Kalastusfirman muutto pari vuotta takaperin osoittautui oikeaksi peliliikkeeksi – sesongit alkavat säiden mukaan

Kun yritys on toiminut samassa osoitteessa 37 vuotta, ei muutto kokonaan toisella puolelle kaupunkia ole mikään helppo rasti. Tämän tietävät hyvin kalastustarvikkeisiin erikoistuneen Nipponin veljesyrittäjät Jommi ja Teppo Solin. Heidän osaltaan muutosta tuli ajankohtainen viisi vuotta sitten.

Nippon on pitkän linjan perheyritys. Osakeyhtiönä se on toiminut tänä vuonna jo puoli vuosisataa, ja toiminimenä se ehdittiin käynnistää jo 60-luvun lopulla. Tätä Pirkanmaan Yrittäjä -lehden kanssa turisemaan suostunut Teppo Solin ei voi omakohtaisesti muistaa, sillä hän syntyi vuonna 1979. Niinpä historiikissa täytyy turvautua kuulopuheisiin.

– Vaarini ja mummoni, Tuure ja Minna Solin, olivat toimineet yrittäjinä jo aiemminkin. Nipponin toiminta käynnistyi, kun joku tuttava oli tuonut Japanista kalaverkon liinoja. Vaari oli jo entuudestaan itse kova kalamies, joten hän osasi pauloittaa niistä valmiita verkkoja, Teppo kertoo. Omien ensimmäisten muistikuviensa hän sanoo ajoittuvan jo 80-luvun alkupuoleen, jolloin Nippon toimi vielä Raholassa sijainneesta mummolasta käsin.

– Mieleeni ovat jääneet verkkotarvikelaatikot sieltä vaarin autotallista, mies muistelee.

Uskollinen hovitoimittaja Japanista

Ensimmäiset omassa autotallissa valmistuneet verkkonsa Tuure kävi kaupittelemassa Tammelan torilla. Kysyntä oli heti ensikerrasta sen verran kova, että tästä alkoi kypsyä mielessä vähän vakavampaakin liiketoimintaa.

– Tämän menestyksen rohkaisemana Tuure hommasi sitten Japanista lisää tarvikkeita. Yhteistyö japanilaistoimittajan kanssa on jatkunut näihin päiviin, Teppo kertoo.

Perustajat olivat mukana toiminnassa aina 80-luvun alkupuolelle saakka, jolloin vaari kuoli. Tämän jälkeen komentovastuun perheyrityksestä otti sukupolvi numero kaksi, eli perustajien miniä ja nykyisen yrittäjäduon äiti Marjatta Solin. Neljä vuotta myöhemmin Nippon palasi jälleen kahden yrittäjän hoteisiin, sillä tuolloin myös Marjatan aviomies Ami Solin jäi pois työstään Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen leivistä ja aloitti työt perhefirmassa.

– Tämä virkavapaa kesti hänen eläkkeeseensä asti, sillä tuosta saakka he toimivat yhdessä äitini kanssa Nipponin yrittäjinä, perheen kuopus Teppo kertoo.

Nipponin ensimmäiset varsinaiset myymälätilat sijaitsivat 1980-luvun puolella Koulukadulla. Liiketila itsessään ei ollut iso, mutta koska varastotiloineen se kuitenkin tarjosi ihan hyvät puitteet, sillä lähdettiin liikkeelle, ja olihan tuolloin takana tietty jo reilut 10 vuotta kokemusta.

Maine on kiirinyt Lappiin saakka

Nipponin toiminta lähti liikkeelle puhtaasti kalastusverkoista. Ja vaikka ne edelleenkin kuuluvat valikoimaan, niiden rinnalle on tullut paljon muutakin. Tosin merkittävä osa myyntiä ne edelleen ovat, noin 25– 30 prosenttia. Yrityksen verkoista valtaosa valmistetaan edelleen japanilaisen toimittajan materiaaleista Suomessa käsityönä.

