Kansallinen yrittäjyysstrategia valmistui – katso tärkeimmät kohdat
Selvityshenkilöiden Jussi Järventauksen ja Henrietta Kekäläisen laatimassa ehdotuksessa yrittäjyysstrategiaksi 2018–2028 esitetään 45 keinoa, joilla helpotetaan yritysten työllistämistä ja kasvua, luodaan kohtuullinen verotus ja parannetaan yrittäjän sosiaaliturvaa. Strategiassa myös esitetään paikallista sopimista työehtosopimuksista poiketen ja kolmikannan uutta tulkintaa.
– Kaikki tietävät yrittäjyyden merkityksen Suomelle. Aiemmin asioita on ajateltu liian putkimaisesti. Tämä on ensimmäinen horisontaalinen ja laaja ehdotus kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi, kehuu selvityksen tilannut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).
Yrittäjyysstrategian on tarkoitus kantaa hallituskausien yli vuoteen 2028 ja sen painopisteenä ovat erityisesti pienyritykset ja pienyrittäjät. Lintilä uskoo näin tapahtuvan, koska strategiassa on monia kohtia, jotka sopivat useille puolueille.
–Tällä hallituskaudella ehditään ehkä vielä käynnistää jotakin, esimerkiksi sääntelyn purkamista, Lintilä toteaa.
Häntä huolettaa yrittäjien jaksaminen, se on liian vaiettu aie.
–Suurin osa konkursseista johtuu siitä, että yrittäjältä loppuu jaksaminen, Lintilä toteaa.
Työ muuttuu ja yrittäjyys muuttuu
–Työn murros nostaa yrittäjyyden yhä merkittävämpään rooliin yhteiskunnassa, mutta yrittäjyyskään ei ole samanlaista kuin aiemmin, toteaa selvityshenkilö, Suomen Yrittäjien ex-toimitusjohtaja Jussi Järventaus.
Hän viittaa arvioihin, että uuden teknologian ansiosta jopa puolet nykyisistä työtehtävistä on automatisoitavissa. Työ pirstaloituu ja tämän päivän palkansaaja on huomisen yrittäjä.
Järventaus ottaa kantaa myös irtisanomisten helpottamiseen:
–Suomessa pysyvästi huono työsuoritus ei riitä irtisanomiseen, työsuorituksen pitää olla kelvoton, Jussi Järventaus luonnehtii.
Hänen mukaansa yrittäjille on syntynyt virherekrytoinneista ylimääräinen pelkokerroin ja työllistämisen kynnys on korkea.
–Onhan ay-liikkeellä itselläänkin ollut ongelmia näissä henkilöperusteiseen irtisanomiseen liittyvissä asioissa, Järventaus sanoo viitaten julkisuudessa olleisiin oikeudenkäynteihin.
Kansainvälistyminen ja optioiden verotus
Selvityshenkilö, yrittäjä Henrietta Kekäläistä huolettaa Suomen kansainvälistyminen, startupit ja kasvuyritykset:
– Yritysten alkutaipaleella pitäisi matkaa ja hallintotaakkaa helpottaa. Suomen pitää myös kansainvälistyä, saada osaajia tänne ulkomailta ja esimerkiksi täällä jo olevien opiskelijoiden pitäisi saada työlupa heti, Kekäläinen listaa.
– Listaamattomien yhtiöiden työntekijöiden optioverotuksen muutosehdotus on tärkein asia startupeille ja kasvuyhtiöille. Tämä ehdotus on kriittinen, mikäli Suomi haluaa olla kasvuyhtiöiden kotipaikka nyt ja huomenna, toteaa Henrietta Kekäläinen.
Yrittäjyysstrategian keskeisimmät kohdat
Reilun työelämän agenda
Työntekijän kokeman reiluuden ja jaksamisen ohella nostetaan tasavertaisesti esille työantajayrittäjän kokema reiluus ja jaksaminen. Käynnistetään työolobarometrin kaltainen työnantajayrittäjien olosuhteita mittaava vuosittainen tutkimus, jossa tarkastellaan työnantajayrittäjän jaksamista muun muassa työnantajavelvoitteiden toteuttamisessa.
Työllistämisen riskin pienentäminen
Työllistämisen riskin pienentämiseksi alle kymmenen henkilön yrityksissä laista poistetaan työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen osalta vaatimus painavasta syystä. Irtisanomiseen henkilöperustein riittäisi asiallinen syy.
Paikallisen sopimisen lisääminen ja yleissitovuuden muutos
Alle kymmenen henkilön yrityksissä työnantajille ja työntekijöille annetaan lakiin perustuva oikeus sopia työehtosopimusten määräyksistä poikkeavasti. Jos halua tai yhteisymmärrystä poikkeavan sopimuksen tekemiseen ei ole, noudatettaisiin työehtosopimusta.
Muutos koskisi sekä työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä (normaalisitovat työehtosopimukset) että työehtosopimuksia yleissitovana noudattavia yrityksiä (yleissitovat työehtosopimukset).
Työehtosopimusten joustot ulotettaisiin koskemaan myös työehtosopimuksia yleissitovana noudattavia työantajaliittoihin kuulumattomia yrityksiä.
