Haavanhoitoyrittäjän työ on erikoisosaamista, jolla säästetään raajoja ja parhaimmillaan sote-miljoonia

Ulla Nuutinen on hoitanut viimeiset 15 vuotta urallaan vaikeita haavoja erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollon eri yksiköissä ja vuodesta 2019 yrittäjänä.

– Huomasin, että moni potilas tulee haavanhoitajan vastaanotolle niin kutsutusti turhaan. Syy on se, että kroonisten haavojen hoito ei perusterveydenhuollossa toteudu. Hoito on heikkoa, ohjeita ei noudateta tai potilas ei sitoudu haavan hoitamiseen.

Nuutinen turhautui tilanteeseen ja päätti vaikuttaa epäkohtaan perustamalla yrityksen. Suomen Haavahoito Oy keskittyy haavojen ja alaraajaturvotuksen hoitoon.

– Pohdin, miten saisin jalkautettua osaamistani perusterveydenhuoltoon niin, että potilaiden sairaalassa ramppaaminen ja samalla sairaalakuormitus vähenisivät. Kolmasosalla haavapotilaista tilanne on komplisoitunut ja pitkittynyt jopa vuosia, Nuutinen kuvaa.

Nuutisen puoliso Taisto Nuutinen toimii yrityksen toimitusjohtajana. Lisäksi yritys työllistää kaksi osa-aikaista haavanhoidon ammattilaista.

Kokonaisuuksien hallintaa

Suurin osa Suomen Haavahoidon asiakkaista on yksityishenkilöitä pääkaupunkiseudulta. Pahimmillaan potilaat ovat joutuneet taistelemaan haavojen kanssa vuosia. Nuutisen yritys hoitaa haavoja, mutta ratkoo myös sairastelukierteiden syitä.

– Hallitsemme hoitokokonaisuuksia, mikä usein puuttuu julkiselta puolelta. Olemme pystyneet esimerkiksi ehkäisemään raaja-amputaatioita kaikilla asiakkaillamme, joille raaja on tuomittu amputaatioon. Sitä ei ole jouduttu tekemään.

Rintamaveteraaneille haavanhoito korvataan 100-prosenttisesti. Heidän kanssaan on Nuutisen mukaan saatu hienoja tuloksia ja vähennetty sairaalakuormitusta.

Yrityksen tarjoamat palvelut pohjautuvat Käypä hoito -suosituksiin ja kansainvälisiin malleihin ja tutkimukseen. Toiminta on tarkoin säädeltyä. Laadukkaalla hoidolla on Nuutisen mukaan yksilön kannalta suuri merkitys.

– Vaikeutuneet tilanteet aiheuttavat masennusta ja elämänlaadun heikkenemistä. Esimerkiksi liikuntakyvyn heikkeneminen lisää myös muuta palveluntarvetta.

Haavojen hoidosta muodostuu myös runsaasti kustannuksia: niiden ehkäisyllä ja hoitovälien pidentymisellä ja esimerkiksi amputaatioiden vähentämisellä saataisiin runsaasti säästöjä. Nuutisen mukaan jopa 2–5,5 prosenttia julkisen terveydenhuollon budjetista kuluu haavojenhoitoon. Parhaimmillaan paremmalla hoidolla voitaisiin siis säästää satoja miljoonia euroja vuodessa.

Erikoisosaamista

Hoidon ongelmat liittyvät Ulla Nuutisen mukaan tiedon puutteeseen. Ruohonjuuritason syy on hänen mukaansa se, että hoitajien peruskoulutuksessa ei ole kroonisen haavahoidon koulutusta. Valmistuneet sairaanhoitajat oppivat työelämässä, jos oppivat. Nuutisen mukaan kroonisen haavan hoito tulisi saada sairaanhoitajaopintoihin pakolliseksi, samoin kuin esim. kirurgisen haavan hoito jo on.

– On sattumanvaraista potilaan kannalta, osuuko hänen kohdalleen perusterveydenhuollossa hoitaja, jolla on osaamista vaikeiden haavojen hoidosta ja esimerkiksi haavanhoitotuotteista. Myös kielitaito sekä hoitajien tiuha vaihtuminen tulevat usein vastaan, kun käyn konsultoimassa yksityisissä hoivakodeissa.

Suomen Haavahoito järjestää myös verkkokursseja, joiden tuotanto aloitettiin vuonna 2021 korona-ajan jälkeen. Kursseja ostavat muun muassa yksityiset hoivakodit ja hyvinvointialueet, eniten Varha Varsinais-Suomesta.

Nuutinen haluaisi parantaa haavanhoidon arvostusta.

– Mielikuva on se, että vaihtelemme vain jotain lappuja haavojen päältä. Tämä on kuitenkin todella korkeaa osaamista ja vaatii paljon taitoa. Lähetän asiakkaita tutkimuksiin myös erikoislääkäreille ja koordinoin heidän hoitoaan.

Haavat myös tulehtuvat helposti ja tulehdusten vuoksi joudutaan sairaalaan. Laadukkaalla hoidolla tämäkin olisi ehkäistävissä.

– Yhdelläkään asiakkaallamme ei ole neljän toimintavuotemme aikana ollut haavatulehdusta, Nuutinen kertoo.

Asiakastyö tehdään useimmiten hoiva- tai yksityiskodeissa. Aamut ovat aikaisia. Nuutisen asiakaspäivät alkavat aamuviideltä ja päättyvät illalla. Yrityksellä on Paimiossa sijaitsevien kotitoimistotilojen ohessa varasto. Hoitolaukussa kulkee mukana yli toistasataa haavanhoitotuotetta.

Pieni ihminen lakipykälän takana

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa Nuutinen ei juuri ole päässyt työskentelemään.

– Haastavinta on viranhaltijoiden byrokratia ja kireä tulkinta lainsäädännöstä. Usein ei nähdä pientä ihmistä laintulkinnan takana, joka tarvitsisi apua. Sitä apua olisi mahdollista kuitenkin saada.

Yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa tulisi Nuutisen mukaan nähdä mahdollisuutena ja merkittävänä tekijänä esimeriksi sairaalakuormituksen vähentämisessä.

– Lainsäädännössämme ei tunnisteta yksityistä terveydenhuollon asiantuntijapalvelua. Viranhaltijalla on kuitenkin mahdollisuus tehdä viranhaltijapäätöksiä yksittäisen potilaan kohdalla, mutta sitä ei tunnisteta tai haluta käyttää. Meillä olisi mahdollisuus ottaa nämä potilaat haaviin ja auttaa heitä – vuosia sairastaneita ihmisiä, joiden kohdalla kaikki ovat nostaneet kätensä pystyyn.

Nuutinen kertoo esittäneensä Varhan johdolle pilottia, jossa Turun haavapoliklinikka blokkaisi heitä kuormittavat, haasteelliset potilaat Suomen Haavahoidon hoidettaviksi.

– Tulokset voitaisiin kartoittaa avoimesti ja niitä hyödyntää laajemminkin.

Nuutinen korostaa, että hyvinvointialueen on esimerkiksi kilpailutuksia tehdessään huomioitava pienet ja keskisuuret yritykset.

– Jos kilpailutuksissa on esimerkiksi liikevaihtotavoite, kilpailutukset valuvat isoille terveysjäteille.