Elinkeinoelämän järjestöt: Kela-korvauksia kehitettävä leikkaamisen sijaan
Elinkeinoelämän järjestöt tyrmäävät Kela-korvauksien leikkaamisen ja rahoituksen siirtämisen hyvinvointialueille. Hallitus on esittänyt hoidon ja tutkimuksen Kela-korvausten leikkaamista 64 miljoonalla eurolla.
Seitsemän elinkeinoelämän järjestön yhteisessä kannanotossa todetaan, että yksityisen hoidon Kela-korvausjärjestelmää on ennemminkin kehitettävä kuin ajaa leikkauksilla alas. Kannanoton ovat allekirjoittaneet Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Lääkäripalveluyritykset LPY, Hyvinvointiala HALI, Näkeminen ja silmäterveys NÄE, Suomen Kuntoutusyrittäjät ja Suomen Kunto- ja Terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY.
Yksityisen sektorin toimijoita käytetään erityisesti suun- ja silmäterveydenhuollon sekä naistentautien palveluissa. Myöskään lastenlääkäripalvelujen saatavuus julkiselta sektorilta ei ole ollut lähelläkään tyydyttävää tasoa, järjestöt toteavat. Valtaosa Kelan kautta maksettavista sairaanhoitokorvauksista kohdentuu näiden alojen palvelujen käyttöön.
Nykyisin Kelan sairaanhoitokorvaukset ovat alle 15 prosenttia hoidon kustannuksista. Tällöin asiakkaan omavastuuosuudeksi jää 85 prosenttia kustannuksista. Suuri omavastuuosuus vaikeuttaa erityisesti pienituloisten mahdollisuuksia käyttää yksityisen sektorin palveluita.
Julkiset menot kasvavat
Hallituksen esittämä Kela-korvausten leikkaus 64 miljoonalla eurolla ei ole järjestöjen mukaan julkisen talouden menoja supistava toimi. Järjestöt toteavat menojen päinvastoin nousevan, koska osa nykyisistä yksityisen sektorin käynneistä siirtyisi julkiselle sektorille.
Hyvinvointiala HALIn ja Suomen Yrittäjien syksyllä 2021 tekemän kansalaiskyselyn mukaan leikkaus siirtäisi arviolta noin 14 prosenttia eli 460 000 lääkärikäyntiä terveyskeskuksiin. Tämä lisäisi valtion menoja merkittävästi.
Kela-korvausten leikkaaminen aiheuttaisi säästöjen sijaan valtiolle noin 20 miljoonan euron vuosittaisen lisäkulun pidentyneiden hoitojonojen lisäksi.
Huonompi saatavuus
Esitetty Kela-korvausten leikkaaminen pahentaa julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia entisestään. Palvelujen kysyntä kasvaisi selvästi enemmän kuin rahoitus vahvistuisi.
Kannanoton allekirjoittaneet järjestöt katsovat, että Kela-korvaukset turvaavat osaltaan perusoikeuksien toteutumista. Kaikkia nykyisin yksityisiltä palveluntuottajilta Kela-korvauksen avulla hankittavia ja välttämättömiä palveluja ei käytännössä saa julkiselta sektorilta. Leikkaus kohdistuisikin erityisesti heihin, joilla ei ole työterveyshuoltoa tai yksityisiä sairauskuluvakuutuksia ja jotka ovat pienituloisia.
