Jari Sarasvuo laati paperille suunnitelman 77-vuotiaaksi – Tätä ”kiripäivät” hänelle merkitsevät: ”En kaipaa yli kymmentä vuotta eläkkeellä toimettomana”

Yrittäjä Jari Sarasvuo on aloittanut viikon aikaisin. Ensimmäisen palaverin ääreen on istuttu aamukuudelta.

– Outo palaveri, johon ei olisi pitänyt suostua. Olen välillä säälittävän hanakka miellyttämään. Turha syrjäyttää tärkeän. Jos olisin todellinen työelämän huippu-urheilija, olisin priorisoinut jotain tärkeämpää.

Sellainen Sarasvuo kuitenkin on monella mittarilla. Hän pitää huolta fyysisestä kunnostaan ammattivalmentajan avulla, satsaa yöunen suojeluun ja noudattaa säännöllistä ruokailurytmiä. Sen lisäksi hän vaalii päivän kuntonsa mukaan tehokasta työskentelytapaa.

– Oman työni tuottavuus kiinnostaa minua. Jos työ ei ole tuottavaa eikä vaikuttavaa, en pysy tuoreena. Pyrkimykseni on vaikuttaa työrytmiini siten, että hukkapalavereita ja nollatyötä olisi edes vähän vähemmän.

Kolmen kuukauden päästä 58 vuotta täyttävä Trainers’ Housen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja on huomannut iän mukanaan tuomat haasteet.

– Ihmisestä riippuen sitä alkaa himmetä jossain vaiheessa viidenkympin jälkeen. Nuoruuteen liittyvä potentiaali hupenee. Siihen liittyviä vastatoimia on syytä tehdä.

Valmentajalle 1000 euroa kuukaudessa

Sarasvuo puhuu ennen kaikkea somaattisen eli fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä. Siihen kuuluu paitsi säännöllinen harjoittelu omalla kuntosalilla, myös aerobisen kunnon kehittäminen juoksulenkeillä ja oheisharjoittelu kuten liikkuvuuden ylläpitäminen. 

Ei siltä näytä, mutta kotijumpasta saa tukea mielenterveydelle. pic.twitter.com/3qxqdU3hnH

— Jari Sarasvuo (@SarasvuoJari) October 8, 2022

– Maksan ammattivalmentajalle 1000 euroa kuukaudessa, vaikka ymmärrän itsekin asiasta jotain. Valmentaja tekee treeniohjelmat ja seuraa niiden toteutumista. Nyt alla on aika hyvä treenijakso. Olen onnistunut kiertämään pientä kremppaa kropassa ja kuntoutumaan.

Vaikka treenaamista rytmittää ammattilaisen laatima ohjelma, Sarasvuo painottaa liikkumavaran merkitystä ja oman kehon kuuntelemista. 

– Huomasin, että edellisen viikon treenit olivat ärsykkeeltään sen luonteisia, että peruin päätöksen tehdä aerobisen treenin lauantaina ja menin perheen kanssa hiihtämään sunnuntaina. Se oli oikea päätös, koska nyt oloni on virkeä.

 ”Jos on ollut henkisesti kuormittavaa töissä, ei kannata ruoskia itseään salilla.”

Jari Sarasvuo

Nuorena hän saattoi kuormittaa itseään rankan työpäivän jälkeen rajulla treenillä. Kokemus on opettanut, ettei se kannata.

– Jos on ollut henkisesti kuormittavaa töissä, ei kannata ruoskia itseään salilla. Kaikki lasketaan stressiksi. Jos kuorma on kova työn kautta, tarvitaan tilalle jotain ihan muuta. Joskus riittää, että saa vähän verta lihaksiin. Sitten voi lähteä lämpimään suihkuun. Stressin kokonaiskuorma pitää ymmärtää. Palautumisen sijaan pitäisi puhua uusiutumisesta tai kehityksestä. Palautumisen arvostus nousisi.

”Onnellisuus on ohikiitävä hetki”

Suositun tekoälyrobotin ChatGPT:n mukaan ”Hyvinvointi tarkoittaa yleisesti ottaen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Se on tila, jossa henkilö tuntee olonsa terveeksi, tyytyväiseksi ja onnelliseksi.”

Sarasvuo haluaa lohduttaa niitä, jotka kokevat jatkuvan keskustelun hyvinvoinnin lisäämisestä ja onnellisuuden tavoittelemisesta stressaavana, jopa painostavana.

– Elämässä on kärsimystä ja dukkhaa, kielteisiä tunnetiloja ja kipua, hän sanoo viitaten buddhalaisuuden käsitteeseen.

