Elinvoimabarometri: Pohjois-Karjalassa yrittäjät vastasivat: Elinvoimassa on edelleen parantamisen varaa

Pohjois-Karjala pärjäsi taas hyvin, kun yrittäjät arvioivat johtamista ja päätöksentekoa. Maakuntaliiton poliittinen päätöksenteko on näkyvintä yritysten kannalta koko Suomessa. Kehittämistä on elinvoimassa. Suomen Yrittäjien toista kertaa toteuttamaan Elinvoimabarometriin vastasi yli 4000 yrittäjää. Pohjanmaa vei voiton kokonaistuloksessa ja Pohjois-Karjala sijoittui 14.

Taloustutkimus kysyi yrittäjiltä Yrittäjien Elinvoimabarometrissa yrityksen kotimaakunnan elinvoimasta. Mitattavia kategorioita oli kolme: elinvoima, verkostoituminen ja johtaminen. Kysely tehtiin 3.2.-31.3.2025. Kysely tehdään vuorovuosin kuntien yrittäjämyönteisyyttä mittaavan Yrittäjien Kuntabarometrin kanssa.

23 prosenttia pohjoiskarjalaisista yrittäjistä kokee, että maakunnan elinvoima kehittyy seuraavan 10 vuoden aikana erittäin myönteisesti. Laskua oli tullut parin vuoden takaiseen tutkimukseen viisi prosenttia. 41 % uskoo sen pysyvän nykyisellä tasolla ja peräti 33 % kokee elinvoiman laskevan. Vastaajista neljänneksen mielestä maakunnan toimijoilla on yhteinen näkemys Pohjois-Karjalan elinvoimatekijöistä.

– Itärajan läheisyys syö Pohjois-Karjalan yrittäjien uskoa maakunnan kehitykseen. Pohjois-Karjalan kehitysodotukset ovat heikoimmat Suomessa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Alueen elinvoima on yrityksille tärkeä asia. Elinvoima on hyvän kierre, joka lisää houkuttelevuutta investoida ja työllistää. Siksi siihen kannattaa panostaa julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöllä.

– Yrityksen on helpompi rakentaa omaa kilpailuetuaan, kun alueella on vahva elinvoima, joka on monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat luontaisten tekijöiden kuten sijainnin lisäksi maakunnan kehitys, saavutettavuus, palvelut, imago, kyky verkostoida, yritysten yhteistyö sekä keskenään että oppilaitosten kanssa, yrityslähtöinen päätöksenteko ja selkeä elinvoiman johtajuus, hän listaa.

– Haluamme vahvasti panostaa kuntien, maakuntien, yritysten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön. Elinvoimabarometri on hyvä työkalu verrata omaa tilannetta muihin. Se toivottavasti auttaa eri puolilla maata kehitystyötä, Pentikäinen toivoo.

Maakunnan puoleensavetävyyden valttikortit liikunta- ja koulutuspalveluissa

Uudellamaalla yrittäjät pitävät saavutettavuutta kaikkein parhaimpana, toisena on Keski-Pohjanmaa, kolmantena Pohjanmaa ja neljäntenä Varsinais-Suomi. Tämä osoittaa, että saavutettavuus voi olla hyvä myös Etelä-Suomen ulkopuolella.

Pohjois-Karjalassa kokonaissaavutettavuus on hiukan heikentynyt. Kolmannes vastaajista piti saavutettavuutta kuitenkin hyvänä. Saavutettavuutta lentoliikenteen osalta pidettiin heikkona, joskin vastaajat kokivat siihen tulleen hiukan parannusta. Tieverkon osalta vain kolmannes piti saavutettavuutta hyvänä, 39 % vastaajista koki saavutettavuuden olevan rautatieyhteyksien kautta hyvä ja tietoverkot saivat eniten kiitosta kuten edelliselläkin kerralla.

– Pohjois-Karjala antaa muille etumatkaa saavutettavuudessa ja siinä, miten keskustelu maakunnan elinvoimatekijöistä johtaa käytännön toimiin. Erityisesti maakunnan tieverkot saavat yrittäjiltä kovaa kritiikkiä, kommentoi Pentikäinen.

Pohjois-Karjalan puoleensavetävyydessä erittäin hyvän ja hyvän arvosanan saivat liikuntapalvelut, toisena koulutuspalvelut ja kolmantena kulttuuri- ja matkailupalvelut. Huonoimmaksi puoleensavetävyyden kannalta koettiin sosiaali- ja terveyspalvelut

– Sosiaali- ja terveyspalveluissa yrittäjät arvioivat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ottavan huomioon elinvoiman rakentamisen viidenneksi parhaalla tuloksella, kertoo Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blomberg.