Verkkokalastus oli yrityksen ainoa tukijalka aina 90-luvun loppuun saakka. Erikoisliikkeen maine oli sen verran kova, että verkkokalastajat saapuivat ostoksille kauempaakin. Tämän jutun kirjoittaja on saanut tästä omakohtaisen todistuksen, sillä Tornion seudulta kotoisin olevalla, intohimoisesti verkkokalastusta harjoittavalla appiukolla oli Tampereen vierailuilla tasan yksi mieluinen shoppailupaikka, ja se oli nimenomainen Nipponin myymälä. Vaikka verkkovalikoima onkin vuosien saatossa saanut rinnalleen kosolti muitakin tuotteita, merkityksellistä verkkomyyntikin edelleen on. Niistä koostuu nykyään noin 25–30 prosenttia yrityksen liikevaihdosta.

Lama oli pelkkä tussahdus

1990-luvun rankka talouslama on jättänyt syvät arvet moneen tuon aikaiseen suomalaisyrittäjään, mutta Nipponin kohdalta syvä lama oli oikeastaan jopa kasvun aikaa. Koska suomalaisesta työväestä lähemmäs 20 prosenttia oli työttömänä, ja monessa taloudessa teki tiukkaa, ihmisillä oli paitsi aikaa kalastaa myös kiinnostusta saada näin ruokaa pöytäänsä.

– Verkkokalastustarvikkeiden myynnille 90-luvun lama olikin oikeastaan vain vauhdittaja, hän kertoo.

Hyvän menekin puolesta puhuu sekin, että yritys muutti keskellä synkintä lamaa, vuonna 1992, suurempiin tiloihin. Muuttomatka ei ollut pitkä, sillä vapaana löytyvä tila löytyi edeltävän naapurista, kulmassa sijainneesta liiketilasta, jonka moni vanhemman polven tamperelainen saattaa muistaa myös kulttimaineen saavuttaneen Corona-baarin tilana.

Kirjaimellisesti perheyritys

Tänä päivänä Nipponin komento on kolmannella polvella ja omistus jakaantuu veljesten kesken. Isoveli Jommi on toimitusjohtaja ja Teppo toimistopäällikkö. Yrittäjäperheen vesoille perhefirma ja sen toiminta tuli tutuksi jo hyvin nuorella iällä.

– Inventaarioissa muistan laskeneeni naruja ja verkonpauloja jo hyvin nuorena. Ja tietysti se, että olen itse aina harrastanut kalastusta, toi osaltaan myös toimintaa tutuksi, mies muistelee.

Sen verran tiivis perhefirman ja Tepon suhde on ollut, että hän ei ole ollut kuin kerran vieraalla töissä. Se oli yksi autoalan opintoihin liittyvä harjoittelujakso autokorjaamossa. Isoveli Jommi tosin on vielä puhtaammin perheyrityksen miehiä, hän ei ole ollut ikinä päivääkään muissa töissä.

Veljestenvälinen kuittailu kuuluu asiaan

Teppo myöntää, että hänelle perheyrityksen jatkaminen on ollut kokolailla itsestäänselvyys pikkupojasta lähtien.

– Varsinaiset työt täällä aloitin heti, kun koulut oli käyty, mutta toki erilaisissa inventaarioissa ja muissa olin apukäsinä jo hyvinkin nuorena.

Yhtäjaksoisesti hän on ollut töissä Nipponilla vuodesta 1998, isoveli Jommi vieläkin pidempään. Veljesten työnjako on asettunut vuosien saatossa sellaiseksi, että vastuualueet ovat melko hyvin selvillä. Teppo on ottanut esimerkiksi verkkokaupan ja kirjanpitoaineiston valmistelun enemmän omakseen, ja Jommi puolestaan on toimitusjohtaja ja kantaa päävastuun myös esimerkiksi hankinnoista.

– Tietysti aika paljon me teemme kuitenkin yhdessä, Teppo kertoo.

Työntekeminen oman veljen kanssa sujuu kuulemma hyvin.

– Ei meillä mitään nyrkkitappeluita ole ollut, mutta toki sellaista hyvässä hengessä naljailua harjoitamme, hän kertoo.

