Jäteyrittäjä uudistuksesta: Kuntien vastuun rajaaminen lisäisi valinnanvapautta
Yrittäjäjärjestön mukaan jätelakiin ehdotetut muutokset parantaisivat jätehuollon markkinoiden toimivuutta ja pk-yritysten pääsyä markkinoille. Jätealan yrittäjä näkee esityksessä valon pilkahduksia.
Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus jätelain muuttamisesta julkaistiin tänään.
RL-Huolinta Oy:n toimitusjohtaja Nina Rasolan mukaan alan yritysten toimintaedellytykset paranisivat siinä mielessä, että kuntien yksinoikeudet pienenisivät, vaikka ei niin paljon kuin hallitusohjelmassa luvattiin.
– Pk-yritykset voisivat silloin tarjota palvelujaan suoraan seurakunnille, sairaaloille ja muille julkisen toiminnan asiakkaille, Rasola kertoo.
Rasola toimii Suomen yrittäjien varapuheenjohtajana. Muutokset parantaisivat Suomen Yrittäjien mukaan jätehuollon markkinoiden toimivuutta ja suurten kuntayhtiöiden kilpailuneutraliteettia suhteessa pk-yrittäjiin.
Sen sijaan Suomen Yrittäjät ei ole tyytyväinen työryhmän esitykseen, jonka mukaan kaikista muista toimialoista poiketen jätehuollolle asetettaisiin eri sidosyksikkömääritelmä julkisissa hankinnoissa. Hankintalaissa on määritelty euro- ja prosenttimääräinen raja, millä rajoitetaan kuntayhtiönä toimivien sidosyksiköiden myyntiä muille kuin omistajilleen.
Ehdotuksen mukaan kuntien jätelaitosten osalta ei sovellettaisi markkinoilla toiminnan osalta lainkaan hankintalain euromääräistä rajaa, ja prosenttimääräinen raja nostettaisiin kaksinkertaiseksi kaikkiin muihin toimialoihin nähden, eli kymmeneen prosenttiin.
– Tämä ei tukisi yrittäjyyttä, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.
– Pk-yrittäjät eivät pysty käsittämään, jos yhden toimialan osalta kunnan yhtiölle annetaan muita toimialoja reilumpi etumatka kilpailtaessa samoista asiakkaista. Yksityiset yritykset edellyttävät lainsäätäjiltä tasa-arvoista kohtelua.
Kunnan toissijaiseen velvollisuuteen esitetään muutoksia
Toivonen huomauttaa, että työryhmä ei myöskään kaikilta osin noudattanut hallituksen ohjelmaa. Suomen Yrittäjät jättikin esitykseen yhteisen eriävän mielipiteen Elinkeinoelämän keskusliiton ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n kanssa. Suomen Yrittäjät oli mukana työryhmässä.
Suomen Yrittäjien mukaan työryhmän esitykset tukevat pääosin jätehuoltotoimialan yrittäjyyttä, alan työllisyyttä sekä yksityisiä investointeja.
Nykyisin kunta vastaa toissijaisesti myös yritysten muun jätteen jätehuollosta, jos sitä ei ole saatavissa markkinoilta. Voimassa olevassa jätelaissa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää jätehuolto silloin, kun jätteen haltija ei voi saada palvelua muualta palvelutarjonnan puutteen vuoksi.
Tiina Toivosen mukaan jätelain voimassa oleva kunnan toissijaista jätehuoltoa koskeva säännös on osoittautunut monitulkintaiseksi, mikä on aiheuttanut käytännön kiistoja eri jätehuollon toimijoiden välillä. Työryhmä esittääkin säännökseen merkittäviä muutoksia, jossa viranomaisten valvontavelvollisuus sekä kilpailuneutraliteetti korostuvat.
– Toimialan työrauhan kannalta on merkityksellistä, että säännöstä tarkennetaan ja muutetaan selkeämmäksi, Toivonen sanoo.
Lisää valinnanvapautta
Hallitusohjelman vastaisesti YM:n työryhmä esittää, että kunnan vastuu yhdyskuntajätteistä ulotetaan asumisessa syntyvän jätteen lisäksi myös kunnan omaan jätteeseen.
– Kuntien vastuun rajaaminen asumisessa syntyvään jätteeseen lisäisi myös kuntien omaa valinnanvapautta palveluidensa jätehuollon osalta. Tällöin ne voisivat joko kilpailuttaa palvelut tai käyttää sidosyksikkönään toimivia jätelaitoksia kyseisen jätehuollon järjestämiseen, Nina Rasola valottaa.
Työryhmä esittää, että vuoden 2017 loppuun mennessä tulee tehdä erilliset selvitykset sekä erillisen sähköisen markkinapaikan perustamisesta että kunnallisen jäteinfrastruktuurin avaamisesta yksityisten yritysten jätteille.
Riikka Koskenranta
