Innovaatiot buusterina Jyväskylän hankinnoissa

Elinkeinoyksikön johtaja Anne Sandelin kertoi tilaisuudessa, että Hippos-hankkeessa on menossa investorin hankinta. Hippos on yksi Suomen ensimmäisiä isomman mittakaavan hankintoja, jossa hyödynnetään innovaatiokumppanuutta. Hippoksen neuvottelut ovat käynnistyneet ja neuvotteluihin on ilmoittautunut mukaan kymmenen investoria. Hankkeeseen valitaan yksi tai kaksi kumppania, joiden kanssa hankkeen kehittämistä lähdetään viemään eteenpäin.

– Tavoitteena meillä on, että marras-lokakuussa kaupungin valtuusto pääsee päättämään Hippos-hankkeen käynnistämisestä, kertoi Sandelin.

Yrityksille tarkoitetusta palvelusetelimallista kertoi elinkeinoyksikön yritysneuvonnan ja sijoittumispalveluiden päällikkö Risto Kovala.

Jyväskylän kaupungilla on kokemusta palvelusetelin hyödyntämisestä ja mallia ollaan tuomassa myös elinkeinopuolelle. Kaupunki on tehnyt linjauksen, että seteli tulee olemaan merkittävässä roolissa yritysten neuvonta- ja kehittämistyössä. Seteli toimii instrumenttina asiantuntevan palvelun tarjoamiseen, ja malli mahdollistaa asiantuntijayritysten kytkemisen mukaan. Alustavia teemoja, joiden ympärille seteliä ollaan rakentamassa, ovat mm. myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, kansainvälistymisessä tukeminen sekä digitalisaatio. Tarkoitus on pilotoida mallia loppuvuonna keräten kokemuksia ja setelien sisällöistä pyritään kertomaan tarkemmin loppuvuoden hankintaillassa. Kovala suhtautuu setelimalliin innostuneesti ja pitää tärkeänä sitä, että yrityksen oman osaamisen loppumisen jälkeen on mahdollisuus ostaa erityisosaamista.

– Pyritään herkällä korvalla kuuntelemaan kentän ääntä yrittäjiltä, että millaisissa asioissa asiantuntemusta tarvitaan ja setelin tarkoituksena on madaltaa asiantuntijan ostamisen kynnystä, kannusti Kovala.

Innovaatio-kampanjaan on kaupungissa lähdetty laajemminkin ja Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n kiinteistöpäällikkö Marko Moisio heitti yrityksille digi-innovaatiohaasteen:

– Ideoita otetaan vastaan, meillä on arvioilta noin kymmenentuhatta, ehkä enemmänkin, paperisia rakennuspiirustuksia. Niiden muuttaminen digitaalisen muotoon, toivoi Moisio.

Innovaatioiden lisäksi elinvoimaisuuden kehittämisen työkaluksi on otettu käyttöön isompi käsi työttömien työllistämisen. Jatkossa kaupungin julkisissa hankinnoissa hyödynnetään vielä enemmän työllistämisehtoa.

– Kysymys on siitä, että osana sitä hankintaa tulee työllistää työtön työnhakija. Eli sitoudutaan kokonaishankinnassa siihen, että työllistetään jo pidempää työttömänä ollut henkilö, esitteli kaupungin työllisyyskoordinaattori Hanna Lähteelä.

Mikäli hankinnassa käytetään työllistämisehtoa, on siitä maininta hankintailmoituksessa tarjouspyynnön liitteessä. Jyväskylässä ehdon piiriin kuuluvat vähintään vuoden työttömänä olleet henkilöt ja työnantajalla on mahdollisuus hyödyntää työllistämisessä tukimuotoja. Työllistämisen rahallisia tukia ovat TE-toimiston palkkatuki sekä Jyväskylän kaupungin Jyväskylä-lisä. Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelu auttaa yrityksiä rekrytoinneissa sekä tukien hakemuksissa ja palvelu on maksutonta. Kaupunki toivoo, että työllistämisehtoa ei pelättäisi, sillä tarkoitus on ennen kaikkea palvella työnantajan tarpeita ja löytää alalle sekä työtehtäviin soveltuva tekijä.

– Myös hankintalaki ja hankintaohje suosittaa, että sosiaalisia tekijöitä olisi enemmän tarjouspyynnöissä vaatimuksena, kommentoi Keski-Suomen hankinta-asiamies Veli Puttonen.

– Tarjouspyyntöä suunniteltaessa onkin tärkeää, että sosiaalisten tekijöiden huomioimisesta keskustellaan yritysten kanssa. Yhteistyötä pitäisi kehittää pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä yritysten ja kaupungin kanssa esimerkiksi omalla kehittämishankkeella, esitti Puttonen.

Hankinta-asiamies Veli Puttonen toimii myös yritysten tukena julkisia hankintoja koskevissa asioissa Keski-Suomen Yrittäjien alaisuudessa ja palvelu on maksutonta.

Hankintaillan materiaali:

jyvaskylan_hankintailta_30.5.2017.pdf

Lisätietoa Jyväskylän kaupungin hankinnoista www.jkl.fi/hankinnat