Näistä syistä Lielahti vei voiton

Lielahti on ollut yrityksen kotipaikka nyt jo lähes viisi vuotta. Tai no, jo ja jo. Koska edeltävässä osoitteessa tosiaan ehdittiin olla 37 vuotta, muuttoon ryhtyminen oli aikanaan iso ja vähemmän helppo päätös. Tosin järkipuolella sitä puolsi useampikin asia, kuten se, että tilat olivat käyneet aivan liian ahtaiksi.

– Viimeinen niitti oli oikeastaan se, kun ratikkaa ryhdyttiin tekemään. Sen myötä koko keskustan liikenne meni sellaiseen myllerrykseen, että se alkoi näkyä asiakkaiden tulohaluissa. Meille se oli hyvin oleellista, sillä sanoisin että 95 prosenttia asiakkaistamme on tullut meille omille autoilla. Vaihtoehdot olivat siis, että joko me näivetymme siinä paikoillemme, tai sitten otamme riskin ja lähdemme koettamaan toisaalla, hän kertoo.

Muutto oli oikea ratkaisu

Nykyisessä myymälässä on tilaa noin 180 neliötä. Se on lähes tuplasti enemmän kuin entisessä paikassa, puhumattakaan siitä ihka ensimmäisestä kaupasta, jossa myyntineliöitä oli tuskin 50. Uuteen tilaan muutto oli tietysti riski, mutta aika nopeasti selvisi, että se kannatti ottaa.

 – Myymälän kävijämäärät vähintäänkin kaksin- jos eivät kolminkertaistuneet muuton seurauksena. Hienoa oli sekin, että tänne tuli paljon ihmisiä, joita ei ollut aikoihin nähty, Teppo kertoo.

Lielahti on vahvana kaupallisena keskittymänä oiva paikka myös erikoisliikkeelle.

– Täällä on samalla alueella aikalailla kaikki, mitä ihminen tarvitsee, ja auton voi jättää parkkiin ilmaiseksi aivan oven eteen.

Nimikin meni uusiksi

Nimikin pistettiin muuton myötä uusiksi ja paremmin vastaamaan tätä päivää.

– Nykyään me olemme Nippon Kalastustarvike, kun aikaisemmin olimme Verkko, Teppo kertoo ja huomauttaa, että samalla pistettiin myös logo aivan uusiksi. Se on vuosien saatossa muuttunut, että tänä päivänä viehekalastuspuoli on suosiossaan omaa luokkaansa.

– Ne tulivat meille 90-luvun loppupuolella, hän kertoo.

Liikkeelle lähdettiin muutamilla vieheillä, mutta sittemmin valikoima on kasvanut vähän joka suunnassa.

– Vieheiden lisäksi myös perhokalastustarvikkeet ovat tulleet valikoimaan, mies esittelee.

Mäkiä molempiin suuntiin

Kun takana on näin monta toimivuotta, on selvä, että taloudellisia ylä- ja alamäkiä on mahtunut matkaan, joskin Teppo myöntää, että kovin suurta aaltojenväliä heillä taloustilanteet eivät ole aiheuttaneet. Finanssikriisi esimerkiksi meni läpi melko pienin muutoksin. Siinä missä se 90-luvun lama esimerkiksi vain vauhditti kaupantekoa, ei finanssikriisillä samanmoista, ainakaan positiivista vaikutusta kaupantekoon ollut. Tosin myös yrityksen tarjontakirjo oli tässä vaiheessa jo aivan erilainen. Koronan aiheuttama poikkeustila ei sekään tarjonnut ylipääsemätöntä haastetta.

– Onneksi toimintaamme ei rajoitettu, vaan saimme olla koko ajan auki, Teppo kertoo ja tuumaa, että jonkin verran jopa se 90-luvun lamassa koettu noste näyttäytyi epidemian aikana.

– Kun porukka oli lomautettuna ja karanteenissa ja aika kävi tylsäksi, aika moni tuntui löytäneen kalastuksen. Eli siis asiakkaita riitti varsin hyvin myös läpi pandemian, hän kertoo.

