Edes ”jarrusääntö” ei pelasta kiinteistöverouudistusta – Pelkona merkittävät veronkorotukset: ”Esitys vedettävä takaisin”

Suomen Yrittäjät suhtautuu kriittisesti pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan sisältyvän kiinteistöverouudistuksen yksityiskohtiin.

Nykyinen rakennusten arvostamisjärjestelmä on 1970-luvulta ja maapohjien arvot on päivitetty viimeksi yli 15 vuotta sitten. Hallituksen mukaan verotusarvot ovat jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä.

Kiinteistöverouudistus on ollut vireillä jo 2010-luvun alkupuolelta saakka. Hallituksen tavoitteena on luoda uusi arvostamismenettely vuoden 2024 kiinteistöverotusta varten. Myös ikäalennuksen määräytyminen halutaan muuttaa. Tavoitteena on, että kiinteistöverotuksen arvostamisperusteet vastaisivat nykyistä paremmin rakennusten käypiä arvoja ja alueellisia hintaeroja.

– Kiinteistöverotuksen uudistamisella on hyvät tavoitteet. Sillä pyritään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään nykyistä arvostamisjärjestelmää ja parantamaan sen läpinäkyvyyttä, Nämä tavoitteet ovat kannatettavia, mutta kiinteistöveron määräytymisperusteet yksittäisten kiinteistöjen osalta eivät luonnoksen perusteella avaudu, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki sanoo.

Uudessa arvostamisjärjestelmässä rakennusten perusarvo olisi 50 prosenttia rakennustyypin keskimääräisistä alueellisista uudisrakentamiskustannuksista. Omakotitalon ja paritalon perusarvo olisi 45 prosenttia. 

”Voi aiheuttaa isoja heittoja”

Kiinteistöverotuksen arvostamislaissa säädetään, että kiinteistön verotusarvo on määrättävä erikseen maapohjan ja rakennuksen osalta. Maapohjan verotusarvon laskentaan vaikuttavat muun muassa sijainti, liikenneyhteydet, kunnallisteknisten töiden valmiusaste sekä laadultaan ja sijainniltaan vastaavista kiinteistöistä paikkakunnalla maksetut hinnat.

”Yksittäiselle verovelvolliselle uudistus voisi johtaa kohtuuttomaan veronkiristykseen.”

Laura Kurki, Yrittäjät

Lakia valmistelevan valtiovarainministeriön mukaan uudistuksen tarkoituksena ei ole nostaa eikä laskea kiinteistöverotusta. Yksittäisten kiinteistöjen vero voi kuitenkin muuttua. Koska kiinteistöjen verotusarvot todennäköisesti myös nousisivat, veroprosenttien ala- ja ylärajaa on tarkoitus alentaa. Laura Kurjen mukaan esitysluonnoksen perusteella lakimuutoksessa on iso riski sille, että kiinteistövero kiristyy merkittävästi nykyisestä. 

– Arvostamisperusteiden nostaminen voi aiheuttaa verotukseen isoja heittoja, vaikka kunta pitäisikin veroprosentin tuottoneutraalilla tasolla. Vaikka verotuksen taso kuntatasolla pysyisi neutraalina, mistä sinänsä ei ole varmuutta, yksittäiselle verovelvolliselle uudistus voisi johtaa kohtuuttomaan veronkiristykseen. Etenkin teollisuusrakennusten osalta arvostamisperiaatteiden muutos johtaisi merkittäviin veronkorotuksiin, hän sanoo.

Soteuudistus hämmentää soppaa

Kohtuuttomien kiinteistöveron kertanousujen rajoittamiseksi ministeriö ehdottaa ”jarrusääntöä” kolmen vuoden siirtymäajalle. Kiinteistöveroa ei pääsääntöisesti laitettaisi maksuun, jos vero nousee edellisestä vuodesta enemmän kuin 30 prosentilla ja 200 eurolla.

– Kunta päättää lain vaihteluvälin puitteissa veroprosentista itsenäisesti. Vaikka vero kuntatasolla pysyisi neutraalina, yksittäiselle verovelvolliselle veron nousu voisi olla kohtuuton. On muistettava, että hallitusohjelmassa asetettu reunaehto uudistukselle on, ettei se saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. Vaikutusarvioita on välttämätöntä täsmentää, Kurki jatkaa.

Yrittäjät vaatii, että esitys palautetaan jatkovalmisteluun. Riskinä on myös soteuudistus, joka heikentää entisestään kiinteistöverouudistuksen ennakoitavuutta.

Kunnille kiinteistöverotulot ovat merkittävä tulonlähde. Yrittäjissä pelätään, että jatkossa kiinteistöverosta tulee rahantekoautomaatti. Kunnat saavat vuosittain kiinteistöverotuloja noin kaksi miljardia euroa.

– Sote-uudistuksen myötä kuntien verotulot pienevät ja kiinteistöverotulojen osuus verotuloista kasvaa. Tällöin on nähtävissä riski sille, että kuntapäättäjillä voi olla houkutus nostaa kiinteistöveroprosenttia. Pahin skenaario on se, että kiinteistöverosta tulee kunnille uusi veronkorotusautomaatti.

Kurki näkee esityksen riskinä myös selvästi nykyisestä kasvavat muutoksenhakumäärät.