Kannanotto | Rikkooko Vantaa hankintalakia?
Viime viikkoina on uutisoitu Vantaan kaupungin epäonnistuneista kilpailutuksista tai siitä, että kilpailutusta alla kuvatussa esimerkkikohteessa ei toteutettu lainkaan. Kyseessä on Vantaan kaupungin kaupunkiympäristötoimialan toistuva erittäin epäonnistunut hankintapolitiikka. Kyseisen toimialan kuntatekniikan keskus ei noudata kaupungin itse päättämää hankintapolitiikkaa. On syytä muistaa myös, että hankintalain 75 §:n mukaan EU-hankinta tulee jakaa osiin, ellei ole perusteltua syytä olla tekemättä sitä.
Ikävänä esimerkkinä on Hakunilan urheilukentän juoksuradan täydellisesti epäonnistunut peruskorjaus. Se on toteutettu onnettoman puitesopimuksen mukaisesti tuntityönä. Mainittu kaupungin yksikkö tilasi tuntityönä urheilukentän juoksuradan peruskorjauksen puitesopimustoimittajalta. Kaupungin tekemä peruskorjauksen kustannusarvio oli noin 700 000 euroa, mutta peruskorjaus tuli lopulta maksamaan liki 900 000 euroa. Lopputuloksena saatiin urheilukenttä, joka on peruskorjauksen jälkeen käyttökelvoton. Näyttää siltä, että turhan työn maksajaksi joutuu vantaalainen veronmaksaja. Kaupunki maksoi ylihinnalla teetetyn epäonnistuneen peruskorjauksen ja joutuu maksamaan uudestaan tehtävän peruskorjauksen.
Vantaan kaupunki kilpailutti urheilu- ja viheralueiden rakennustyöt vuonna 2018. Kyseinen kilpailutus oli niin kutsuttu puitesopimuskilpailutus. Puitesopimukset ovat kaupungille varsin tarkoituksenmukaisia. Normaalisti puitesopimuksessa kaupunki sitoutuu tilaamaan työtehtäviä tiettyyn rajattuun euromäärään saakka sopimuksessa mainitulta yritykseltä. Vantaan kaupungin vuonna 2018 kilpailuttamassa puitesopimuksessa kilpailun voittanut valittiin toimittamaan kaikki urheilu- ja viheralueiden rakennustyöt tuntityönä ja ensisijaisesti yhdeltä toimittajalta aina 7 800 000 euroon (alv 0%) saakka.
Edellä kuvattu tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että Vantaan kaupunki toimii hankintalain tavoitteiden ja omien hyväksymiensä hankintaohjeiden vastaisesti. Hankintalaissa tavoitteena on järjestää hankinnat siten, että myös pienet- ja keskisuuret yritykset pystyvät tasapuolisesti osallistumaan kilpailutuksiin.
Vantaan kaupunki on päättänyt, että urakoita lukuun ottamatta, kaikki 30 000 euron hankinnat tulee kilpailuttaa, lähtökohtaisesti myös puitesopimustilanteissa. Puitesopimuksien soveltamisen tarkoituksena on valita työsuoritteiden tekijä euromääräisesti varsin selkeästi rajattuihin toimeksiantoihin. Hankintalain mukainen puitesopimuskilpailutus on tarkoitettu rutiininomaisiin ja usein toistuviin työtehtäviin. Varsin tavanomaista on, että rakentamiseen liittyvien sopimusten yksittäisen kohteen euromääräinen raja on enintään 50 000-100 000 euron tasossa. Rajan ylittävät rakennuskohteet kilpailutetaan kukin erillisenä urakkakilpailutuksena.
Vuoden 2018 puitesopimuksen kesto oli kaksi vuotta. Sitä on jatkettu sen jälkeen kahdella optiovuodella, joista viimeinen päättyi kesällä 2022.
Syksyllä 2022 samainen kilpailutus toteutettiin uudelleen ja sen myötä tehty puitesopimus on voimassa vuoden 2024 loppuun. Kyseinen puitesopimus mahdollistaa, että sama meno Vantaalla jatkuu. Sopimuskauden aikana kaikki rakennusurakat tilataan puitesopimustoimittajalta tuntityönä ilman erillistä kilpailutusta riippumatta urakan arvioidusta kustannuksesta.
Kaupunki kääntää selkänsä suurelle joukolle oman kaupungin yrittäjistä. Ylihintaan tehtyjen peruskorjausten kustannukset ovat kaupungille erittäin korkeat. Todennäköisesti Vantaan kaupunki häviää näiden isojen peruskorjauskohteiden urakkakilpailutusten toteuttamatta jättämisen myötä vähintään satoja tuhansia euroja sopimuskauden aikana. Se ei voi olla vantaalaisen veronmaksajien etu.
Lisätietoja:
Vantaan Yrittäjät
Esa Mänttäri
toimitusjohtaja
esa.manttari@yrittajat.fi
p. 0400 557 0411
Kuva Pixabay
