3.9.2020 klo 11:05
Uutinen

Hallituksen sote-esitys pitää kaataa, jos sitä ei muuteta – Yrittäjä: Palveluseteli turvaisi pienten paikkakuntien palvelut

Hallituksen sote-esitys pitää kaataa, jos sitä ei muuteta merkittävästi, vaatii Suomen Yrittäjät. ” Lähdin yrittäjäksi kolme vuotta sitten. Silloin puhuttiin mahdollisuuksista, joita sote-uudistus tuo. Nyt kaikki ne mahdollisuudet on torpattu”, sanoo lääkärikeskuksen yrittäjä Marjo Mikkola.

Hallitus julkisti kesäkuussa lakiluonnokset sote- ja maakuntauudistuksesta. Suomen Yrittäjät julkisti 3. syyskuuta kantansa herättämään keskustelua lakiluonnoksen huomattavista puutteista.

– Hallituksen esitystä pitää korjata todella paljon. Pienillä muutoksilla esitys ei vastaa siihen, mitä ihmiset tarvitsevat hoitoa saadakseen, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Suurin ongelma esityksessä on Yrittäjien mukaan se, että se käytännössä unohtaa sosiaali- ja terveyspalveluyritysten ja niiden työntekijöiden työn. Suomessa toimii yli 18 000 sote-yritystä. Niissä on töissä 80 000 henkilöä.

– Ilman heitä palveluverkosto erityisesti pienillä paikkakunnilla kuihtuu olemattomiin, Kujala sanoo.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan ilman merkittäviä muutoksia tällaista sote-uudistusta ei pidä tehdä.

– Jos ehdotusta ei olennaisesti paranneta, toivomme esityksen kaatuvan. Ei ole suomalaisten etu, että yksityinen sote-yrittäjyys halvaantuu, Pentikäinen toteaa.

Suomen Yrittäjät: Nämä asiat pitää korjata

Yrittäjien mukaan muun muassa seuraavat kohdat tulee korjata hallituksen sote-esityksestä:

  • Mikro- ja pk-yrityksiä helpottavat välineet kuten monituottajamalli, palvelusetelit ja henkilökohtaiset budjetit on otettava käyttöön.
  • Palvelut voidaan turvata monituottajamallilla. Nyt esitys tunnistaa lähinnä julkisen tuottajan. Esityksestä puuttuu lähes kokonaan palvelumarkkinoiden ylläpito ja kehittäminen.
  • Yritykset pääsevät mukaan heikosti: enintään menestymällä raskaassa julkisessa hankinnassa, mikä usein suosii suuria yrityksiä. Ratkaisuina tähän palvelusetelin käytön on oltava velvoittava. Henkilökohtaisen budjetin käsite on sisällytettävä sote-järjestämislakiin.
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen on eriytettävä.
  • Maakuntien verotusoikeus kiristäisi työn verotusta. Sitä ei pidä ottaa käyttöön.
  • Palvelutuotannon kehittymistä ei pidä hankaloittaa luomalla uusia markkinoille tulon esteitä.

Yrittäjien lausunto sisältää lukuisia muita huomioita. Lausunto löytyy kokonaisuudessaan täältä.

– Lausuntomme jakautuu kahteen osaan, yleisosioon jossa tuodaan esiin keskeiset näkökulmat. Lisäksi olemme vastanneet virallisen lausuntopyynnön kysymyksiin, Anssi Kujala kertoo.

– Olemme kriittisiä, mutta esitämme samalla ratkaisuja niin yleisosiossa kuin vastausosiossakin. Nämä muutosesitykset hallituksen pitää huomioida.

Lääkärikeskuksen yrittäjä: Palvelusetelit turvaisivat palvelut

Lääkärikeskusyrittäjä Orivedeltä on tuntenut muutoksen kohti epäsuotuisampaa sote-kehitystä hyvin konkreettisesti.

