Hansel kertoo linjauksistaan – SY: ”Hankintalain henki jätetty huomioimatta”
Tällä viikolla on uutisoitu kansanedustajien tekemistä kirjallisista kysymyksistä liittyen julkisten hankintojen keskittämiseen. Hansel tiedotti saaneensa siivoustarvikkeiden jättihankintaan kuusi tarjousta. Hieno juttu, mutta toimittajia on silti vain yksi.
Suomen Yrittäjien mukaan valtion ja kuntien omistaman Hanselin on näytettävä mallia julkisten hankintojen toteuttamisessa. Yhteishankintayksikkö Hanselin mammuttiostot ovat herättäneet huolta pk-yrittäjissä ja eduskunnassa. Tuore siivousvälineiden kilpailutus ja loppuvuodesta kilpailutettu elintarvikkeiden hankinta ovat olleet esillä. Näitä ostoja ei ole jaettu osiin.
Hanselin kilpailutukset puhuttavat – Hankintayksikön pitäisi näyttää esimerkkiä
Hansel kertoo ottavansa vastuunsa markkinoiden toimivuudesta vakavasti. Hanselin toimitusjohtaja Anssi Pihkalan mukaan heidän yhteishankintansa perustuvat kattavaan asiakastarve- ja toimittajamarkkina-analyysiin.
– Hallinnon läpinäkyvyyden mukaisesti nämä analyysit tulisi julkaista, Lapin Yrittäjien hankinta-asiamies Susanna-Sofia Keskinarkaus painottaa.
Hansel sai siivoustarvikekilpailutukseen kuusi tarjoajaa, jotka Hanselin mukaan ovat suomalaisia pk-sektorin tarjoajia eri puolilta maata.
– Asiakkaamme haluavat tilata puhtaanapidon tarvikkeet helposti yhdestä kanavasta ja saada laajan valikoiman tuotteita yhdellä kuljetuksella. Tämä paitsi säästää aikaa ja rahaa, on myös ekologista, Pihkala perusteli hankinnan jakamatta jättämistä torstaisessa blogissaan.
Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkalan mukaan hankintalain lähtökohtana on, että hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja järjestettävä siten, että pk-yritykset pääsevät tasapuolisesti kilpailemaan niistä.
– Tämän lisäksi laki vahvasti ohjaa jakamaan EU:n kynnysarvon ylittävät hankinnat osiin. Jos hankkija ei jaa osiin, sen on osoitettava jakamatta jättämisen syyt, Tikkala tähdentää.
– Hanselin on isona toimijana näytettävä esimerkkiä, ja tehtävä luovia ratkaisuja niin, että hankinnat voidaan jakaa osiin. Eduskunnan tahto oli lain uudistuksen aikaan selkeästi se, että hankinnat on järjestettävä siten, että pienetkin firmat pystyvät osallistumaan muinakin kuin alihankkijoina.
Könttähankinnassa mukana 50 kuntaa
Hanselin Anssi Pihkala kertoo heidän tekevän hankintapäätöksen ensi viikon lopulla ja julkaisevan sitten valitun tarjoajan nimen.
Miksi sitten Hansel ei hajauttanut hankintaa alueellisesti?
– Hankinta on hajautettu. Kilpailutuksemme on vain pieni osa koko julkisen sektorin puhtaanapidon hankinnoista. Hankinnassa on mukana reilut 50 kuntaa. Osa kunnista hankkii ihan itse, osa tekee alueellisena yhteistyönä ja osa käyttää sopimustamme. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun isot kaupungit eivät ole mukana hankinnassa, Pihkala vastaa Yrittäjämedioille.
Kyseinen puitejärjestely ei ole niin sanotun käyttövelvoitteen piirissä ja vaikka asiakas päättäisikin hankkia tuotteita yhteishankinnan kautta, on tilauksia mahdollista tehdä lisäksi myös muualta, Pihkala toteaa. Hänen mukaansa keskeinen julkisia hankintoja koskeva tavoite hankintalaissa on tehokkuuden lisääminen ja hallinnollisen taakan keventäminen.
Yrittäjien Tikkalan mukaan tämä puitejärjestelyssä mahdollistettu tilausten tekeminen muualta ei poista niitä ongelmia, joita tämä hankinta sisältää.
Mammutti elintarvikehankinta – Hansel näkee asian eri lailla: ”Hankinta on jaettu osiin”
Siivoustarvikekilpailutuksessa toimittajia on vain yksi. Muilta 5 tarjoajalta nämä 50 miljoonan euron markkinat suljettiin neljäksi vuodeksi.
– Sopimuksiin on valittava enemmän kuin yksi toimittaja ja markkinavuoropuhelut on käytävä avoimesti koko maassa. Hankinnat on jaettava osiin esimerkiksi tuoteryhmittäin, jolloin yritykset voisivat tarjota valmistamaansa tuotetta, Tikkala jatkaa.
Anssi Pihkalan mukaan kyseinen nelivuotinen julkinen hankinta ”ei suinkaan häiritse puhtaanapidon markkinoiden kilpailua, koska hankinnassa mukana on vain pieni osa julkisen sektorin organisaatioista”.
– Yhteishankintasopimuksemme arvo on noin 13 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa 2-3 prosenttia kyseisten tarvikkeiden kokonaismarkkinasta.
Viime vuoden lopulla Hanselin kilpailuttama Elintarvikkeet ja nonfood-tuotteet -hankinta oli kooltaan 340 miljoona euroa, eikä sitä jaettu osiin.
– Hankinta on jaettu osiin ja parhaillaan valmistelemme toista elintarvikekilpailutusta eri asiakasryhmälle. Lisäksi jokainen keittiö tarvitsee tukkurin, mutta eihän ne osta tukkurin kautta kaikkia hankinnoistaan, vaan voivat ostaa myös pieniltä paikallisilta toimijoilta, Hanselin Pihkala perustelee hankinnan pilkkomatta jättämistä.
Yhteishankintayksikön hankinnoissa pk-yritysten osuus 47 prosenttia – ”Ei riittävä”
Hanselin mukaan jaettujen sopimusten osuus heidän yhteishankinnoistaan on 71 prosenttia.
– Noin puolet sopimustoimittajistamme ja lähes 90 prosenttia heidän alihankkijoistaan on pk-yrityksiä. Meillä on sopimuksia myös monilla toimialoilla, joilla pk-yrityksiä ei ole, kuten lentomatkustus tai polttoaineiden säiliötoimitus, Pihkala kertoo.
– Pk-yrityksiä on Suomen yrityskentästä 99 prosenttia ja Hanselin hankinnoissa niitä on ollut mukana 47 prosenttia, joten tarvitaan enemmän kunnianhimoa ja tekoja, Janika Tikkala huomauttaa.
Suomen Yrittäjät julkisti omat hankintalinjauksensa viime viikolla.
Riikka Koskenranta
