Kaakkois-Suomen yrittäjät ja kansanedustajat kohtasivat Kouvolassa

Kaakkois-Suomen kansanedustajilla ja yrittäjillä on tiiviit yhteydet, joita vahvistettiin Kouvolassa tapaamisella toisen kerran nykyisen eduskunnan aikana. Tapaamisten välillä yksittäiset kansanedustajat ja heidän nimikkoyrittäjänsä ovat yhteyksissä useammin joko suoraan tapaamalla tai muulla viestinnällä.

Tilaisuus oli toivottu maakuntaan edellisen eduskunnassa pidetyn jälkeen. Rakennusyhtiö Elementit-E Oy:n tiloissa järjestetyn tapaamisen avasi mikkeliläinen Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja sekä Etelä-Savon Yrittäjien puheenjohtaja Nina Rasola. Rasolan puheenvuoron jälkeen Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala toi terveiset Helsingistä ja piti puheenvuoron otsikolla ”Yrittäjyyden ilmiöt”.

Rasola nosti avaussanoissaan esiin vaalialueen kolmelle maakunnalle merkittävinä osaavan työvoiman, terveen yrittäjyyden ja kasvavan Kaakkois-Suomen.

–Yrittäjyyden kasvu on koko Kaakkois-Suomen etu, siihen tarvitaan ymmärrystä kaikilta. Yhteisellä tahtotilalla vahvistamme Kaakkois-Suomea. Yrittäjyyden ja alueen arki säilyy mielessä, kun asioita päätetään yhteistyöllä.

Hän muistutti kansanedustajia miettimään lakeja säätäessä, että niillä yritetään varmasti ratkaista ongelmia, eikä synnyttää samalla lisää.

–Onko käsillä oleva lakivaihtoehto varmasti paras vaihtoehto?

Yrittäjien halu on saada Suomesta maailman paras paikka yrittää. Nina Rasola korosti, että yrittäjät kaipaavat ennen muuta hyviä ja kannustavia olosuhteita toimia.

–Tunne arvostuksesta ja oikeudenmukaisuudesta on usein enemmän kuin mikään teknologinen innovaatio. Päättäjillä ja yrittäjillä tulee olla rohkeutta valita ja tehdä linjauksia, joilla tehdään jotain uutta. Meidän täytyy tehdä yhteistyötä yli kaikkien rajojen.

Yrittäjyyden kasvu 2000-luvulla nousi varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan puheenvuorossa. Hän osoitti yksinyrittäjien määrän kasvaneen 2000-2018 aikana 123 000 jopa 183 000 yritykseen.

–Huomioidaan, ettei tämä tilasto vielä edes huomioi kaikkea yrittäjyyttä. Osa ns. kevytyrittäjistä eivät saa y-tunnusta, eivätkä näy tilastossa.

Yksinyrittäjyyden kasvun rinnalla työnantajayritysten määrä on laskenut samaan aikaan noin 6 000 yrityksellä.

–Yrittäjyyden suora vaikutus ei näy. Kaksi henkeä työllistävä yritys voi todellisuudessa työllistää 30 henkeä verkoston kautta, kun kokonaisuuteen lasketaan alihankkijat.

Kujala nosti kansainvälisestä vertailusta pohjoismaat, missä yksinyrittäjien osuus työllisistä on Norjassa 6,5 %, Tanskassa 8,1 %, Ruotsissa 9,6 % ja Suomessa 13,2 %.

–Suomen yrittäjät ei aseta vastakkain yksinyrittäjyyttä ja työnantajayrittäjyyttä. Niitä ei välttämättä voida erottaakaan toisistaan.

Hän nosti esiin nuorten halun yrittäjiksi, joka viimeisen tutkimuksen mukaan on noin 20 %. Pääkaupunkiseudulla on näkyvissä, miten maahanmuuttajataustaisten määrä nousee yrittäjinä. Uusyrityskeskusten asiakkaista siellä on jo 33 % maahanmuuttajataustaisia.

Koulutus ja työvoiman kohtaanto-ongelma sai nuhteita.

–Oppilaitokset kouluttavat väärille toimialoille, mihin yritykset todellisuudessa tarvitsevat työntekijöitä. Ennakointi on mennyt huonompaan suuntaan.

Kujala huomautti oppilaitosten ja kuntien tekevän ennakointia omista lähtökohdistaan, eikä ne tunnista aidosti yritysten tarpeita.

–Siinä hukataan julkisia rahoja kouluttamalla ihmisiä väärille toimialoille.

Osana kohtaanto-ongelmaa Suomen yrittäjät on ottanut kantaa myös työvoimatukeen. Tuki tulisi toteuttaa laajempana kuin ainoastaan ensimmäisen työntekijän palkkausta koskien.

