Digitalisaatio ja Suomi
Yritykset hyödyntävät edelleen tekoälyä varsin vähän. Kuva: Getty Images
28.7.2022 klo 15:46
Uutinen

Digivertailun tulokset mairittelevat Suomea – Kritiikkiä satelee tekoälyn hyödyntämisestä

Suomi sijoittui ensimmäiseksi EU-komission digitalisaatiovertailussa. Sijoitus parani viime vuodesta.

Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) mittaa EU-maiden edistymistä digitaalisessa kilpailukyvyssä. Suomi sijoittuu kärkipaikalle tänään julkaistun vertailun tuloksissa. Edellisellä kerralla sijoitus oli toinen.

Suomen kanssa lähes tasoissa on Tanska. Kolmanneksi indeksissä sijoittui Alankomaat ja neljänneksi Ruotsi.

Suomen ei silti kannata tuudittautua hyvään tulokseen. Komission mukaan EU-jäsenmaat ovat koronaviruspandemian aikana edistyneet digitalisaatiotoimissaan, mutta puutteita on edelleen digitaalisissa taidoissa, pk-yritysten digitalisaatiossa ja kehittyneiden 5G-verkkojen käyttöönotossa.

Komissio huomauttaa, että tekoälyn ja massadatan käyttöönottoaste on edelleen alle 30 prosenttia, mikä on hyvin kaukana vuodelle 2030 asetetusta digitaalisen vuosikymmenen tavoitteesta eli 75 prosentista. Ongelmana on myös laaja-alainen osaamisen puute, joka hidastaa yleistä edistymistä ja johtaa digitaaliseen syrjäytymiseen.

Komission mukaan 5G:tä pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin yritystoiminnassa. Osana tavoitetta on laadittu Polku digitaaliselle vuosikymmenelle -ehdotus, jonka tavoitteena on syventää jäsenmaiden ja EU:n yhteistyötä.

Eniten tilannettaan ovat viime vuosina parantaneet Italia, Puola ja Kreikka. Taustalla ovat kyseisten maiden tekemät investoinnit, joihin on myönnetty EU:n rahoitustukea.

EU on varannut noin 127 miljardia euroa elpymis- ja palautumistukivälineeseen, jolla pyritään tukemaan digitalisaatioon liittyviä uudistuksia ja investointeja.

Koronaviruspandemian aikana yritykset Euroopassa ovat satsanneet merkittävästi pilvipalveluiden käyttöönottoon. Pilvipalveluiden käyttöaste on noussut 34 prosenttiin. 

Vain hieman yli puolet hallitsee digitaaliset perustaidot

EU-komission mukaan vain 54 prosentilla 16–74-vuotiaista eurooppalaisista on vähintään digitaaliset perustaidotTavoitteena on nostaa osuus ainakin 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 

Ongelmana on myös työmarkkinoiden osaaminen. EU:n työmarkkinoille on vuosina 2020‑2021 tullut 500 000 kaikkiaan tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, mutta komission mukaan tämä ei riitä. EU:ssa on tällä hetkellä yhdeksän miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, mutta tavoitteena on 20 miljoonan asiantuntijan joukko vuoteen 2030 mennessä.

Riskinä on osaamisvajeen syventyminen. Vuonna 2020 yli puolet EU:n yrityksistä (55 prosenttia) ilmoitti, että niillä oli vaikeuksia löytää tieto- ja viestintätekniikkaan asiantuntijoita täyttämään avoinna olevia työpaikkoja.

Muita kiinnostavia aiheita

Pauli Reinikainen