Digibarometri: Suomalaisyritykset jäävät yhä enemmän jälkeen verrokkimaiden yrityksistä, kun mitataan digitaalisesta teknologiasta saatuja hyötyjä

EK ja Suomen Yrittäjät ovat julkistaneet yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Etlan tekemän Digibarometri-tutkimuksen. Barometri vertailee ja mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä 22 maan kesken kolmella eri tasolla: edellytykset, käyttö ja vaikutukset sekä kolmella pääsektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen.

Suomi on säilyttänyt toisen sijan jo kolmatta vuotta peräkkäin Barometrin kokonaisvertailussa. Parhaiten Suomi menestyy julkisen sektorin vertailussa. Heikointa Suomen menestys on yrityssektorin digitalisaation vaikutuksissa. 

Kolme sijan pudotus varjostaa Suomen muutoin tasokasta digitalisaatiokehitystä. Pula osaajista on yritysten uudistumista haittaava tekijä. EK ja Yrittäjät esittävät ratkaisuja, jotka vahvistaisivat ICT- ja digitaalisen osaamisen tarjontaa.  Suomen talous kasvaisi nykyistä nopeammin, jos ICT-pääomaa hyödynnettäisiin vaikuttavammin. 

– Kansainvälistyminen ja kasvu syntyy vihreän siirtymän ja datatalouden risteyskohdassa. Puute digitaalisesta osaamisesta jättää yritysten teknologia- ja kehittämisinvestointien hyödyt puolitiehen. Jos näköpiirissä ei ole investointeja kannattavaksi liiketoiminnaksi jalkauttavia osaajia, jäävät myös uudet panostukset tekemättä. Tämä haittaa Suomen talouden kasvua ja hidastaa kestävyystavoitteiden saavuttamista, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava asiantuntija Mika Tuuliainen muistuttaa.

Teollisuudessa digitaalisen intensiteetin tasoon vaikuttaa esimerkiksi yrityksen koko ja toimiala. Yrityksen ei kuitenkaan tarvitse olla suuri yltääkseen korkeaan digi-intensiteettiin. Pienetkin investoinnit digitaalisiin teknologioihin kannattavat, sillä digi-intensiteetin kasvattaminen johtaa tyypillisesti korkeampaan tuottavuuteen ja parempaan kannattavuuskehitykseen. 

Kasvava tarve digitaaliselle osaamiselle  

ICT-alan osaajien rekrytointihaasteita kokee noin 60 prosenttia yrityksistä. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden lisäksi yrityksissä on kasvava tarve laajemmin digitaaliselle osaamiselle, kuten digitaalisen myynnin ja markkinoinnin, data-analytiikan, kyberturvallisuuden ja digitaalisen tuotekehityksen ja -johtamisen taitajille.   

– Parhaillaan valmisteltava kansallinen digitaalinen kompassi on paikka asettaa ICT- ja digiosaamiselle kunnianhimoiset tavoitteet vuoteen 2030. On tärkeätä, että maan hallitukset kokoonpanosta riippumatta sitoutuvat tavoitteiden edistämiseen konkreettisin ja vaikuttavin toimenpitein, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä sanoo.    

EK:n ja Yrittäjien ratkaisuja digiosaamisen vahvistamiseen: 

EK ja Yrittäjät esittävät lähivuosille viisi toimenpidettä, jotka vankistaisivat suomalaisyritysten mahdollisuuksia ottaa onnistuneesti käyttöön digitaalista teknologiaa: 

1. Nostetaan tieto- ja viestintätekniikan tutkintojen vuosittaista määrää vähintään 10 prosentilla Opetushallituksen ennakointifoorumin esittämän mukaisesti. Seurataan osaajatarpeen kehitystä jatkuvasti ja nostetaan tutkintotavoitetta tarvittaessa.  
2. Määritellään yritysten ja koulutuskentän yhteistyönä digitaalisen ja vihreän siirtymän tarvitsema uusi osaaminen ja osaamisalueet, joissa Suomella on vuonna 2030 oltava huippuosaamista.  
3. Suunnataan uuden Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen resursseja työelämässä olevien digitaalisen ja kyberosaamisen vahvistamiseen. Tiiviillä vuoropuhelulla yritysten ja koulutustoimijoiden kesken voidaan varmistaa osaamisen osuvuus yritystarpeisiin.   
4. Käynnistetään monivuotinen datatalouden yritysohjelma vahvistamaan dataan ja älykkäisiin ratkaisuihin perustuvan liiketoiminnan osaamista erityisesti pk-yrityksissä. Ohjelman tulee keskittyä Business Finlandin veturihankkeissa esiin nouseviin osaamistarpeisiin hyödyntäen vertaisoppimista, hyvien käytänteiden jakamista sekä testaamista ja kokeiluja. 
5. Vahvistetaan Business Finlandin koordinoimaa Talent Boost -ohjelmaa keskittyen erityisesti ICT- ja muiden digiosaajien maahanmuuton edistämiseen. Toteutetaan Virtual Finland -ehdotus digitaalisesta palvelukanavasta, jota kautta kansainväliset ICT- ja digiosaajat saavat tietoa ja voivat hoitaa Suomeen tulemiseen liittyvää asiointia.