liitto.
