Elävätkö naisyrittäjät terveellisesti?

Suomen yrittäjistä noin kolmannes on naisia. Suurin osa naisten yrityksistä on pieniä, alle kymmenen hengen mikroyrityksiä.

Osa naisista ryhtyy yrittäjiksi helpottaakseen työn ja perheen yhteensovittamista. Aikaisempien tutkimusten mukaan yrittäjät tekevät kuitenkin noin 20 prosenttia pidempää työaikaa kuin työntekijät. Naisyrittäjistä noin puolella on sopimus työterveyshuollon kanssa ja yksinyrittäjänaisista vain joka viidennellä.

Sairaanhoitaja, terveystieteiden kandidaatti Karoliina Luukko teki Itä-Suomen yliopistossa Työterveyslaitoksen toimeksiannosta opinnäytetyön naisyrittäjistä.

– Tarkoituksena oli selvittää naisyrittäjien terveyskäyttäytymistä sekä tarkastella työaikojen yhteyttä terveyskäyttäytymiseen ja työhyvinvointiin, terveystieteiden maisteriksi opiskeleva Karoliina Luukko kuvailee.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ruokailutottumuksia, alkoholin käyttöä, tupakointia, liikuntaa ja unta.

Tutkimuksen aineistona on Työterveyslaitoksen Naiset työssä -alkukyselyn vastaukset. Kyselyyn vastasi 69 naisyrittäjää syksyllä 2015. Tutkimuksessa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään viikoittaisen työajan mukaan, enintään 50 tuntia viikossa työskenteleviin ja yli 50 tuntia työskenteleviin.

– Naisyrittäjät työskentelivät keskimäärin 48 tuntia viikossa, Karoliina Luukko kertoo.

Tutkimukseen osallistuneiden naisyrittäjien keski-ikä oli 47 vuotta ja he olivat toimineet keskimäärin 14 vuotta yrittäjinä. Kaksi kolmasosaa naisista oli yksinyrittäjiä ja kolmannes vastaajista työskenteli kotona. Vastaajista perheellisiä oli 83 %.

Lounas jää joskus väliin

Ruokailutottumukset eivät ole naisyrittäjillä terveellisimpiä mahdollisia. Ainoastaan puolet vastaajista käytti kasviksia, marjoja tai hedelmiä vähintään kuutena päivänä viikossa. Suositus on puoli kiloa päivässä.

Pitkää työviikkoa tekevät söivät harvemmin lounaan kuin lyhyempää viikkoa tekevät.

– Alkoholin käytön riskiraja ylittyi joka viidennellä vastaajalla. Vastaajista 86 % ei tupakoinut, sanoo Karoliina Luukko.

Kolmasosa vastaajista ei harrastanut mitään kuormittavaa vapaa-ajan liikuntaa. Yli 50 tuntia viikossa työskentelevistä lähes puolet (46%) ei liikkunut vapaa-ajalla.

– Yleisimmin naiset harrastivat kävelyä, pyöräilyä, hyötyliikuntaa sekä kuntoliikuntaa, Karoliina Luukko kuvailee.

Naisyrittäjät nukkuivat keskimäärin seitsemän tuntia. Pitkää työviikkoa tekevät nukkuivat vähemmän kuin lyhyempää työviikkoa tekevät. Molemmissa työaikaryhmissä koettu unentarve oli kahdeksan tuntia.

Yli 50 tunnin työviikko haittaa perhe-elämää

Tutkimuksessa selvitettiin myös työaikojen yhteyttä koettuun työkykyyn, työn imuun sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen. Naisyrittäjät arvioivat työkykynsä työkykypistemäärällä olevan 7,5, mikä vastaa kohtalaista työkykyä. Työaikaryhmittäin työkyvyssä ei ollut eroa. Vastaajista 84 % arvioi pystyvänsä jatkamaan nykyisessä työssä kahden vuoden kuluttua.

Pitkiä työviikkoja tekevät naisyrittäjät kokivat enemmän työn ja perheen välistä ristiriitaa. Yli 50 tuntia viikossa työskentelevistä 77 % koki työn haittaavan perhe-elämää melko paljon tai erittäin paljon. Vastaavasti lyhyempää työviikkoa tekevillä työ haittasi perhe-elämää ainoastaan 36 %:lla.

Lähes joka viidennellä pitkää työviikkoa tekevistä yrittäjistä perhe haittasi työtä melko paljon tai erittäin paljon. Lyhyempää työviikkoa tekevistä ainoastaan 7 %:lla perhe haittasi työtä melko paljon tai erittäin paljon.

Pitkät työviikot kuormittavat naisyrittäjiä kaikilla työhyvinvoinnin osa-alueilla. Naisyrittäjien terveyskäyttäytyminen ei kaikilta osin tue työhyvinvoinnin ja työkyvyn säilymistä. Pitkää työviikkoa tekevät naisyrittäjät jättävät usein lounastauot välistä. Lounastauko olisi kuitenkin tärkeä hengähdyshetki pitkissä työpäivissä.

Pitkiä työviikkoja tekevillä unen määrä jää vähäisemmäksi ja heillä oli noin tunnin univaje.

– Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien suuri osuus oli huolestuttava pitkiä työviikkoja tekevillä. Voisiko liikunnasta, säännöllisestä ruokailusta ja riittävästä unesta saada puhtia työhön, etteivät työviikot veny pitkiksi, Karoliina Luukko kysyy.

Perheen tuki on tärkeä

Perhe on tärkeä tuki yrittäjälle ja pitkät työviikot lisäävät merkittävästi työn ja perheen välistä ristiriitaa ja voivat siten vähentää työhyvinvointia.

– Työn ja perheen välistä ristiriitaa voi lisätä myös työn ja vapaa-ajan sekoittuminen naisyrittäjän työskennellessä kotona.

Pitkiä työviikkoja tekevistä yli puolet työskenteli kotona, mitä saattaa selittää se, että osallistujista osa on maatalousyrittäjiä, jolloin sekä työaika että perhe-elämä sekoittuvat helpommin ja työtä tehdään seitsemänä päivänä viikossa.

– Naisyrittäjien sekä yrittäjien sidosryhmien kannattaa kiinnittää huomiota viikoittaiseen työaikaan ja työaikojen merkitykseen työhyvinvoinnille, Karoliina Luukko painottaa.

Hän muistuttaa myös, että työkyvyn säilymistä ja parantamista voidaan edistää ennaltaehkäisevällä työterveyshuollolla.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä terveellisiin ruokailutottumuksiin, liikuntaan sekä riittävään lepoaikaan.

– Millaisia keinoja yrittäjällä on lyhentää työaikaansa? Mitä vinkkejä työn ja perheen yhteensovittamiseksi on saatavilla, Karoliina Luukko kysyy.

– Oma terveys ja työkyky ovat edellytyksiä myös kestävälle yritystoiminnalle. Yrittäjän tsemppijoukkojen kannattaa ottaa puheeksi myös perheen merkitys yrittäjän hyvinvoinnille sekä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet, Luukko muistuttaa.

Hyvä apuväline on esimerkiksi Pienyrittäjän työkyvyn kulmakivet – tietokortti. Tietokortti löytyy osoitteesta www.ttl.fi/naisettyossa.