Elinvoimabarometri 2025: Uskoa Kainuun tulevaisuuteen – selkeytystä elinvoimatyön johtamiseen

Elinvoima tarkoittaa alueen kykyä elää, kasvaa ja kehittyä kestävällä tavalla. Se syntyy hyvän kierteenä, kun yritykset ja julkiset toimijat tekevät yhteistyötä ja vahvistavat alueen vetovoimaa. Suomen Yrittäjien ja Taloustutkimuksen toteuttama Elinvoimabarometri mittaa yrittäjien näkemyksiä oman maakuntansa elinvoimasta, verkostoitumisesta ja johtamisesta. Kysely toteutettiin 3.2.–31.3.2025, ja se julkaistaan vuorovuosin kuntien yrittäjämyönteisyyttä mittaavan Kuntabarometrin kanssa. 

Suomen Yrittäjien Elinvoimabarometrin 2025 mukaan Kainuu sijoittui sijalle 16 maakuntien vertailussa.  

Vaikka monilla alueilla on vielä parannettavaa, kuten alueen saavutettavuudessa, työvoiman saatavuudessa ja elinvoimatyön näkyvyydessä, barometri nostaa myös hyviä uutisia.  
 

Kainuun maakuntaliiton päätöksenteon läpinäkyvyys kiitosta, mutta elinvoiman johtaminen kaipaa selkeyttämistä 

Johtamisen osiossa 30 % kainuulaisista yrittäjistä kertoo tietävänsä, mistä maakuntaliitto päättää. Tällä tuloksella Kainuu oli maakuntien vertailussa viides. Erityisen merkittävää on, että maakuntaliiton päätöksenteon läpinäkyvyys nousi koko maan vertailussa toiseksi parhaaksi. 
 
– Tämä on hieno osoitus siitä, että maakuntaliitto tekee työtä avoimesti ja myös viestii siitä selkeästi. Uskon, että Kainuun koko ja verkostomaisuus tukevat tätä – täällä toimijat tuntevat toisensa, ja asioista keskustellaan suoraan. Haluamme kiittää Kainuun liittoa tästä – luottamus päätöksentekoon on elinvoiman kivijalka, sanoo Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Mari Möttönen. 

Päätöksenteon läpinäkyvyydestä huolimatta yrityksille ei ole selvää, kuka maakunnan elinvoimatyötä johtaa.  

– Vain viidellä prosentilla yrittäjistä oli selkeä näkemys siitä, kuka maakunnan elinvoimatyötä johtaa. Rooleja ja vastuita tuleekin saada yritysten suuntaan entistä näkyvämmiksi. Yritykset ovat keskeinen osa alueen elinvoimaa, ja siksi niiden on tärkeää tietää, kenen kanssa kehittämistyötä tehdään. Ilman selkeyttä vuorovaikutus ja yhteistyö jäävät helposti pinnallisiksi, toteaa Möttönen. 

Myönteistä uskoa tulevaisuuteen varjostaa pelko osaavan työvoiman saatavuuden puutteesta 

Lähes puolet yrittäjistä uskoo, että Kainuun elinvoima kehittyy myönteisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana ja noin 40 % vastaajista kokee, että maakunnan toimijoilla on selkeä tai erittäin selkeä yhteinen näkemys alueen vetovoimatekijöistä. 

Valitettavasti Kainuu kuitenkin sijoittui maakuntien vertailussa viimeiseksi osaavan työvoiman saatavuuden osalta. 

– Tämä on vakava viesti, joka on tunnistettu jo aiemmin. Ilman osaavaa työvoimaa ei synny kasvua, eikä yritysten investointeja saada liikkeelle. Meidän on rakennettava Kainuuseen entistä houkuttelevampi työelämä, joka vetää puoleensa nuoria ja muuttajia – ja samalla mahdollistaa myös kv-osaajien juurtumisen Kainuuseen, Möttönen korostaa. 

Matkailu ja kulttuuri Kainuun vahvuuksina 
 
Barometrin mukaan Kainuun matkailupalvelut arvioitiin houkutteleviksi – 60 % yrittäjistä piti niitä hyvinä tai erittäin hyvinä, ja maakunta sijoittui kuudenneksi. Myös kulttuuripalvelut nousivat vahvuudeksi, sijoitus niissä oli valtakunnallisesti kymmenes. 

– Matkailu ja kulttuuri ovat selkeitä vahvuuksia koko Kainuulle. Ne lisäävät alueen vetovoimaa, tukevat elinvoiman kehittymistä ja kulttuuripalvelut erityisesti rakentavat alueen identiteettiä. Tätä potentiaalia kannattaa hyödyntää rohkeammin, Möttönen sanoo.