Hannu Varpio toteaa, että koskaan sota ei ole ollut näin lähellä hänen yrittäjäuransa aikana.
22.9.2022 klo 13:23
Uutinen

Energian hinta uhkaa kasvihuoneviljelijöiden talvea ja kotimaisten kasvisten saatavuutta – Yrittäjille tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja

– En valita tilanteesta, jos vaihtoehto on antaa Putinille periksi, kasvihuoneviljelijä Hannu Varpio sanoo. Hän onnistui solmimaan hyvän sähkösopimuksen vuosi sitten, mutta myös muut kustannukset nousevat.

Kasvihuoneviljelijöillä on edessään vaikeita päätöksiä. Energian hinta nousee, jolloin osa viljelijöistä saattaa jättää kasvihuoneensa kylmiksi. Se ei ole talouden kannalta hyvä ratkaisu, mutta sähkön hinta voi olla liian suuri riski.

– Nyt täytyy valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta, Orimattilassa toimiva Varpion Puutarhan Hannu Varpio sanoo.

Varpion Puutarha on onnekkaassa tilanteessa, sillä vuosi sitten syksynä oli mahdollisuus hankkia kiinteähintainen ja pitkä sähkösopimus. Monta vuotta sähkö piti ostaa pörssistä. Nyt kasvihuoneet lämpiävät hakkeella ja sähkösopimus on hyvä.

– Ajattelin tarttua kiinteään hintaan, kun se oli mahdollista. Riski toiseen suuntaan oli isompi. Hinnan laskusuunta näytti epätodennäköiseltä. Muut kustannukset, kuten polttoaine ja pakkausmateriaalit nousevat myös, mutta eivät niin dramaattisesti, Varpio sanoo.

Pula kasviksista uhkaa

Yle kertoo jutussaan Närpiön tilanteesta, missä vaarana on jopa joukkoirtisanomiset ja lomautukset. Närpiössä monet työskentelevät kasvihuonealalla, ja useat työntekijät ovat ulkomaalaistaustaisia.

Jos useampi viljelijä kylmettää huoneensa on mahdollista, että kotimaisista vihanneksista tulee pulaa. Myös Varpio allekirjoittaa uhan.

– Tarjontaa tulee olemaan vähemmän, hän toteaa.

Suomen yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom toteaa, että sähkön nousevan hinnan vaikutus yrityksen talouteen riippuu siitä, kuinka paljon energiaa liiketoiminta vaatii ja missä määrin yritys pystyy siirtämään hintojen nousun lopputuotteeseen. Nämä tekijät vaihtelevat paljon yritysten välillä.

Suomen Yrittäjien tilaaman elokuun yrittäjägallupin mukaan lähes kolmanneksella yrityksistä kannattavuus heikkenee energiakustannusten nousun seurauksena. Noin 36 prosenttia pk-yrityksistä joutuu nostamaan hintojaan kohonneen sähkön hinnan vuoksi. Vain alle neljännes pk-yrityksistä raportoi elokuussa, että energiakustannusten nousulla ei ollut vaikutusta yritykseen.

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometrin perusteella välituotteiden hintojen odotetaan keskimäärinkin nousevan yli puolitoista kertaa nopeammin kuin lopputuotehintojen.

– Joillakin aloilla energian hinta on merkittävä osa kustannuksista ja hinnoitteluvaraa on paljon keskimääräistä vähemmän. Kasvihuoneala on yksi esimerkki. Kokonaisuutena tilanne on vaikea, ja jatkuessaan se heikentää merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiä toimialasta riippumatta, Ohlsbom sanoo.

Suomen hallitus on esittänyt energiakriisitukea kotitalouksille. Yrittäjät ajaa vastaavaa tukea yrityksille.

– Tukien valmistelu korkean sähkön hinnan kanssa kamppaileville yrityksille pitäisi olla prioriteettilistan kärkipäässä. Jos tilanne kärjistyy edelleen, pitää olla kyky toimia nopeasti.

Epävarmuus kalvaa viljelijöitä

Varpio kertoo, että viljelijät eivät tee pitkiä sopimuksia keskusliikkeiden kanssa, kuten useiden muiden elintarvikkeiden kanssa on tavallista. Varpion mukaan viljelijät elävät kelluvassa tilanteessa, eivätkä he tiedä, minkä hinnan tulevat tuotteistaan saamaan.

– Hinta lyödään lukkoon edellisenä päivänä. Viljelijät eivät voi sitoutua etukäteen määriin ja hintoihin, kun ei tiedetä satoa tai luonnonolosuhteita, kuten sateita, Varpio sanoo.

Keskusliikkeet ovat Varpion mukaan yrittäneet tehdä avomaan tuotteista puolentoista vuoden sopimuksia, joiden ehtona on osallistua tarjouskilpailuihin, joissa sitoudutaan hintoihin ja määriin, vaikka siemeniä ei ole vielä hankittu. Se tuo viljelijöille epävarmuutta.

– Näihin pitkiin sopimuksiin on kai saatu jotain pieniä korjauksia, mutta mitään automaattia, kuten indeksisidonnaisuutta, sopimuksiin ei sisälly. Esimerkiksi varastovihannekset, kaalit ja juurekset ovat viljelijöiden varastoissa, kunnes kauppa pyytää toimitusta pitkin talvea. Kylmävarastot taas nielevät sähköä.

Kapuloita Putinin rattaisiin

Varpio on ollut yrittäjänä reilut 30 vuotta ja ottanut isänsä aloittaman yrityksen hoitaakseen. Nyt toimitusjohtajana on hänen poikansa Tuukka ja tuotantopäällikkönä tämän vaimo Iitu. Työntekijöitä on parikymmentä.

Pitkältä yrittäjäuralta Varpio ei muista vastaavaa epävarmuuden tilannetta. Edellinen vastaava shokki alalle on ollut todennäköisesti öljykriisi 1970-luvulla.

– Olin pikkupoika. Öljyn hinta tuplaantui ja piti miettiä, mitä tehdään. Viljelimme tuolloin kurkkua, ja kun edellisvuoden hinnan laittoi laskutikulle, seuraavan vuoden hinnan laskutoimitus ei onnistunut. Se meni niin pakkasen puolelle. Kurkkua kuitenkin lähdettiin viljelemään, hinta nousi ja siitä tuli pulaa. Se oli iso muutos, ja silloin on varmasti ollut maailmanlopun tunnelma.

Varpio toteaa kuitenkin, että sota ei ole koskaan ollut näin lähellä hänen yrittäjäurallaan. Kysymyksiä ja epävarmuuksia on paljon.

– Olen kuitenkin sitä mieltä, että Venäjälle täytyy laittaa kapuloita rattaisiin, maksoi mitä maksoi. En valita tilanteesta, jos vaihtoehto on antaa Putinille periksi, Varpio sanoo.

Muita kiinnostavia aiheita

Elina Hakola