Diesel kallistuu 10 sentin päivävauhtia – Kuljetusyrittäjien ahdinko pahenee: Yli puolet ei pysty maksamaan laskujaan

Kerroimme aikaisemmin tällä viikolla SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujalan ennustuksesta, jonka mukaan dieselin litrahinta nousee yhdessä yössä 20 senttiä.

Ennustus kävi toteen, sillä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla dieselin hinta on kallistunut paikoin jo yli 2,40 euroon.

– Hinnat ovat nousseet vielä toissa yön toimenpiteiden jälkeen. Seuraamme nyt hintojen kehittymistä tarkasti. Dieselin hinta on noussut nyt 10 sentin päivävauhtia eikä loppua näy, Kujala kommentoi.

Pienoista lohdutusta yrittäjien tilanteeseen on tuonut viimeisen vuorokauden aikana hienoiseen laskuun kääntynyt raakaöljyn hinta. Tämä ei kuitenkaan näy heti tankkauspisteillä.

“Dieselin hinta on noussut nyt 10 sentin päivävauhtia eikä loppua näy.”

Anssi Kujala, SKAL ry

Vuoden 2020 joulukuusta dieselin litrahinta on noussut yhdellä eurolla. Erityisen rankasti hinta näkyy kuljetusyrittäjien taloudessa. Kujala laskee, että yhden raskaan ajoneuvoyhdistelmän kohdalla se tarkoittaa 100 000 euron lisäkustannuksia vuodessa.

Alaa edustava SKAL julkaisee ensi maanantaina yrittäjille kohdistetun ylimääräisen kuljetusbarometrinsa tulokset. Yrittajat.fi sai jo ennakkotietoa tuloksista. Vastausten perusteella yli puolella alan yrittäjistä on ollut vaikeuksia maksaa laskujaan eräpäivään mennessä.

– Tämän tilanteen seurauksena on laitettu kalustoa seisomaan ja lomautettu tai irtisanottu henkilökuntaa, Kujala kertoo.

Miten käy huoltovarmuuden?

Kujalan mukaan kallis diesel aiheuttaa ennemmin tai myöhemmin haasteita myös Suomen huoltovarmuudelle.

Tämän myönsi myös Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen Liikenne- ja viestintäministeriön torstaina järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

– Tällä hetkellä hintatekijä ja saatavuustekijä ovat eri asioita. Näin ollen polttoaineiden hintojen nousu ei ole suoranaisesti huoltovarmuuskysymys. Jos polttoaineiden hinnat totaalisesti karkaavat käsistä, siitä voi muodostua haaste myös huoltovarmuudelle, Känkänen sanoi.

Kujalan mielestä hinnat ovat jo karanneet käsistä. 

– Jos käy niin, että tärkeitä kuljetuksia pysähtyy, yritykset eivät saa tavaraa eivätkä toisaalta kuluttajatkaan. Jos ei ole kuljetusyrityksiä, sillä on suora yhteys huoltovarmuuteen.

”Sähkörekat eivät ole ratkaisu”

Kujala ei aseta mitään odotuksia sähkörekkojen yleistymiseen Suomen maanteillä.

– Ei ole olemassa sellaista teknologiaa, jolla voisimme siirtää raskaan kaluston sähköiseksi. Sähköistäminen voi olla ratkaisu kevyissä kuorma-autoissa esimerkiksi kaupunkiseutujen jakeluliikenteessä. Raskaassa kalustossa se ei kuitenkaan ole järkevää.

Hän pitää ongelmana tällä hetkellä myös puutteellista latausverkostoa.

– Aikataulu tulee yksinkertaisesti vastaan tämän kriisin kohdalla. Ala kyllä kehittyy ja keksii uusia keinoja, mutta muutos on todella pitkäaikainen. Kuljetusalan ei ole mahdollista tulla riippumattomaksi fossiilisista polttoaineista.

Trafin tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuodenvaihteessa yhteensä 94 000 kuorma-autoa. Niistä yhdeksän kappaletta oli sähkökäyttöisiä.