EnviSafen Pekka Ahola sai SILMUn tuen

Työturvallisuuden erikoismies

Pekka Ahola lähti vuonna 2021 luomaan yritystä vahvan kokemuksen ja koulutuksen tuoman asiantuntemuksen pohjalta. Hän on työskennellyt rakennustyömailla turvallisuuskoordinaattorina. Avuksi hän sain Kehittämisyhdistys SILMUn myöntämän hankerahoituksen, kun yritys toimii Mäntsälässä – SILMU tukee maaseudun yrittämistä. Tuen saamiseksi tehtiin muun muassa yritysanalyysi.

Aholan EnviSafe on keskittynyt työturvallisuuteen rakennustyömailla sekä yleisesti työsuojeluun. Yritysidean takana on muun muassa vuonna 2009 voimaan astunut asetus, jonka perusteella sekä ammatti- että siviilityömailla on oltava turvallisuuskoordinaattori.

– Tämä tulee monille yllätyksenä. Omakotitalotyömaallakin on oltava turvallisuuskoordinaattori, jos tontilla työskentelevät muodostavat yhteisen työmaan. Jos turvallisuuskoordinaattoria ei ole nimetty, toimii rakennuttaja sellaisena. Vaikka sitten se omakotitaloa rakentava henkilö, Pekka Ahola toteaa.

– Turvallisuuskoordinaattori määrittelee työmaan riskit ja tarvittavat varusteet. Urakoitsijat tutustuvat koordinaattorin laatimaan rakennuttajan turvallisuusasiakirjaan ja laativat sen perusteella turvallisuussuunnitelman eli selvityksen siitä, kuinka vältetään riskien toteutuminen.

– Turvallisuuskoordinaattori valvoo etenkin rakennuttajan etuja. Onnettomuuden sattuessa selvitetään vastuut. Turvallisuuskoordinaattori voi esimerkiksi vaatia käytettäväksi tietynlaisia liinoja ja nostolaitteita. Jos niitä ei ole käytetty, vastuu on urakoitsijan.

80 prosenttia turvallisuuskoordinaattorin työstä tehdään ennen kuin lapio isketään saveen.

Parkinsonin tauti antaa perspektiiviä

Toinen yrityksen tarjoamista keskeisistä palveluista ovat työhyvinvointiin liittyvät luennot. Ahola tarjoaa keynote-puheenvuoroja empatiasta, psykologisesta turvallisuudesta ja inhimillisyydestä.

Tähän aiheeseen hänelle antaa pohjaa Parkinsonin tauti, joka diagnosoitiin hänellä vuonna 2017, 36-vuotiaana. Hänellä on käytännön kokemuksiin perustuvia käsityksiä siitä, kuinka osatyökykyisiä voidaan hyödyntää työelämässä.

– Tyypillinen haaste on se, että ei osata ajatella asioita toisen näkökulmasta, minkä seurauksena ollaan liian kovia työelämässä. Ihmiset kun muodostavat työyhteisön, eivät vain laumaa työntekijöitä.

Pekka Ahola on koulutukseltaan ympäristötekniikan insinööri. Ennen yrityksen perustamista hän työskenteli 16 vuotta samalla konsultointialan työnantajalla.

– Jo ennen yrityksen perustamista tutustuin Mäntsälän yrityskehityksen luentoon, josta sain paljon infoa ja neuvoa, etenkin rahoituskuvioista ja tukien saamisesta, jotta niitä ymmärsi hakea.

Vuonna 2022 ELYn hyväksymä liiketoiminnan konsultti PlusMore Oy teki EnviSafesta yritysanalyysin, jossa katsottiin yrityksen tila, millaisia näkymiä se tarjosi sekä hahmotettiin perusselvitys yrityksen potentiaalisista asiakkaista. Selvitys oli pohjana tukien hakemiselle.

– Kun selvitys oli tehty, hain Kehittämisyhdistys SILMUlta maaseudun kehittämisrahaa vuonna 2022. Kun hakemus oli lähtenyt, sen käsittely oli nopeaa ja myönteinen päätös tuli viikoissa, ei kuukausissa.

Markkinointisuunnitelma, visuaalinen ilme ja sparrausta

– Tukirahat maksettiin nopeasti. Niiden määrä perustui hankehakemukseen, jossa piti olla kolme tarjousta kustakin osa-alueesta. Minulla ne olivat markkinointisuunnitelman tekeminen, yrityksen visuaalinen ilme sekä liiketoiminnan kehittämisen sparraus.

– Puolet vajaan kuuden tuhannen euron tuesta meni yrityskonsultin laatiman markkinointisuunnitelman tekemiseen. Siinä pohdittiin alusta asti kaikki – kenelle myydään, millä kanavilla ihan käytännön tasolla ja harjoiteltiin toimintaa. Tehtiin mm. vuosikello.

– Yritykseni sai visuaalisen ilmeen ja logon. Sparraus tarkoitti sitä, että minulla oli 12 istuntoa konsultin kanssa. Sain toisen, vieraan ihmisen näkökulman. Kaverit nyt vain lähinnä kehuisivat tietenkin.

Pekka Ahola haluaa tehdä omalla tavalla turvallisuuskonsultin työtä.

– Monesti tehdään papereita vain turvaamaan omaa selustaa, laatimisen ilosta kasa papereita. Haluan ohjata turvallisuusajattelua siihen suuntaan, että ei tehdä vain papereita vaan käytännön tekoja, kuten esimerkiksi: mieti minuutti, ennen kuin teet.

– Palaute on ollut vahvasti positiivista. Yksi parhaista ja omiin tunteisiin menneistä tuli pitämästäni webinaarista. Nainen laittoi kameran päälle, sanoi itkien kiitos, ja laittoi kameran pois päältä.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen