Elinkeino-ohjelma syntyi Keravalla kaupungin ja yrittäjäjärjestön yhteispelillä

Keravalla uuden elinkeino-ohjelman lähtökohdaksi otettiin Uudenmaan Yrittäjien Yrittäjälipun painopisteet. Niiden pohjalta työstettiin 17 tavoitetta, jotka jakautuvat edelleen konkreettisiin toimenpiteisiin.

Keravan kaupunki on ilmoittanut päämääräkseen olla Uudenmaan yritysmyönteisin kunta. Tärkeä askel tässä tavoitteessa oli kaupungin ja paikallisen yrittäjäjärjestön poikkeuksellisen tiivis yhteistyö uuden elinkeino-ohjelman toteuttamiseksi.

Prosessi lähti virallisesti liikkeelle viime marraskuussa, jolloin Keravan kaupunginhallitus päätti, että kaupunki käynnistää elinkeino-ohjelman valmistelun.

Tämän vuoden tammikuussa yhteistyössä työstettyä ohjelman luonnosta esiteltiin Keravan Yrittäjien uudelle hallitukselle, joka sitoutui työskentelyyn mukaan. Alkuvuonna pidettiin myös useiden toimijoiden yhteinen työpaja.

Yrittäjät sekä elinkeinoasioista kiinnostuneet kuntalaiset pääsivät esittämään näkemyksiään uuteen elinkeino-ohjelmaan paitsi yrittäjäjärjestön kautta, niin myös vastaamalla nettikyselyyn.

Keravan kaupunginvaltuusto sitten hyväksyi 24.4.2023 kokouksessaan uuden elinkeino-ohjelman.

Pitää olla yhteinen ymmärrys

Keravan Yrittäjien puheenjohtaja Juha Wickman toteaa, että kaupungin elinkeino-ohjelman päivittämisessä mukana oleminen oli yrittäjäyhdistykselle aikaa vievä, mutta samalla myös innostava prosessi.

– Pääsimme prosessin eri vaiheissa tuomaan esille niitä asioita, jotka koemme tärkeäksi. Aivan avainasemassa tässä on ollut Keravan kaupungin aktiivinen ja energinen asenne. Siellä ymmärretään yrittäjyyden merkitys.

Wickmanin mukaan onnistunut yhteistyö kaupungin ja yrittäjäjärjestön kesken vaatii yhteistä ymmärrystä siitä, mitä oikein ollaan haluamassa ja tekemässä.

– Pitää olla henkilö, joka oikeasti vie prosessia koko ajan eteenpäin. On myös yhdessä sovittava konkreettisia päivämääriä, mihin mennessä tehdään mitäkin asioita.

Keravalla yrittäjäjärjestö sitoutti koko hallituksensa prosessiin mukaan. Käytännössä vetovastuu oli pitkälti kolmen puheenjohtajan muodostamalla työryhmällä.

– Hallituksen kokouksissa kuukausittain kerroimme muille siitä, missä mennään.

Asioita toteutettava tärkeysjärjestyksessä

Keravan Yrittäjien varapuheenjohtaja Annukka Sumkin kehottaa varaamaan tällaiseen prosessiin riittävästi aikaa.

Erityisen tärkeää on pohtia huolella sitä, miten suunnitelmaan kirjatut asiat käytännössä toteutetaan. Muuten on vaara, että ne jäävät vain sanahelinäksi.

– Kannattaa tehdä toimintasuunnitelma, jossa asiat on priorisoitu. Niitä sitten toteutetaan yksi kerrallaan tärkeysjärjestyksessä. Aina on hyvä muistaa sekin, että yrittäjäyhteisöissä asioita tehdään vapaaehtoistyönä ja resursseja ei olekaan liikaa.

Sumkinin mukaan jotkut elinkeinojen kehittämiseen liittyvät asiat on helppo toteuttaa, mutta eivät läheskään kaikki.

– Osa asioista saattaa vaatia jopa vuosia kehitystyötä, jotta haluttu muutos nähdään konkreettisissa tuloksissa. Seurantakin on tärkeää, jotta voidaan arvioida vaikutuksia.

Kaupunki halusi elinkeinoasiat seuraavalle tasolle

Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu on hyvin tyytyväinen yhteiseen työskentelyyn Keravan Yrittäjien kanssa.

– Meillä on jo pitempään ollut ajatus siitä, että nostaisimme Keravan elinkeinotoiminnan niin sanotusti seuraavalle tasolle. On upeaa, että yrittäjillämme on sama tahtotila.

Kaupunginjohtajan mukaan syksyllä lanseerattava Uudenmaan Yrittäjien Yrittäjälippu tarjosi elinkeino-ohjelmalle erittäin hyvän maalin, jota kohti pyrkiä.

– Yrittäjälippuun kirjatut painopisteet sekä niistä johtamamme tavoitteet ja toimenpiteet vastasivat hyvin kaupunkistrategiamme toteuttamiseen elinkeinoelämän osalta.

Toimenpiteisiin on Keravalla nyt kirjattu muun muassa se, että yrityksille tiedotetaan ja niitä osallistetaan aktiivisesti kaupungin merkittävistä kaavoitushankkeista. Pienhankintojen osalta taas varmistetaan, että hankintojen tekijät tuntevat paikalliset yritykset ja niiden osaamisalueet.

Rontu arvioi, että prosessi, jolla uusi elinkeino-ohjelma yhdessä toteutettiin oli toimiva.

– Jatkossa ohjelmaa tullaan arvioimaan valtuustokausittain ja muutenkin voidaan tehdä pieniä päivityksiä.

Vaaditaan aikaisempaa yhteistyötä ja luottamusta

Keravan kaupungin elinkeinojohtaja Tiina Hartman sanoo, että elinkeino-ohjelman yhteinen tekeminen ei todennäköisesti onnistu ilman organisaatioiden aikaisempaa laajaa yhteistyötä.

– Meillä kaupunki ja yrittäjäyhdistys ovat jo pitkään tehneet monenlaista yhteistyötä. Sen taustan ja luottamuksen päälle oli helppo lähteä työstämään elinkeino-ohjelmaa.

Hartman kertoo prosessin aikana oppineensa paljon siitä, mitä kunnissa on ylipäätään mahdollista tehdä elinkeinoelämän kehittämiseksi ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.

– Kunnan elinkeinotoimi saattaa esimerkiksi ilmoittaa, että sen tavoitteena on saada aikaan malli yritysvaikutuksista.  Pelkkä mallin toteuttaminen ei saa olla tässä se pääasia, vaan pitää syntyä sellainen malli, joka oikeasti tuottaa yrityksillemme lisäarvoa.

Elinkeinojohtajan mielessä on yksi asia, jonka olisi voinut hoitaa paremmin. Keravan kaupunginvaltuustoa olisi voinut pitää prosessista enemmän tietoisena.

– Kaupunginhallituksemme ohjasi työtä tiiviisti, mutta osa valtuutetuista sai asian tietoonsa ensimmäisen kerran vasta hyväksymiskokouksessa.

Teksti ja kuva: Vesa Keinonen