Elintarviketuotannon kriisi laittaa yrittäjät vaikeaan tilanteeseen hintaneuvotteluissa – Tuotantokustannuksia mahdoton arvioida

Suomalaiset elintarvikkeiden valmistajat ovat suuren tuntemattoman edessä neuvotellessaan hinnoista tuotteilleen kauppojen keskusliikkeiden kanssa.

Yrittäjämediat sai yhteydenoton elintarviketuottajalta, joka kertoi, että keskusliikkeet vaativat hintatietoja tuotteilleen ensi marraskuuksi huhtikuun 11. päivään mennessä.

– Ukrainan sota nostaa yritysten tuotantopanosten kustannuksia ja luo epävarmuutta yritysten toimintaan. Yrityksissä joudutaan lähiaikoina tekemään päätöksiä, joita ei ole asiakassuhteissa ennen tehty, Elintarviketeollisuusliiton elinkeinopolitiikan johtaja Heli Tammivuori kertoo.

Yrittäjä ei halua esiintyä jutussa, sillä asetelma on vaikea yksittäisen yrityksen ja keskusliikkeiden välillä.

Valikoimajaksoihin tarvitaan joustoja

Taustalla on kaupan päivittäistavarakauppojen valikoimajaksot, joita päivittäistavarakauppa ja Food service -alan tukkuliikkeet käyttävät hallitakseen tavaravirtoja sekä valikoima- ja hankintasuunnittelua.

Päivittäistavarakaupan valikoimajaksot ovat tuoteryhmästä riippuen 4–12 kuukautta ja hinnoista neuvotellaan 4-8 kuukautta ennen valikoimajakson alkua. Tällä hetkellä kauppojen hyllyillä olevien tuotteiden hinnat on neuvoteltu syys-lokakuussa. Kustannusriski kasautuu elintarviketeollisuudelle.

– ETL on peräänkuuluttanut kaikilta elintarviketeollisuuden asiakkailta joustavuutta poikkeuksellisen tilanteen hallintaan. Käsitykseni mukaan neuvotteluita käydään parhaillaan, Tammivuori sanoo.

Valikoimajaksot ovat perusteltuja, sillä ilman niitä yrittäjien ja kauppojen arki olisi yhtä neuvottelua. Valikoimajaksot ovat olleet käytössä jo noin 1990-luvulta.

Jaksot vakauttavat hintoja, mutta samalla ne alentavat kykyä reagoida kustannus- ja markkinamuutoksiin ja ovat este muuttaa strategiaa. Pitkät tarjousajat käytännössä sitovat hinnat kiinni 6-12 kuukaudeksi.

Euroopassa valikoimajaksoja ei samalla tavalla käytetä, koska kilpailua on enemmän. Kuluttajahinnat joustavat helpommin ylös ja alas. Euroopan maissa myös tuottajahinnat ovat nousseet enemmän kuin Suomessa.

– On tärkeää, että teollisuudella ja tuottajilla on riittävät mahdollisuudet sopeutua kustannustason muutoksiin. Esimerkiksi nykyisessä tilanteessa – keskellä sotaa ja potentiaalisen globaalin ruokakriisin alla – on erittäin vaikea ennakoida tulevia kustannuksia kuukausien, saati vuoden päähän, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

Siksi ruokaketjun toimijoilla pitää olla riittävä joustavuus ja riittävät keinot reagoida.

– Ei ole kenenkään etu, jos tuottajat joutuvat laajalti lopettamaan ja teollisuus on polvillaan. Kyse on myös Suomen huoltovarmuudesta, hän toteaa.

Ukrainan raaka-aineet kysymysmerkki

Tällä hetkellä suomalaiset elintarviketuottajat neuvottelevat keskusliikkeiden kanssa muun muassa joulusesongin tuotteiden valikoimista, hinnoista ja kampanjoista.

Tammivuori antaa esimerkin satokausituotteiden hinnan määrittelyn osalta.

– Neuvottelun kohteena voi olla esimerkiksi tuote, jonka valmistamiseen käytetään perunaa ja auringonkukkaöljyä. Kummankaan raaka-aineen osalta ei kuitenkaan vielä tiedetä, minkälainen sato tulee olemaan tai pystytäänkö Ukrainassa ylipäätään käynnistämään satokausi.

Raaka-aineiden saatavuuden lisäksi pitäisi osata ennustaa energian hinta, pakkausmateriaalien saatavuus sekä kuljetuskustannukset ja tämän perusteella päättää, millä hinnalla tuotetta on kannattavaa myydä marraskuussa.

– Elintarviketeollisuuden panoshintaindeksistä voi päätellä, että elintarvikkeiden valmistuksessa käytettyjen tuotantopanosten hinnat ovat nyt täysin eri luokkaa kuin viime vuonna tähän aikaan, Tammivuori toteaa.

Alla maatalouden kannattavuuskriisi

Ukrainan sota ei ole myöskään yksin synnyttänyt kriisiä. Maatalouden kannattavuuskriisi alkoi jo aikaisemmin, ja se läpäisee koko toimialan, mikä näkyy alentuneena yrittäjätulona.

Tammivuori näyttää kaaviota vuodelta 2021, jossa tuottajan panosindeksin käyrä sojottaa jyrkkään yläviistoon. Panos on noussut nollasta lähes kymmeneen pelkästään vuoden 2021 aikana. Suurimmat kasvajat panosindekseissä ovat energia, maatalous- ja riistatuotteet sekä juomat ja elintarvikkeet.

Suomessa aloitti kolme vuotta sitten uusi viranomainen, elintarvikemarkkinavaltuutettu, joka on monille vielä tuntematon.

Ruokaviraston yhteydessä toimivan elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtävänä on työskennellä elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja hyvien liiketapojen vastaisten käytäntöjen estämiseksi. Viranomainen antaa elintarvikeketjun toimintaan liittyviä suosituksia, lausuntoja ja ehdotuksia sekä tiedottaa ja neuvoo elintarvikeketjun toimijoita hyvistä liiketavoista.

Virkaa hoitava Olli Wikberg kannustaa olemaan yhteydessä. Valtuutettu auttaa siinä, missä voi.

– Alan huolet ovat perusteltuja ja eri toimijoilla erilaisia. Neuvotteluissa toivon, että tuottajat ovat realistisia, eivätkä oleta, että ostaja on aina velvollinen joustamaan. On hyvä esittää rakentavia ehdotuksia, joita on mahdollista toteuttaa. Kaikki asiat eivät myöskään etene samassa tahdissa, mikä voi tuntua siltä, että oma asia jää jalkoihin. Nyt maltti on valttia, Wikberg sanoo.