YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Eteläafrikkalainen Nokia-insinööri vaihtoi ammattia – Liikeidean ytimenä toimi kotimaan perinneherkku
Eipä olisi Patrick Rafferty arvannut aikanaan Suomeen muuttaessaan, että hänestä tulisi joku päivä makkarayrittäjä. Etelä-afrikkalainen Patrick perheineen nimittäin muutti tänne aivan toisen työn perässä. Elettiin viime vuosituhannen viimeistä vuotta, ja kännykkäjätti Nokia oli voimiensa tunnossa. Koska Raffertyt olivat päättäneet lähteä rakentamaan tulevaisuutta kotimaansa ulkopuolella, tarjosi Suomen ehdoton ykkösyritys tietoliikenneinsinöörille erinomaisen mahdollisuuden. Kun työt sitten 17 vuotta myöhemmin loppuivat, päätyi yrittäjä kehittelemään entisen kotimaansa herkkuruoasta yritysidean.
Suomeen perhe muutti 5. päivä tammikuuta vuonna 1999. Kaikkiaan muuttokomppaniaan kuului neljä henkeä. Patrickin ja hänen vaimonsa Roslynin lisäksi tänne muutti kaksi poikaa, jotka olivat mantereenvaihdoksen aikaan 9- ja 12-vuotiaat. Perhe on sittemmin suomalaistunut, mutta makkaran osalta Patrick ja Roslyn ovat kulkeneet omia polkujaan. Sausages Finlandin makumaailma on ehtaa Etelä-Afrikkaa. Yritys perustettiin 2017, ja nykyiset tilat se sai 2018.
Pirkkalan Yrittäjien aktiivisuus vakuutti
Patrickin yritys sijaitsee Tampereen ja Nokian rajamailla, Kolmenkulmassa. Työmatka ei ole paha, sillä perhe on asunut Ikurissa jo yli 20 vuotta. Ja vaikka Pirkkalan rajalle päästäkseen pitää mennä vielä Rajasalmensillan ylitse, Patrick Rafferty on halunnut yrityksensä olevan kirjoilla juuri Pirkkalan Yrittäjissä.
– Heillä on todella aktiivista toimintaa ja paljon jäseniä, jonka vuoksi minäkin halusin juuri Pirkkalan jäseneksi, hän perustelee.
Tästä liikeideasta oli tekniikka kaukana
Nokia-uran jälkimaininkeihin se Patrickin yritystoiminnankin alku kytkeytyy. Kun Nokia oli ajamassa Tampereella toimintojaan alas, tarjosi se yhteiskuntavastuun nimissä entisille työntekijöilleen apua esimerkiksi yrittäjäksi ryhtymiseen. Ex-nokialaisten ajatuksista syntyikin iso liuta yrityksiä ja yrittäjiä, mutta toista makkarafirmaa ei mukaan taida mahtua. Sellaisen Patrick kuitenkin halusi perustaa.
– Oikeastaan se riitti, että oli bisnesidea. En ollut ohjelmoija tai muotoilija, joten ne rajautuivat pois, Patrick taustoittaa.
Koska yritysidea sai liittyä myös esimerkiksi omaan harrastukseen, päätyi Patrick makkaroihin. Niiden kanssa kun oli tullut aherrettua jo pikkupoikana.
– Sukulaisillani oli Etelä-Afrikassa farmi, he valmistivat makkaraa, ja minäkin pääsin tutustumaan sen tekemiseen jo lapsena, hän taustoittaa.
Etelä-Afrikan oloissa makkara tunneta nimellä Boerewors, jonka voi kääntää aikalailla farmarien makkaraksi tai maalaismakkaraksi. Juuri sitä Patrick päätti yrittäjänä alkaa valmistaa.
Jotain uupui grillikaudesta
Etelä-Afrikan ruokakulttuurissa grillaaminen on todella iso juttu. Ilmasto helpottaa asiaa, sillä heillä grillikausi on valtavasti pidempi kuin Suomessa. Ja vaikka Suomessakin grilliruoan päälle ymmärretään, kotimaansa makkaran makuun tottuneelle Patrickille jotain täältä puuttui.
– Siskonmakkaraa joku minulle ehdotti, mutta se ei kyllä ollut lähelläkään, hän hymyilee.
Koska sopivaa makkaraa ei löytynyt kaupan hyllyiltä, sitä piti alkaa tehdä itse. Ja nyt siis puhutaan vielä vuosista, jolloin Patrickin yritysidea ei ollut vielä edes idulla. Tietotaidon valmistukseen hän oli saanut jo aikanaan siellä sukulaistensa farmilla, eikä harrastusluontoiseen valmistukseen vaadittu valtavia investointeja. Nykyään ruoanvalmistusta tehdään moderneilla laitteilla, mutta harrastusaikaan liikkeelle lähettiin käsikäyttöisellä koneella. Se on yrityksen tiloissa nykyäänkin, tosin vain muistoesineenä. Sen verran paljon makkaraa syntyi, että hän otti sitä mukaan töihin ja maistatti ihmisillä. Ja hyvinhän se maistui ainakin kollegoille.
Koostumus on karkeampi
Suomessa kaupanhyllyiltä myynnissä olevista makkaroista Sausages Finlandin makupalat eroavat eritoten rakenteeltaan. Raffertyjen valmistamat makkarat ovat rakenteeltaan huomattavasti karkeampia. Vaikka grillissä kypsennettävästä makkarasta harvemmin ehkä terveysruokana puhutaankaan, yrittäjä itse korostaa myös tätä puolta.
– Rasvaa ja suolaa siinä on hyvin vähän, hän huomauttaa.
Lihapitoisuus on korkea, noin 90–95 prosenttia. Patrickin valmistama makkara on siinä mielessä simppeli, että se ei sisällä minkäänlaisia säilöntäaineita tai lisäaineita.
