Esitys: Maksukyvyttömyys ei toisi liiketoimintakieltoa
Hallitus esittää, ettei liiketoimintakieltoon määrättäisi maksukyvyttömyydestä johtuvien verojen ja maksujen laiminlyönnin vuoksi.
Esityksellä halutaan tehostaa harmaan talouden torjuntaa ja suitsia sopimatonta toimintaa elinkeinoelämässä. Esitetyillä lainmuutoksilla pyritään tehostamaan liiketoimintakieltoa.
Nykylain mukaan liiketoimintakielto voidaan määrätä, kun henkilö on olennaisesti laiminlyönyt liiketoimintaan liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia, kuten veroja ja maksuja.
Nyt esitetään, ettei liiketoimintakiellon määräämisen perusteena saa olla lakisääteisten velvollisuuksien olennainen laiminlyönti, jos laiminlyönti johtuu maksukyvyttömyydestä. Viimeviikkoisen esityksen mukaan liiketoimintakiellon voitaisiin määrätä vain moitittavassa tapauksessa.
– Tämä olisi hyvä muutos. Jos yrittäjä tai yritys joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, ja toiminta muuttuu kannattamattomaksi, ei siitä tule rangaista liiketoimintakiellolla. Epäonnistuminen ja taloudelliset notkahdukset kuuluvat yrittäjyyteen, eikä sellaisesta tule rangaista, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.
Useimmiten liiketoimintakiellot johtuvat rikoksesta
Lain soveltamisalaa laajennettaisiin ammattitoimintaa harjoittaviin yksityisiin elinkeinonharjoittajiin. Nykyisin liiketoimintakieltoon voidaan määrätä vain liiketoimintaa harjoittava yksityinen elinkeinonharjoittaja.
– Ehdotuksen mukaan kielto koskisi siis sekä liike- että ammattitoimintaa. Esitys saattaa jonkin verran siis lisätä liiketoimintakieltojen määriä, mutta ei merkittävästi.
Liiketoimintakieltoja oli vuoden 2016 alussa voimassa 1281 kappaletta, ja uusia kieltoja on viime vuosina määrätty reilut 300 vuodessa.
Yrittäjäjärjestön Toivosen mukaan selvästi eniten liiketoimintakieltoja on määrätty liittyen törkeään kirjanpitorikokseen. Tavallisesti kiellot annetaankin rikoksen perusteella.
– On järkevää ulottaa sama sääntely kaikkiin yrityksiin varsinkin, kun liiketoimintakiellon käyttötarkoitus on suitsia rikollista toimintaa ja harmaata taloutta.
Syyttäjän lisäksi myös vero-, tulli-, ulosotto- ja palkkaturvaviranomaisille annettaisiin oikeus pyytää liiketoimintakiellon edellytysten tutkintaa poliisilta tai tulliviranomaiselta. Oikeus tutkintapyynnön tekemiseen annettaisiin myös konkurssipesän hoitajalle.
Riikka Koskenranta
