“Juuri nyt kannattavuuden kasvattaminen on suurempi tavoite kuin liikevaihdon kasvattaminen” – pienellä firmalla riski ottaa työntekijä on yrittäjän mukaan “mieletön”

Jos menet kouluun, virastoon tai muuhun julkiseen tilaan, on suuri mahdollisuus, että näet Elam Oy:n käden jälkeä. Yritys valmistaa paloluokiteltuja sisäverhouslevyjä julkisiin rakennuksiin. Kun yritykselle tuli tarvetta uusia paineilmakompressori, auttoi Kehittämisyhdistys SILMUn tuki merkittävästi.

Kompressori vain hajosi, eikä sitä enää kannattanut korjata. Paineilman kulutus puusepänteollisuuden yrityksessä on rajua. Hallissa oli toinenkin kompressori, mutta se ei riittänyt, piti hankkia uusi.

– Oltiin kuultu, että tukia kannattaa kysellä ennen hankintapäätöksiä, toteaa yrittäjä Hanna Ala-Kauhaluoma.

Yritys oli muutama vuosi sitten saanut tukea pölyaseman uusimiseen.

– Tehtiin tukihakemus nettisivujen kautta. Kehittämisyhdistyksen kautta neuvottiin ja saatiin ohjeita, mitä pitää tehdä. Papereissa oli täytettävää, mutta saatiin tehtyä kohtuuvaivalla, kun oltiin ennenkin tehty.

– Kolme tarjousta piti olla, sekä hyvät perusteet, miksi hankinta suoritetaan. Meille ilmoitettiin, missä kokouksessa hakemuksemme käsitellään ja aikaa kului jokunen kuukausi. Tuki oli 20 % hankintahinnasta, laite oli hinnaltaan suuruusluokkaa 20 000 euroa.

– Uudenlainen paineilmakompressori toi tehokkuutta tuotantoon, koska sen avulla on mahdollista pitää useita linjoja toiminnassa samanaikaisesti, kun tehoa on enemmän. Sähköäkin kuluu vähemmän, mikä tuo myös ekologisen ja taloudellisen hyödyn.

Paloilves-levyistä sisustuslevyiksi

Jussi ja Hanna Ala-Kauhaluoma ovat Elamin nykyiset yrittäjät. Hannan isä Veijo Loiri oli aikoinaan töissä Hämeenlinnassa Metsäliiton Paloilves-levyjä valmistavassa tehtaassa. Metsäliitto lopetti tehtaan vuonna 1985, jolloin Veijo näki mahdollisuuden kehittää levyistä sisustuslevyjä. Hän osti tehtaan varaston pois ja perusti Elam Oy:n.

Jussi ja Hanna olivat tavanneet jo 1990-luvun lopulla. Jussilla oli sattumalta alalle sopivaa koulutusta ja hän innostui lähtemään mukaan yritykseen vuonna 2008. Vuonna 2017 tehtiin sukupolvenvaihdos, jolloin yritys siirtyi Veijo ja Aili Loirilta Ala-Kauhaluomille.

Perheyrityksessä Jussi hoitaa yhtiön kaupallisen puolen ja projektit, Hanna hoitaa talouspuolta, mainontaa, nettisivuja ja somea.

Yrityksen toimiala on sisustuslevyjen ja puusepänpalvelujen tuottaminen ja myynti. Useamman tuhannen neliön tiloissa työskentelee yhteensä kahdeksan henkeä, kesäisin joitakin kesätyöntekijöitä.

Finlandia-talo, Fyyri-kirjasto

Elam tekee erikoisprojekteja, kuten esimerkiksi parhaillaan Finlandia-talon sisäverhouslevyjen kunnostusta. Levyjä on valtava määrä. Keikka tuli entisten asiakkaiden kautta.

Toinen merkittävä projekti on ollut Kirkkonummen Fyyri-kirjasto, joka voitti arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon. Siellä seinäpinnat ovat täynnä Elamin puurimaelementtiä.

Ruotsiin Elam on toimittanut Kviberg-monitoimihalliin 7000 m2 sisäverhouslevyä.

Elamin kehitystyö tapahtuu pitkälti arkkitehtien kautta, jotka ideoivat uusia tuotteita.

– Arkkitehdit haluavat räätälöityjä, persoonallisia tuotteita. Olemmekin markkinoinnissa tuoneet esiin, että olemme joustavia. Usein on uusi tuote syntynyt tätä kautta, Jussi Ala-Kauhaluoma toteaa.

– Suomalainen tuote on kova sana. Tuotteillamme on Avainlippu-tunnus. Jalostamme paljon kotimaista vaneria. Teatterikohteeseen oli ehdolla meidän tuotteemme ja kilpailijan Latviasta. Asiakas halusi meidän kotimaisen tuotteemme, vaikka se oli hiukan kalliimpi.

Elamilla on myös jonkin verran tuontia, esimerkiksi uusi innovaatio, joka on kierrätettävästä huovasta tehdyt kattorimat.

Kannattavuuspainia

Elamilla ei ole ollut nälkää kasvaa, kun riskit on koettu kohtuuttoman suuriksi.

– Viennin kauttahan voisi tapahtua mitä vaan, mutta ei ole ollut resursseja lähteä sitä puolta kehittämään. Mahdollisuuksia voisi olla, mutta vaatisi ponnisteluja henkilöiden palkkaamisesta lähtien. Olemme vähän kartoittaneet mahdollisuuksia, yritysostojenkin kautta, Jussi Ala-Kauhaluoma toteaa.

Historiassa yrityksellä on kokemuksia viennistä. Alkuaikoina käytiin Venäjän kanssa clearing-kauppaa. Ruotsiin on viety projekteja, kuten nytkin, ja Espanjassa oli joskus oma myyntimies.

– Ollaan mietitty myyntimiehen palkkaamista, joka voisi tuoda lisää myyntiä, mutta onhan siinä riski että mitä jos ei. Juuri nyt kannattavuuden kasvattaminen on suurempi tavoite kuin liikevaihdon kasvattaminen.

– Meidän kokoisella firmalla on mieletön riski ottaa työntekijä, jos se ei olekaan hyvä. Olemme hyödyntäneet vuokratyöfirmoja. Jos sieltä on tullut hyvä työntekijä, olemme ottaneet hänet vakituiseksi. Meidän alallahan kukaan ei osaa suoraan näitä töitä, vaan pitää aina opettaa.

– Rakentamisen suhdanteet näyttävät menevän alaspäin, etenkin asuntorakentamisessa. Onneksi asiakkaamme ovat julkisella puolella, koulut ovat pääasiallisin kohteemme. Ne ovat nykyisin monitoimitiloja, jonne ei maalattu seinä kelpaa, halutaan hienompia pintoja.

Yrittämisessä pariskuntaa viehättää vapaus.

– Olen pienestä pitäen katsonut yrittämistä, enkä sitä ole aina halunnut. Mutta tässä elämänvaiheessa se tuntuu oikealta, toteaa Hanna Ala-Kauhaluoma hymyillen.

Kuva ja teksti: Jukka Nissinen