Jotain hyvää pahassa – Verohallinto lykkää alv-ilmoitusten monimutkaistamista koronan takia

Verohallinto on laajentamassa arvonlisäveroilmoituksen tietosisältöä yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että arvonlisäveroilmoituksessa tietoja kerätään yrityksiltä jatkossa enemmän ja yksityiskohtaisemmin.

Alun perin uudistetun alv-ilmoituksen oli määrä tulla käyttöön vuonna 2022, mutta vallitsevan koronatilanteen takia laajennetun ilmoitussisällön käyttöönottoa on päätetty lykätä. Uudesta aikataulusta ei ole vielä tietoa.

Yrittäjien veroasiantuntija Tuula Gregoryn mukaan yrittäjät voivat olla päätöksestä mielissään.

– Koronavuotena yrityksillä on muutenkin tarpeeksi hommaa ja huolia, Gregory toteaa.

Verohallinto perustelee uudistuksen tarpeellisuutta, sillä, että arvonlisäverolain 25-vuotisen historian aikana arvonlisäveroilmoitusta ei ole uudistettu merkittävästi kertaakaan. Se kertoo sivuillaan, että Suomessa alv-ilmoitus on tietosisällöltään varsin suppea ja lisäksi epätasapainoinen: tietoja raportoidaan paljon yhteissummina, mutta toisaalta joitakin asioita hyvinkin tarkasti.

Merkittävä osa arvonlisäveroriskeistä liittyy erityis- ja poikkeustilanteisiin, joista nykyilmoituksella ei saada tietoa. Lisäksi yksi nykyisen ilmoituksen ongelmista on ollut, että tietoja ei välttämättä osata aina ilmoittaa oikein. Uuden ilmoituksen myötä Verohallinto voi siten kohdentaa tarkemmin paitsi valvontaa, myös ohjausta niille asiakkaille, jotka sitä tarvitsevat. Käytännössä Verohallinto on joutunut kysymään paljon lisäkysymyksiä.

Verohallinnon mukaan uuden ilmoitusmallin loogisuus ja täsmennettävyys toisi pk-yrityksille yhteensä 4,9 miljoonan euron hyödyn. Verovajetta uusi ilmoitusmalli paikkaisi 60 miljoonalla eurolla.

Uusi ilmoitusmalli tuo kuitenkin yrityksille lisätyötä, sillä niiden pitäisi ilmoittaa enemmän tietoja. Tilitoimistoa käyttävälle pk-yritykselle se voi tietää suurempaa laskua kirjanpitäjältä. Myös järjestelmäuudistukset vaativat kertaluotoisia kustannuksia.

Verohallinnon arvion mukaan lisäkustannukset jäävät pieniksi pk-yritysten kohdalla ja ovat suurempia satsauksia suuryrityksille, jopa 10 000 euroa. Pk-yritysten, jotka käyttävät usein valmisohjelmistoja, järjestelmäpäivitysten kustannukset jakaantuvat useamman käyttäjän kesken.

Gregory epäilee, että yritysten kustannukset eivät jää muutamiin euroihin, kuten Verohallinto esittää. Lisäksi Verohallinnon yrityksille lupaama uudistuksen rahallinen hyöty on vielä vaikeasti hahmotettavissa. On kuitenkin hyvä, että lisätyö- ja kustannukset eivät tapahdu koronakriisin kanssa päällekkäin vaan uudistusta lykättiin.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi