Elinvoima syntyy kokeilemalla ja ketteryydellä – Innovaatiot voivat löytyä läheltä

Mistä elinvoima syntyy? Tätä pohdittiin Kunnallisjohdon seminaarin paneelikeskustelussa toisen seminaaripäivän aamuna.

Keskustelemassa olivat Elinvoimaetu-kirjan kirjoittaneet Mikko Kosonen ja Timo Santalainen, Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto, Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö ja ylijohtaja Ilona Lundström, Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu, vaasalainen sote-alan yrittäjä Hennamari Hietala sekä Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari.

Kosonen totesi, että suomalaisesta sote-kentästä olisi mahdollisuus luoda edelläkävijämarkkina. Se edellyttäisi reilujen ja tasapuolisten puitteiden luomista, jotta syntyisi innovaatioita.

Innovaatioiden luominen vaatii elinvoimatekijöitä, joissa kaikilla osapuolilla on roolinsa. Muutoskykyä vaaditaan kaikilta. Viimeisetkin siilot on purettava ja kehitettävä ketteriä toimintatapoja.

Valtion tulee luoda mahdollistavaa lainsäädäntöä.

Lupa epäonnistua

– Valtion on mietittävä, miten luoda toimintaympäristöä, joka auttaa menestymään, Lundström sanoo.

Osaaminen ja sen kehittäminen ovat avainroolissa. Esimerkiksi Vaasan energiaklusterin synnyllä on pitkä historia, eikä se syntynyt muutaman vuoden hankkeena.

Kuusisto muistuttaa, että yliopistolla on tutkimus ja koulutustehtävä, mutta myös tarve avautua yhteistyöhön muun muassa yrittäjien kanssa. Vaasan yliopisto on saanut kiitosta toiminnastaan uusissa rakenteissaan.

Kaikki keskustelijat peräänkuuluttivat kokeilemisen ja epäonnistumisen lupaa ja tapaa suhtautua niihin. Vain sallivassa ympäristössä syntyy kokeilemisen kulttuuri sekä uusia ratkaisuja.

Samalla tulisi kyetä strategiseen ajatteluun, mikä on muuttuvassa maailmassa välillä vaikeaa, eikä pienillä yrityksillä ole siihen aina varaa.

– Miten saataisiin kombinaatio, jossa voisi kokeilla ja muuttaa suuntaa, mutta oltaisiin silti strategisia, Jaskari kysyy.

Kososen mukaan ainoa tapa olla strateginen, on kokeilu ja oppiminen.

– Ei se synny suunnittelemalla. Yritys saa tehdä selvitystä selvityksen perään, mutta ei menestys synny sillä, hän toteaa.

Arjen innovaatioita

Jussi Tuulensuu muistuttaa, että innovaation ei tarvitse olla aina uusinta teknologiaa tai seuraava Tesla.

– Innovaatio lähtee siitä, että liiketoiminnassa on joku ongelma ja sitten mietitään, miten sitä korjataan. Voi olla paljon vaikuttavampaa ratkaista, miten automatisoimme matkalaskujen käsittelyn. Sitten mietitään, voiko ratkaisun monistaa marginaalikustannuksin eli skaalautuuko se, hän sanoo.

Yhdeksän vuotta sote-yrittäjänä toiminut Hennamari Hietala kiittelee yhteistyötä Vaasan kaupungin kanssa. Kun asenne yrittäjiä kohtaan on kohdillaan sekä prosessit kunnossa, toiminta ja sen kehittäminen on mahdollista.

– Se, että yrittäjälle sanotaan ensimmäisenä, että palvelun hinta on kallis, ei varsinaisesti edistä hyvää yhteistyötä. Julkisen toimijan on hyvä olla tietoinen myös oman palvelun tuottamisen kustannuksista.

Hän toivoo, että ajattelu julkisesta ja yksityisestä toimijasta ei eriytyisi, vaan ne menisivät enemmän yhteisiä polkuja, eli tekisivät yhteistyötä.

Lopuksi panelistit totesivat, että yleisössä istuvat ihmiset, jotka voivat päättää muutosten tekemisestä ja vaikka sote-markkinan muuttamisesta alustaksi, jossa eri ratkaisuja voidaan kokeilla ja ottaa parhaat toimintatavat käyttöön.