– Lihan lisäksi tässä ei ole kuin mausteita, yrittäjä kertoo.
Säilyvyyden kannalta tämä asettaa rajoitteen, sillä tuote säilyy myyntikuntoisena vain 4–5 päivää. Tosin pakastettuna se kestää sitten kahdeksan kuukautta.
– Suomessa lihaa myydään hyvin vähän pakasteena, poikkeuksena lähinnä joulukinkku. Joten tältä osin toivomme voivamme vähän muokata suomalaista ruokakulttuuria, Patrick kertoo.
Täällä voi käydä testaamassa
Käytännössä yrityksen kiivain sesonki alkaa maaliskuussa ja loppuu kesän ja grillikauden päättymiseen. Kesällä yritys on kiertänyt melko aktiivisesti myös erilaisia festivaaleja. Makkaran lisäksi niissä oli myynnissä yrityksen versio hot dogista. Siinä makkara oli omaa tekoa, ja leipätoimittajana toimi Jussinhannan leipomo Epilästä. Palaute oli hyvää.
– Koko kesän aikana tasan yhdelle asiakkaalle meidän tuotteemme ei maistunut, Patrick kertoo.
Festarityötä tehtiin pitkälti kaksin, Patrick vastasi kokkauksesta ja rouva puolestaan myynnistä.
Pakasteena Raffertyjen perheyrityksen makkaraa löytyy ainakin Kalevan ja Lielahden Prismoista, Pirkkalan Citymarketista sekä K-Supermarket Vesteristä. Jos joku nyt haluaa käydä maistamassa tuotetta tuoreena, tarjoutuu siihen mahdollisuus esimerkiksi irkkupubi O´Connellsissa Rautatienkadulla. Se on myynyt Raffertyjen makkaraa jo useampia vuosia. Sen sijaan uunituore avaus on tavaratalo Sokoksen neljänteen kerrokseen vasta avautunut ravintola Filppa.
Muutakin kuin makkaraa
Makkaroiden lisäksi yrityksen tuoterepertuaariin kuuluvat esimerkiksi lihapullat ja hampurilaispihvit. Lisäksi yritys tuottaa myös ilmakuivattua naudanlihaa, joka on sekin traditionaalinen eteläafrikkalaisruoka. Ei-lihapuolella yritys tekee myös chutneytä, jolle ei ole varsinaista suomenkielistä sanaa. Käytännössä kyseessä on hillomainen ruoanlisäke, joka koostuu pääasiassa keitetyistä hedelmistä, kuten persikasta ja aprikoosista.
– Käsittääkseni chutney on lähtöisin Intiasta, mutta varsin suosittua se on myös Etelä-Afrikassa, Patrick Rafferty kertoo.
Etelä-Afrikasta lähdettiin ensisijaisesti poikien tulevaisuutta ajatellen
Patrick ja hänen vaimonsa ovat sitä ikäluokkaa, että he ovat nähneet myös hyvin erilaisen Etelä-Afrikan. Maassa luovuttiin rasistisesta apartheid-politiikasta vuonna 1990, jolloin Nelson Mandela vapautettiin vankilasta. Neljä vuotta myöhemmin Mandela valittiin Etelä-Afrikan presidentiksi. Tosin ongelmat maassa eivät loppuneet tähän. Yksi syy perheen muuttohalukkuuteen oli se, että 90-luvun Etelä-Afrikassa kyti edelleen syviä ongelmia.
– Perimmäinen syy, että halusimme muuttaa ulkomaille, liittyi poikiimme sekä heidän tulevaisuuteensa. Etelä-Afrikka oli hyvin turvaton, ja siellä tarjolla olevat koulutusmahdollisuudet olivat varsin kehnot. Suomessa lapsilla oli ja on mahdollisuus rakentaa tulevaisuudestaan juuri sellainen kuin he haluavat. Se ei olisi ollut mahdollista Afrikassa ainakaan 90-luvulla, Raffertyt tuumaavat.
Suomi ei ollut ainoa vaihtoehto
Yhtälailla perhe tutki potentiaalisina muuttokohteina myös Uutta Seelantia, Australiaa sekä Belgiaa ja Kanadaa. Näistä kaksi ensin mainittua karsiutuivat pois liiallisen välimatkan takia, Kanada vaikutti liian kylmältä ja Belgia jäi kakkoseksi, kun Nokian headhunter otti yhteyttä. Suomi ei ollut perheelle entuudestaan kovinkaan tuttu, ja oli jo lähtökohtaisesti selvä, että suurimmat haasteet olisivat kieli ja pimeys. Ja nehän ne ovatkin olleet. Sekään ei ole sattumaa, että juuri englanninkieliset tuntuvat oppivan suomea huonommin kuin moni muu maahanmuuttaja.
– Suomalaisten kanssa suomeksi kommunikoidessa kieli tuntuu yleensä vaihtuvan melko nopeasti englantiin, koska nykypäivänä lähes kaikki suomalaiset ymmärtävät ja puhuvat englantia. Poikamme sen sijaan oppivat suomen kielen hyvinkin nopeasti, Roslyn kertoo ja myöntää, että pimeyden kanssa hänellä on ollut enemmän tottumista kuin miehellään.
– Kaipaan aurinkoa, hän myöntää.
Patrick on sitä mieltä, että Suomi on reilussa 20 vuodessa kansainvälistynyt todella paljon.
– Suomessahan asuu nykyään paljon enemmän ulkomaalta kotoisin olevia kuin vielä vuosituhannen vaihteessa, hän toteaa.
Kuvat: Ville Kulmala ja Sausages Finland OY
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 13.12.2022
Ville Kulmala
