Joulukauppaa käydään jo marraskuulla
Kuluttajien luottamus on vahvistunut, ja tämän myötä heidän joulun ajan ostoaikomuksensa näyttävät lisääntyvän viime vuodesta. Kuluttajat ostavat edelleen joululahjat pääosin joulukuussa, vaikka Black Friday ja Cyber Monday siirtävät kulutusta joulukuulta marraskuulle.
Kaupan liiton joulun ajan kuluttamista ennakoivan indeksin mukaan joulukaupasta voidaan odottaa viime vuotta vilkkaampaa. Joululahjaindeksi on rakennettu Kaupan liitossa ja se kuvaa lapsiperheiden rahankäyttöaikomuksia. Indeksi on jo parin viime vuoden aikana ollut tasaisessa kasvussa.
– Indeksi on rakennettu lapsiperheiden rahankäyttöaikomuksista, sillä joulun ajan kulutus nojaa nimenomaan lapsiperheisiin. Liian vakavasti indeksiä ei pidä ottaa, sillä se perustuu kuluttajakyselyihin eikä tilastoihin. Ilmapiiriä se kuitenkin kuvaa varsin hyvin, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kertoo.
Joulu on säilyttänyt paikkansa vähittäiskaupan tärkeimpänä sesonkina: joulukuun liikevaihto on noin 25 prosenttia vuoden kuukausikeskiarvoa suurempaa.
– Tavarataloissa ja monilla erikoiskaupan aloilla joulukuun merkitys on vielä tätäkin merkittävästi suurempi, Kurjenoja vahvistaa.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että marraskuun lopun suuret kampanjat – Black Friday ja Cyber Monday – olisivat mahdollisesti siirtämässä kulutusta entistä enemmän marraskuulle.
– Yhden tai kahden vuoden perusteella ei voi vetää mitään selkeitä johtopäätöksiä, mutta liikevaihtotilastoissa näkyy marraskuun merkityksen kasvu joulukaupassa varsinkin viime vuonna. Juuri viime vuonna Black Friday -kampanjointi löi Suomessakin itsensä kunnolla läpi, Kurjenoja muistuttaa.
Viime vuonna joulusesongin tuoma arvonlisäverollinen myynnin lisäys kuukausikeskiarvon päälle oli joulukuussa noin 845 miljoonaa euroa. Jokaista Suomessa asuvaa vähintään 15-vuotiasta kohden tämä tarkoitti 183 euron myynnin lisäystä.
– Jos joulukauppaa tehtiin viime vuonna merkittävästi jo marraskuussa Black Fridayn ansiosta, joulusesongin tuoma myynnin lisäys marras-joulukuussa oli yhteensä 896 miljoonaa euroa eli 194 euroa jokaista vähintään 15-vuotiasta kohden, Kurjenoja tarkentaa.
Koko vähittäiskaupan arvonlisäverollinen myynti joulukuussa 2016 oli lähes 4,7 miljardia euroa eli 1 016 euroa jokaista Suomessa asuvaa vähintään 15-vuotiasta kohden. Joulukauppa kokonaisuudessaan indikoi yleensä vahvasti seuraavan vuoden myyntiä.
Joulukuu pitää pintansa lahjojenostokuukautena
Kaupan liiton teettämästä kyselystä selviää, että etenkin suomalaiset lapsiperheet aloittavat joululahjojen suunnittelemisen hyvissä ajoin ennen joulua. Pääosa ostoksista tehdään kuitenkin vasta joulukuussa. Joululahjoja ostavista naisista 79 prosenttia on hankkinut pääosan lahjoista joulukuun puoleen väliin mennessä. Miehistä näin on tehnyt ainoastaan 59 prosenttia.
Valtaosa suomalaisten lahjoista on edelleen tavaroita. Tänä vuonna 16 prosenttia kuluttajista ei aio ostaa joululahjoiksi tavaroita tai niihin oikeuttavia lahjakortteja. Lapsiperheistä vain 7 prosenttia ei aio ostaa tavaralahjoja.
Peräti 30 prosenttia kyselyyn vastanneista ei aio ostaa mitään palveluja tai niihin liittyviä lahjakortteja joululahjoiksi. Lapsiperheiden keskuudessa tämä luku on 18 prosenttia.
– Useimmiten palveluja ostavat lahjoiksi johtavassa asemassa olevat henkilöt ja vain harvoin eläkeläiset tai työttömät, Kurjenoja toteaa.
Erityisesti alle 35-vuotiaat shoppailevat joululahjoja mielellään sekä kotimaisista että ulkomaisista verkkokaupoista. Lapsiperheet tekevät verkko-ostoksia selvästi muita enemmän. Naiset puolestaan suosivat miehiä enemmän kotimaisia verkkokauppoja.
– Verkkokauppojen käyttäjien määrä ei ole enää suuressa kasvussa, sillä verkkokauppa ostoskanavana on jo hyvin vakiintunut. Verkko-ostosten määrä kuitenkin kasvaa, sillä digitaalisia ostoksia tehdään myös joulun alla useammin, Kurjenoja ennakoi.
