Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018 – Päijät-Hämeessä edelleen petrattavaa

Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssä Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjät arvioivat kuntansa elinkeinopolitiikkaa. Kokonaistyytyväisyyden lisäksi arvioidaan elinkeinopolitiikan eri osa-alueita ja kehityssuuntaa. Vuonna 2018 koko maan yhteenlaskettu keskiarvo kuntien elinkeinopolitiikasta on 6,74. Tulos on hieman parempi kuin vuonna 2016. Päijät-Hämeessä sen sijaan kriittisyys on kasvanut. Maakunnan keskiarvo on 6,38 jättäen alueen viimeiselle sijaluvulle maakuntien kesken. Edellisessä mittauksessa lukema oli 6,45.

Kokonaisuudessaan yrittäjien arviot elinkeinopolitiikasta ovat kriittisiä kautta maan. Kuntien strategioissa yrittäjyyden merkitystä korostetaan ja kuntajohto ymmärtää yrittäjyyden tärkeyden verotulojen, työpaikkojen ja palveluiden mahdollistajana. Parhaat kunnat erottuvat siinä vaiheessa, kun strategiat muuttuvat todeksi.

Vaikka maakuntien väliset erot eivät ole suuria, kuntien keskiarvot vaihtelevat paljon. Parhaan arvosanan saavat Lieto 8,87 Varsinais-Suomesta. Vähintään 8,0 keskiarvon saa vain 11 kuntaa. Heikoin keskiarvo on 5,18. Päijät-Hämeessä parhaan kokonaisarvion saa Sysmä 6,78 ja heikoimman Lahti 6,16.

Maakuntien välillä elinkeinopolitiikan kokonaisarvosana parani vuoteen 2016 verrattuna kaikkiaan 11 alueella kahdestakymmenestä.

Päijät-Hämeessä elinkeinopolitiikan seitsemästä osa-alueesta myönteisimmin arvioitiin kuntapalveluja ja infrastruktuuria. Selvästi kriittisimmin arvioitiin jälleen kunnan hankintapolitiikkaa niin alueella (5,95) kuin koko maassa (6,36).

Tärkeimmäksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi koetaan, kuten myös vuosina 2016 ja 2014, kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys. Jäsenyrittäjistä 74 % valitsee sen kolmen tärkeimmän osa-alueen joukkoon. Seuraavaksi tärkeimmäksi yrittäjät valitsivat kunnan hankintapolitiikan (44 %). Tulos on merkityksellinen erityisesti siinä valossa, että hankintapolitiikassa onnistuminen on kuitenkin saanut heikoimman arvion. Julkisissa hankinnoissa yrittäjien mieltä hiertävät erityisesti liian suuret hankintakokonaisuudet. Toiseksi heikoin tulos Päijät-Hämeessä tulee kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyydestä.

Kuntakohtaiset raportit luettavissa kokonaisuudessaan täällä »