– Suurin osa tuntemistani ihmisistä kokee kärsimystä, riittämättömyyttä ja väsymystä. Siksi suhtaudun kriittisesti jatkuvaan onnellisuuspuheeseen. Onnellisuus on ohikiitävä hetki, joka joskus vaan ilmaantuu. Hyvin usein sen eteen joutuu tekemään asioita.

”Suurin osa tuntemistani ihmisistä kokee kärsimystä, riittämättömyyttä ja väsymystä.”

Jari Sarasvuo

Sarasvuo kertoo esimerkin entisestä asiakkaastaan, joka oli hyväpalkkaisessa työssä, mutta koki siitä stressiä.

– Hän puhui aina haaveilevansa eräoppaan työstä Lapissa. Yhtenä päivänä hän otti loparit ja häipyi. Onnittelin.

Viiden vuoden päästä Sarasvuo törmäsi sattumalta kyseiseen henkilöön vietyään asiakasryhmän Lappiin. 

– Nokinen pilkkihaalari päällään hän kantoi aamuyöllä viinaa ja halkoja laavulle asiakkailleni ja oli todella väsyneen näköinen. Hän ei ollut tyytyväinen valintaansa. Vastaavia esimerkkejä on paljon.

Enemmän kiripäiviä kuin välipäiviä

Vahva, kestävä ja ketterä.

Omat tavoitteensa fyysisen kunnon ylläpitämisessä tiivistyvät Sarasvuon kohdalla kolmeen ominaisuuteen.

– Jos keski-iässä on vahva, kestävä ja ketterä, pystyy tutkitusti vanhanakin elämään parempaa elämää.

Parempaan pyrkiminen kohdistuu myös työelämään, vaikka kovin mullistavaa uutta ei enää opettelisikaan. Sarasvuo kävi viime syksynä lyhyen mutta valaisevan keskustelun 11-vuotiaan tyttärensä kanssa. Noihin aikoihin työt eivät hetkittäin maistuneet toivotulla tavalla.

– Hän kysyi, miten työni sujuivat tänään. Sanoin, että luvalla sanoen päin helvettiä. Tytär kommentoi lempeästi, että minulla oli tänään välipäivä ja huomenna taas kiripäivä.

Viime aikoina Sarasvuo on puntaroinut tulevaa elämäänsä ja sitä, paljonko kiripäiviä vielä pitäisi olla.

– En kaipaa yli kymmentä vuotta eläkkeellä toimettomana. Isovanhempani elivät 90-vuotiaiksi. Laskin paperilla, että jos pysyisin aktiivisena töiden suhteen 77-vuotiaaksi, sinne on matkaa tuhat viikkoa, joiden aikana olisi hyvä olla enemmän kiripäiviä kuin välipäiviä.

Kiripäivät tarkoittavat paitsi tuottavaa työntekoa, myös oman terveyden tarkkailemista: veriarvojen ja verenpaineen seuraamista ja riittävää määrää hengästyttävää liikuntaa.

– Viime viikolla oli poikkeuksellisen tuottava viikko, tuli viisi kiripäivää. Se tarkoittaa, että on sopiva nälkä saavuttaa tavoitteita tai suostuu tekemään epämiellyttäviäkin juttuja. Tekemisessä on hyökkäyksen makua. Olen huomannut, että olen onnellisempi, jos olen hyödyksi. Jos makaan, masennun. Minulla olisi elämäntilanteeni ansiosta mahdollisuus lintsata, mutta olen todennut, ettei se alakuloa paranna.

Kalenteri avuksi

Elämäntapojaan liikunnallisempaan suuntaan muuttavalle yrittäjälle Sarasvuolla on neuvo. Ensimmäiseksi on löydettävä laji, josta pitää. Jos kuntosali ei innosta, sinne ei kannata mennä.

– Jos kyse on vain motivaation löytämisestä, projekti on tuhoon tuomittu. Syitä motivaation kadottamiseen on aina riittävästi. Pitää luoda olosuhde, joka ylläpitää järkevää toimintaa silloinkin, kun ei huvita.

Ratkaisuna on Sarasvuon mukaan kalenterointi. Esimerkiksi liikuntakerrat on hyvä merkitä kalenteriin. Jos oma kalenterointikyky ei riitä, hän kannustaa käyttämään apuna ammattilaista.

– Jos kalenteriin on merkitty treenikerrat ja olen totuttanut itseni niihin, että en jätä menemättä varsinkaan, jos valmentaja odottaa paikan päällä.