Sen sijaan Ukrainan sota ja sen aiheuttamat epävarmuudet ovat olleet negatiivisemmat vaikutuksiltaan.

– Kesällä tosiaan jo huomasi, että ne arvokkaammat ostokset jäivät hyllyn, ja ehkä muutenkin tänä vuonna on menty niin, että ylimääräistä ei osteta, vaan pelkästään tarpeellinen, hän miettii.

Pitkään hän ei hiljaiselon kuitenkaan usko jatkuvan. Ei, vaikka talousasiat olisivatkin vinksallaan pidemmän aikaa.

– Se, että monella on rahat tiukassa, voi päinvastoin laittaa ihmisiä kalastamaan entistä enemmän, vähän kuten lamassa aikanaan, Teppo uskoo.

Vuodessa on kaksi isoa sesonkia

– Meillä aina aika ennen jäiden tuloa on hiljaista, Teppo myöntää.

Ja vaikka kalastaminen helposti mielletäänkin enemmän kesälajiksi, toki talvellakin kalastetaan, sekä pilkillä että verkoilla. Myynnissä säätilat näyttävät muutenkin isoa roolia.

– Kaksi kiireisintä sesonkiamme ajoittuvat sekä jäiden tulemiseen että menemiseen. Eli siis siihen kuin kausi vaihtuu, hän tietää. Näin on ollut aina.

– Ennakkoon ei ole opittu ostamaan, hän hymyilee.

Joulu ei kalastustarvikekaupassa ole ikinä ollut kummoinenkaan myyntipiikki.

– Kyllä se meillä varsinainen joulu on pikemminkin sitten se jäiden tulo, hän kertoo.

Erikoiskaupasta ostaja saa paitsi tarvitsemansa tuotteet, halutessaan myös opetusta.

– Toki me haluttaessa neuvomme aloittelijaa vaikka kädestä pitäen, jos tarvetta on. Melko usein on kirjoitettu myös kirjalliset ohjeet aloitteleville kalastajille.

Valikoima elää asiakkaiden toiveiden mukaan

Tuotevalikoimaa pyritään laajentamaan asiakkaiden kiinnostuksenkohteiden mukaiseksi.

– Kuuntelemme paljon asiakkaita ja pyrimme laajentumaan trendien mukaan. Uskon, että verkkokalastus ei ainakaan kovin paljoa nouse, vaan kasvu on jatkossakin varmasti otettava sieltä viehepuolelta, hän tuumaa.

Myös teknistä kehitystä seurataan tiiviisti. Tällä hetkellä kuuminta hottia kalastusmaailman teknisellä puolella on live-kaikuluotaus, jonka myötä vedenalaisia liikkeitä on mahdollisuutta seurata reaaliaikaisesti.

– Se helpottaa kalastusta merkittävästi, mutta toki edelleen pitää osata paitsi valita oikea viehe myös heittää se oikeaan kohtaan, Teppo selkeyttää.

Verkkokaupasta tuli verkkokauppa

Ja vaikka verkkokauppa ei tänä päivänä enää tuota termiä nimessään kanna, sitä toisenlaista verkkokauppaa liike kyllä harjoittaa. Yrityksen ensimmäinen nettimyymälä avasi ovensa 2014, ja sen suosio on kasvanut vuosien saatossa merkittävästi. Tänä päivänä jo 40 prosenttia kaikesta myynnistä tehdään netin kautta.

– Verkkokaupassa ovat tarjolla miltei kaikki tuotteet, jotka ovat myös kivijalassa, Teppo kertoo.

Hän tuntee verkkokaupan paremmin kuin kukaan, sillä se on ollut alusta asti hänen projektinsa. Hän on laittanut joka ikisen myyntiartikkelin kauppaan. Verkkokauppa on tietysti laajentanut oleellisesti myös liikkeen maakunnan ulkopuolisten asiakkaiden määrää.

– Verkkokaupalla on asiakkaita ympäri valtakuntaa sekä myös Pohjoismaita. Ja selvä on, että Lappiin ostetaan ihan eri tavaraa kuin täällä Tampereella.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 13.12.2022