Tutkimus toi jälleen ilmi, että yrityspalvelut ovat yrittäjän lähipalvelu. Jokainen yritys tarvitsee jossakin elinkaarensa vaiheessa apuja, neuvoja, koulutusta ja rahoitusta.  

– Eniten vastaajat olivat osallistuneet kehitysyhtiöiden verkostoitumistilaisuuksiin Pohjois-Karjalassa ja toiseksi eniten kuntien järjestämiin tilaisuuksiin. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä lähes 74 prosenttia maakunnan alueella oli käyttänyt joitain yritysneuvonnan palveluita. Tämä osoittaa, että yrityspalvelut ovat yrittäjille erittäin tärkeitä, sanoo Blomberg. 

Maakuntaliiton päätöksenteko on näkyvää

Elinvoimabarometri osoittaa, että 26 % vastaajista tietää mistä maakuntaliitto päättää Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalassa yrittäjät kokevat, että päätettävistä asioista tiedetään paremmin verrattuna muuhun Suomeen, sillä valtakunnan tasolla vain 16 % vastaajista kertoi tietävänsä mistä maakuntaliitot päättävät.

Kuitenkin Pohjois-Karjalassa koetaan maakuntaliiton poliittinen päätöksenteko näkyvimmäksi koko Suomessa eli saa parhaan arvosanan.  

– Viidennes vastaajista kokee, että maakunnan poliittinen päätöksentekoilmapiiri on yritysten kannalta positiivinen, vastaavasti neljännes on ihan eri mieltä. Huolestuttavaa on, että maakuntamme imago on laskenut edellisestä mittauksesta. Nyt 14 % vastaajista pitää Pohjois-Karjalaa yritysten kannalta houkuttelevana, kun kaksi vuotta sitten 25 % vastaajista oli tätä mieltä, sanoo  Pohjois-Karjalan Yrittäjien puheenjohtaja Tuomo Turunen. 

Elinvoiman rakentaminen on prosessi

Yrittäjät kannustaa maakuntia ja niiden toimijoita panostamaan elinvoiman rakentamiseen, koska se helpottaa yritysten menestymistä sekä tuo työpaikkoja ja investointeja.

– Elinvoiman rakentaminen ei vaadi taikatemppuja mutta ei tule myöskään ilman työtä ja vaivaa. Siihen pitää panostaa yritysten ja julkisen sektorin yhteistyössä, Pentikäinen kannustaa.

– Elinvoiman rakentaminen ei ole projekti vaan prosessi, joka on jatkuvaa työtä. Siinä pitää elää ajassa, huomioida maailman muutokset, oman yrityskentän kehitys ja panostaa omiin vahvuuksiin, hän sanoo.

Yrittäjät ja sen aluejärjestöt ovat käytettävissä maakuntien elinvoimatyössä kaikin tavoin.

– Toimimme ainoana elinkeinoelämän järjestönä läpi maan kaikissa manner-Suomen kunnissa. Esittelemme Elinvoimabarometrin tuloksia ja kerromme, mitä muualla on kenties tehty. Näemme, että maakuntien ja alueiden merkitys on suuri yritysten kasvun mahdollistajana, hän lisää.

Kymmenen vinkkiä alueiden yhteistyöhön

Yrittäjät tarjoaa vinkkilistan alueiden yhteistyön vahvistamiseen.

1. Muista, että elinvoiman rakentaminen on prosessi, ei projekti.
2. Muodosta toimijoiden voimin yhteinen tilannekuva. Mitkä ovat alueen vahvuudet ja heikkoudet, mihin pitää panostaa työpaikkojen ja investointien saamiseksi?
3. Rakenna yhteinen strategia yhdessä toimijoiden kanssa. Se auttaa luomaan yhteistä kieltä, mikä tukee vuoropuhelua.
4. Varaa yhteistyölle aikaa ja resursseja.
5. Sovi, kuka johtaa yhteistyötä ja mitkä rakenteet sitä tukevat. Yhteistyötä tukevat rakenteet voivat tulla esimerkiksi elinkeinoyhtiöstä, maakunnasta tai elinkeinoelämästä.
6. Rakenna keskinäistä luottamusta.
7. Luo säännöllinen vuoropuhelu yritysten, myös rahoittajien, julkisen sektorin toimijoiden ja oppilaitosten välille.
8. Huolehdi yritysten ja yrittäjän palveluista. Yrityspalvelut ovat yrittäjän lähipalvelu.
9. Järjestä verkostoitumistilaisuuksia ja muista myös pienet yritykset.
10. Käy jatkuvaa vuoropuhelua ja päivitä tilannekuvaa, kun maailma muuttuu.

Tutustu maakuntakohtaisiin tuloksiin tästä.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Merja Blomberg, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, p. 050 367 5194