Juhani Tölli on nähnyt, miten ohikulkeva ihmisvirta pitää kivijalkakaupan elossa
Musiikki on aina ollut iso osa Juhani Töllin elämää. Harrastus alkoi radion ja vanhempien levyjen kuuntelun parissa. Pianonsoitto oli kuitenkin se, mikä auttoi lopulta ymmärtämään musiikkia. Myöhemmin, LP-levyjen ja C-kasettien valtakaudella, tuli aika ostaa omat stereot. CD-levyjen aika mullisti kuunteluelämyksen, kun ääni tulikin tyhjyydestä.
Harrastuneisuus kääntyi ammatiksi, kun Tölli päätyi parikymppisenä Tampereen Hifi -klubille töihin. Samalla kertaa uravalinta oli selvä.
– Olin käynyt armeijan siinä aiemmin, opiskellut kauppiksessa ja tehnyt vartijanhommia, mutta kyllä tämä ala vei mennessään, Tölli muistelee.
Hifi-klubin palveluksessa tie vei Helsinkiin, missä Tölli vastasi lopulta kahdesta liikkeestä. Tekniikan ja kulutustottumuksien muutos ravisutteli alaa ja yrityksen tanskalainen omistaja päätti lopettaa Suomessa vuosituhannen alkumetreillä.
– Ajat olivat muuttuneet ja muun muassa ison osan liikevaihdosta tehnyttä autohifiä ei enää myyty entiseen tahtiin. Lopulta Suomen Hifi-klubi Oy ajettiin alas 2004.
Kauan ei ammattilaisen tarvinnut töitä etsiä, sillä jo samana vuonna kaiutinvalmistaja Bowers & Wilkins palkkasi miehen Suomen myyntiedustajaksi. Näin alkoi noin kymmenvuotinen jakso, minkä aikana mies kiersi Suomen useaan otteeseen, sillä käytännössä jokainen hifi -liike oli hänen asiakkaansa.
Mutta kuten aiemmin Hifi-klubin kanssa, niin myös tästä työstä aika ajoi ohitse.
– Tien päällä kulkevalle myyntitykille ei enää nähty tarvetta, sillä kaiken sai tilattua netin kautta. Sen kesän kuusi vuotta sitten, sain miettiä rauhassa. Päätös kypsyi siinä pikkuhiljaa ja lopulta totesin, että ryhdyn yrittäjäksi.
Näin sai alkunsa JT-Audio Oy elokuussa 2017. Ensimmäisen vuoden Tölli teki isolle maahantuojalle tuttua työtä, eli vastasi yrityksen myynnistä Suomessa. Yhteistyötä kesti vuoden verran, minkä jälkeen oli aika jälleen miettiä seuraavaa askelta.
– Aloin miettimään, että ehkä minun on syytä asettua aloilleni Hämeenlinnaan, jotta kaksi kouluikäistä lasta näkisi isää vähän enemmän. Olin aiemmin ollut reissun päällä todella paljon ja lapset olivat siinä iässä, että kaipasivat isää kotona.
Alkuun suunnitelmissa oli perustaa vain myyntikonttori ja lisäksi tehdä lisämyyntiä verkkokaupan kautta, mutta Tölli totesi hyvin nopeasti, että kivijalkamyymälän perustaminen oli ainoa vaihtoehto saada riittävästi tulovirtaa. Liiketila löytyikin Hämeenlinnan ytimestä, Keskustalon sisäpihalta.
Liiketoiminta kasvoi mukavasti. Edessä oli korona ja etätyöt, mikä hiljensi Keskustalon sisäpihan totaalisesti. Hämeenlinnan keskustaan aiemmin linja-autolla töihin tulleet ihmiset kävelivät sisäpihan läpi aamulla ja iltapäivällä, mikä toi merkittävän asiakasvirran myös Töllin liikkeeseen.
– Siinä vaiheessa mietin, että mitä pitää tehdä, että selviää. Lopettaa en kuitenkaan aikonut missään vaiheessa.
Tällöin kypsyi päätös tulla paremmin näkyville, ja Tölli siirtyi Keskustalon ulkosivustalle Raatihuoneenkadun varteen, missä liike palvelee tänäkin päivänä.
Kivijalkakauppa pärjää, jos sille annetaan mahdollisuus
Vaikka Tölli tekee osan liikevaihdostaan verkkokaupan kautta, niin myymälä on hänen liiketoimintansa kivijalka. Yrittäjä kertoo myyvänsä ratkaisuja sellaisiin ongelmiin, mistä asiakas ei ole aikaisemmin ollut edes tietoinen. Tähän kiteytyy Töllin ajatus kivijalkakaupan tarpeellisuudesta.
– Meidän liiketoiminta ei perustu volyymiin, vaan asiantuntemukseen. Näen kivijalkamyymälän tärkeänä asiakkaan palvelutason takia, että asiakas saa varmasti sen tuotteen, minkä hän haluaa ja jopa parempaa, mitä ymmärsi kysyä.
Hämeenlinnan keskustan hiljentyminen on herättänyt keskustelua kivijalkakaupan tulevaisuudesta. Töllillä on selkeä näkemys, miten keskustan elinvoimaa voitaisiin parantaa.
– Hämeenlinna on ainoa kaupunki tässä lähialueella, missä ei ole keskustassa kiekkoparkkia. Näen, että tunnin kiekkoparkki olisi täälläkin täydellinen ratkaisu siihen, että saadaan asiakkaat tulemaan keskustaan.
Töllillä on näyttöä sanojensa tueksi. Joka kuun ensimmäisenä tiistaina torilla järjestettävät markkinat sulkevat Raatihuoneenkadun autoliikenteeltä ja tämä näkyy suoraan asiakasvirrassa. Yrittäjä näkee, että pienillä muutoksilla torin ympärille saataisiin riittävästi parkkitilaa, mikä toisi lisää asiakasvirtaa ja elävöittäisi keskustaa.
– Autoileva asiakas pitäisi nähdä enemmän mahdollisuutena, kuin uhkana. Kyllä se on tästä liikkeen ohi päivittäin menevä ihmisvirta, mikä pitää tämän pystyssä, Tölli summaa.