Anssi Kujala ja Sheikki Laakso.

Julkiset hankinnat puhuttivat sekä kansanedustajia että yrittäjiä. Kansanedustaja Sheikki Laakso epäili kuntien kilpailutuksissa asetettavan kohtuuttomia ehtoja, joita PK-yritykset eivät pysty täyttämään.

Anssi Kujala yhtyi näkemykseen ja painotti hankkijoiden osaamattomuutta syynä kilpailutusten epäonnistumiseen

–Julkiset hankkijat eivät osaa hommaansa, kun asetetaan korkeat laatukriteerit tai muita, joita lakikaan ei vaadi. Se on osaamattomuutta.

Hän nosti hankintalain tavoitteista esiin ”Lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.” Tällä haluttiin korostaa aitoa halua mahdollistaa kilpailutukseen osallistuminen myös pk-yrityksille.

Toisaalta Kujala painotti, ettei kunnissa pidä pyrkiä siihen, että hankittaisiin vain paikallisilta. Markkinatalouteen kuuluu kilpailu.

Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson aluejärjestöjen puheenvuoroissa nostettiin esiin kohtaanto-ongelma sekä koulutus. Yrittäjyyteen on saatava johtajakoulutusta, joka on suomalaisten pk-yritysten suuri heikkous. Toisen asteen oppilaitoksista lähtien täytyy saada oppia johtaa omaa osaamista, taloutta, viestintää ja sen ensimmäisenkin työntekijän johtamista.

Aluejärjestöjen toiminnassa painottuu erilaiset asiat. Etelä-Karjala hoitaa esimerkiksi omistajanvaihdos asioita, mikä muissa maakunnissa tehdään kehittämisyhtiöiden palveluna. Myös yrittäjien itsekritiikin perään kuulutettiin, kun opiskelijat lähtevät pois, eivätkä jää opiskelupaikkakunnille töihin yrityksiin tai perustamaan yritystä.

Sheikki Laakso, Paula Werning, Jami Holtari ja Ville Helander.

Kansanedustaja Ari Torniainen avasi eduskunnan terveiset maakuntaan. Hän nosti esiin Kaakkois-Suomen saavutettavuuden lisäämisen.

–Siinä itärata, joka voisi tulla 2030-2040-luvulla, ei ole ratkaisu. Tärkeämpää on nykyisen rataverkon parantaminen. Kaksoisraide, ohjaus- ja turvallisuuslaitteiden parantaminen on edellä. Lisäksi pitää muistaa, että 90 % tavaraliikenteestä kulkee edelleen kumipyörillä.

Kouvolalainen Sheikki Laakso todisti kansanedustajien olevan pääosin yhtä mieltä asioista, mikä näkyi rata-asiassakin.

–Jos itärata on elämän ja kuoleman kysymys, sitten me kuolemme, kuittasi Laakso. Kaakkois-Suomea on kehitettävä sitä ennen jo paremmilla keinoilla.

Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajat nimikkoyrittäjineen:

• Juho Eerola (ps) / Raimo Pippola, Data Group Kotka/Konekotka Oy
• Hanna Holopainen (vihr) / Antti Niskanen, LCA Consulting Oy
• Antti Häkkänen (kok) / Nina Rasola, RL-Palvelut Oy
• Heli Järvinen (vihr) / Esko Myllys, Kulj. Liike Ahti ja Esko Myllys Ky
• Ville Kaunisto (kok) / Ville Helander, Villehartti Oy
• Anneli Kiljunen (sdp) / Janne Ikäheimonen, Toplift Finland Oy
• Jukka Kopra (kok) / Kai Hakala, Orakas Tuotteet Oy
• Hanna Kosonen (kesk) / Ruth Lähdeaho-Kero, Moninaiset Lähdeaho Tmi
• Suna Kymäläinen (sdp) / Riikka Mehiläinen, Elektroway Oy
• Sheikki Laakso (ps) / Jari Liikkanen, X Solver Oy
• Jari Leppä (kesk) / Jaana Kuivalainen, Sahanlahti Resort Oy
• Niina Malm (sdp) / Ilkka Ollonen, Hautaustoimisto Ollonen Oy
• Jani Mäkelä (ps) / Juha Hentula, JH Tukku
• Sirpa Paatero (sdp) / Nora Viitala, Pro Viitala Oy
• Ari Torniainen (kesk) / Pekka Ässämäki, Saimaan Ässä-Palvelu Oy
• Ano Turtiainen (ps) / Seppo Avikainen, Rakennusliike Avikainen Oy
• Paula Werning (sdp) / Veli Hyyryläinen, Elementit-E Oy & Lumena Oy

Teksti ja kuvat: Hannu Lehtinen