– Lähdin yrittäjäksi kolme vuotta sitten. Silloin puhuttiin mahdollisuuksista, joita sote-uudistus tuo. Silloin näin uhkia, mutta enemmän mahdollisuuksia. Nyt kaikki ne mahdollisuudet on torpattu, Marjo Mikkola Oriveden lääkärikeskuksesta sanoo.

Kaksi vuotta sitten Mikkola osallistui sote-kiihdyttämöön, jonka taustavoimissa oli muun muassa Pirkanmaan liitto, ELY-keskus, TEM, Sitra ja Yrittäjät. Mikkolan mukaan ajatus oli kehittää uusia palveluja ja hioa tuotteita, joiden turvin esimerkiksi haja-asutusalueilla säilyisi palveluita.

– Isot toimijat keskittävät palvelut kaupunkeihin. Palvelusetelit turvaisivat palvelut pienemmille paikkakunnille ja haja-asutusalueille sekä mahdollistavat myös kotona asumisen pidempään.

Mikkolaa pelottaa, riittääkö töitä ja kuinka pitkään. Oman työn kannattavuus on jo pientä.

Mikkola ihmettelee hallituksen intoa pusertaa kaikki terveydenhuolto julkisten toimijoiden vastuulle.

– Järjellä ymmärrän, että mistään ei saada satoja lääkäreitä ja hoitajia julkisen puolen tehtäviin, koska sellaista reserviä ei ole. Jos Kela-korvaus heikkenee ja työterveyshuolto hankaloituu, jonot kasvavat väistämättä, Mikkola miettii.

– Voin kertoa, että täällä yksityisellä lääkäriasemalla käy aivan tavallisia ihmisiä, jotka pienen Kela-korvauksen turvin ovat valinneet tämän palvelun. Ei tämä ole mikään rikkaiden etu, Mikkola kertoo.

Eniten Mikkolaa huolettaa se, että keskusteluyhteys päättäjien kanssa on muuttunut rakentavasta dialogista sanelupolitiikaksi.

– Myös käytetty kieli, kuten isäntä– renki-vertailu, ärsyttää, Mikkola sanoo.

Paikallista päätöksenteon vapautta ei saa rajoittaa

Docrates Syöpäsairaalan toimitusjohtaja Ilpo Tolonen näkee sote-esityksen suurimpana haittana sen, että hallituksen esitykset rajoittaisivat kuntien vapautta tehdä alueellisia päätöksiä ja hoitaa terveyspalveluiden tarjoaminen parhaaksi katsomallaan tavalla. Resurssit ja valikoimat ovat hyvin erilaisia eri puolilla Suomea.

– Kuntien päättäjät ovat tehneet päätöksiä ulkoistamisista ja palveluhankinnoista parhaan tiedon valossa. Valtion tasolla tätä päätöksenteko-oikeutta ei saisi kieltää, Tolonen sanoo.

Rajoittamisen sijaan Tolosen mukaan pitäisi luoda kannustimia tehdä alueellisia päätöksiä hankinnoista, mikä olisi terveydenhuollon saatavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta joustavinta.

Docrateksen liikevaihdosta vain noin yksi prosentti tulee Suomen julkisen puolen hankinnoista. Kuitenkin joillakin alueilla ostetaan palveluseteleillä tai ostopalveluna esimerkiksi kuvantamisen tai syövänhoidon palveluita, jos niitä ei muuten ole alueella saatavissa.

– Uusien innovatiivisten lääkkeiden, kuten syöpälääkkeiden rahoitusjärjestelmään esitys ei ota kantaa ollenkaan.

Tolonen toimii Lääkäripalveluyritykset ry:n hallituksen puheenjohtajana ja on itsekin mukana laatimassa kannanottoa esitykseen.

– Veikkaan, että se on hyvin samansuuntainen Suomen Yrittäjien kannanoton kanssa.

Suomen Yrittäjien sote-lausunto ja vastaukset kokonaisuudessaan täällä ja SY:n tiedote täällä.

Hallituksen sote-esitys löytyy täältä.

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi