Dieselin hinta laskee kesällä arviolta 12 senttiä litralta – Kotihoitoyrittäjää se ei lohduta: ”Yrittäjä tekee nyt enemmän töitä itse”
Dieselin hinta laskee, mutta kotihoitoalan yrittäjän tilannetta se ei helpota. Hintoihin on vaikea sisällyttää kilometrikuluja.
Eduskunta on saanut hallitukselta esityksen, jolla kevennetään väliaikaisesti uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta. Dieselin litrahinta on noussut paikoin yli 2,50 euroon. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan kesällä.
Jakeluvelvoitetta alennetaan tänä vuonna 7,5 prosenttiyksiköllä. Kuljetus- ja logistiikka-alan edunvalvontajärjestö SKAL on aikaisemmin esittänyt jakeluvelvoitteen määräaikaista poistamista.
– Esitys on tarpeellinen. Dieselin maailmanmarkkinahinnat ovat olleet kovassa nousussa ja vieläpä niin, että uusiutuvan dieselin hinnat ovat nousseet rajummin. Toimivia teknisiä ratkaisuja laajamittaisesti dieselin korvaamiseksi muilla energiamuodoilla ei toistaiseksi juuri raskaimmassa tavaraliikenteessä ole, SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala sanoo.
SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala toivoo, että lakimuutos näkyisi pumpuilla jo mahdollisimman pian.
– Toivomme, että polttoaineyhtiöt huomioisivat lain jo nyt, koska niiden ei tarvitse täyttää 19,5 prosentin jakeluvelvoitetta tänä vuonna.
Hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa arvioidaan, että jakeluvelvoitteen alentaminen 7,5 prosenttiyksiköllä laskisi dieselin pumppuhintaa noin 12 senttiä litralta. SKAL on omissa laskelmissaan päätynyt hieman suurempaan vaikutukseen.
– Hinnanalennus on kuljetusalalle ja koko Suomen kilpailukyvylle erittäin tarpeellinen. Nopea ja yllättävä dieselin hinnan nousu on romahduttanut kuljetusyritysten kannattavuuden, eikä näin rajuihin kustannusnousuihin ole mahdollisuuksia varautua normaalein liiketoiminnan keinoin.
Kotihoitoyrittäjä kamppailee bensalaskujen kanssa
Ranualla, Pudasjärvellä ja Oulussa toimivan Hoiva Hillan asiakkaat sijaitsevat paikoin kaukana toisistaan syrjäseudulla. Asiakkaiden välinen etäisyys voi olla kymmeniä kilometrejä. Enimmillään yhden auton mittariin kertyy vuodessa 80 000 kilometriä. Yhteensä Hillalla on kymmenkunta autoa.
Viisi vuotta yrittäjänä hoiva-alalla toiminut Ilkka Siitonen laskee, että yrityksen autoilla ajetaan vuodessa vähintään 350 000 kilometriä. Jos bensiini litrahinnaksi laskee 2,35 euroa ja kulutukseksi kuusi litraa sadalla kilometrillä, vuosittainen polttoainekustannus on vähintään 21 000 euroa.
– Yksi autoistamme on diesel. Sitä käytetään pisimmällä sijaitsevien asiakkaiden kotihoitokäynteihin, Siitonen kertoo.
Keinoja polttoainekuluissa säästämiseen ei tällä hetkellä juuri ole. Sähköauto ei tule kyseeseen, koska auton latauspaikkoja ei ole riittävästi. Lataukset voisivat aiheuttaa myös viivästyksiä kotihoitokäynteihin.
– Esimerkiksi Pudasjärven syrjäseudulla ei ole yhtäkään latauspistettä. Talvella ei uskalla ottaa sitä riskiä, että kantama riittää, Siitonen jatkaa.
Asiakashintojakaan ei voi nostaa, sillä hinnat ilmoitetaan syksyllä vuodeksi etukäteen. Kuluvan vuoden hinnat on lyöty lukkoon viime lokakuussa.
– Lisäksi kilometreistä aiheutiva kustannuksia on vaikea lisätä palveluseteliasiakkaiden hintoihin, yrittäjä kertoo. Hänen mukaansa polttoainekuluja pyritään kompensoimaan säästämällä muista hankinnoista ja työvoimakuluista. Se tarkoittaa lisätöitä yrittäjälle itselleen.
– Yrittäjän työpanosta lisätään esimerkiksi sairauslomien tuurauksessa. Henkilöstökuluthan tällä alalla ovat ne suurimmat. Yrittäjä tekee nyt enemmän töitä työntekijöiden ollessa lomalla.
Ilmastopolitiikka kiristyy tulevina vuosina
SKAL arvioi, että jakeluvelvoitteen määräaikaisen muutoksen vaikutukset päästövähennyksiin jäävät lyhytaikaisiksi.
– Kahden vuoden määräajan jälkeen palataan jo aiemmin päätettyihin jakeluvelvoitteisiin, Herrala sanoo.
Hallituksen esittää vuosilta 2022 ja 2023 toteuttamatta jääneiden päästövähennysten korvaamista seuraavina vuosina. Vuoden 2030 jakeluvelvoite nostetaan 34 prosenttiin.
Ympäristöministeriön mukaan jakeluvelvoitteen alentaminen merkitsee sitä, että ilmastopolitiikkaa pitää myöhemmin kiristää tuntuvasti. Ministeriön mukaan velvoitteen alentaminen hidastaisi fossiilisesta energiasta ja venäläisestä energiasta luopumista.