Myöhennetty progressiivinen yhtiöverotus
Listautumattoman yrityksen tulovero kannetaan siinä vaiheessa, kun osakas nostaa osinkoa yrityksestään, nostetun osingon määrän mukaisesti. Veron määrä laskettaisiin työn verotusta koskevan progressiivisen taulukon mukaan. Yrityksestä ulos otetun tulon vero olisi siten sama kuin palkansaajan tulovero. Verotuksella ei olisi kytköstä yhtiön nettovarallisuuteen.
Alkuvaiheen kasvuyritysten osakekannustinten veromalli
Ehdotuksen mukaan valmistellaan alkuvaiheen kasvuyritysten osakekannustinten veromalli, jossa saanto verotetaan vain siinä vaiheessa, kun saadut tai alihintaan ostetut osakkeet myydään. Verotus toteutuisi myyntivoitosta pääomatulon verona, jos myyntivoittoa – osakkeiden saamisen tai merkintähetken ja myyntihetken välistä arvonnousua – on syntynyt.
Mahdollisessa jatkovalmistelussa otettaisiin huomioon Ruotsin vastaavanlaisesta veromallista käytettävissä olevat tiedot ja kokemukset.
Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehtojen yhdistäminen
Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot yhdistetään siten, että molemmat työnteon tavat täyttävät yhtäläisesti ja yhdessä työttömyysturvan työssäoloehdon. Työssäoloehto perustuisi vakuutettuun työtuloon ja työskentelyn kestoon, ei viikkotyöaikaan.
Jatkossa oikeuden syntyminen olisi siten kiinni ainoastaan vakuutetusta tulosta, jonka mukaan myös vakuutusmaksut määräytyvät, sekä vakuutetun ajan pituudesta.
Yrittäjän perheenjäsenelle työttömyysturvaa
Yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvalle, perheen yrityksessä työskentelevälle perheenjäsenelle luodaan mahdollisuus saada työttömyysturvaa muuttamalla työttömyysturvalakia niin, että tällainen perheenjäsen katsotaan laissa työntekijäksi, ei yrittäjäksi, kuten nykyään.
Näin he voisivat vakuuttaa itsensä palkansaajien työttömyyskassassa ja saada sieltä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Hallitus on käynnistänyt asiaa koskevan valmistelun samankaltaisen ehdotuksen johdosta. Valmistelun tarkemmasta sisällöstä ei vielä ole tietoa.
Vanhempainpäivärahajärjestelmän joustavoittaminen
Vanhempainpäivärahaa joustavoitetaan esimerkiksi siten, että yrittäjänä toimivalla raskaana olevalla naisella olisi oikeus aloittaa äitiysrahakautensa nykyistä myöhemmästä ajankohdasta. Äitiysrahajaksot ns. suoja-ajan ylittävältä osin voisivat olla käytettävissä yrittäjänä toimivalla äidillä enintään kahdessa jaksossa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
Myös vanhempainrahajaksojen tulisi olla käytettävissä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
Maksuhäiriöiden tallennusaikojen lyhentäminen ja yhdenmukaistaminen
Maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja lyhennetään oleellisesti, nykyisestä kolmesta vuodesta yhteen kuukauteen velan maksamisesta. Toistuvat maksuhäiriöt erikseen harkittavan ajan sisällä pidentäisivät aikaa. Vilpilliset menettelyt johtaisivat tuntuvaan pidennykseen. Tallennusaikojen lyhentäminen koskisi muitakin luonnollisia henkilöitä kuin yrittäjiä.
Maksukyvyttömyyslainsäädännön uudistaminen
Maksukyvyttömyyslainsäädännön kokonaisuudistus toteutetaan saneerausdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon aikataulussa. Tässä yhteydessä selvitetään velkajärjestelymenettelyn yhdistäminen konkurssimenettelyyn ja velkajärjestelyyn pääsemisen perusteet, kuten tilapäisen maksuhäiriön vaikutus velkajärjestelyyn pääsemiseksi.
Reilu kilpailu ja kunnan toimiala
Kunnat alkavat järjestelmällisesti vetäytyä markkinoilta, joilla on tai joille voi syntyä riittävän kilpailun tuomaa yksityistä tarjontaa. Markkinapuute katsottaisiin olevan voimassa ainoastaan, jos yksityistä tarjontaa ei ole eikä sellaista myöskään voisi syntyä. Ehdotuksen toteuttaminen ei estäisi kuntia omistamasta vesi- ja sähkölaitoksia.
Yrittäjyyden asema koulutuksesa
Opetus- ja kulttuuriministeriössä pitää laatia koulutuspoliittinen strategia. Ehdotuksen mukaan yrittäjyyden asemaa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa vahvistetaan edelleen. Rehtoreiden ja koulunjohtajien koulutuksessa panostetaan yrittäjyyskasvatuksen merkityksen sisäistämiseen.
Yksi sisään, kaksi ulos -periaate
Yritysten sääntelytaakkaa pitää vähentää. Otetaan käyttöön yksi sisään, kaksi ulos -periaate, jonka mukaan uuteen säädökseen sisältyvä uusi velvoite edellyttää kahden kustannukseltaan vastaavan tason velvoitteen poistamista muualta lainsäädännöstä.
Pienet ensin -periaate
Säädösvalmistelussa otetaan käyttöön pienet ensin -periaate ja pk-yritystesti.
Periaatteista käytäntöön
Valtioneuvosto tekee päätökset mainituista periaatteista. Ehdotuksemme mukaan ministeriöiden kansliapäälliköt vastuutetaan valvomaan periaatteiden toteutumista, apunaan ministeriöissä jo olevat tai niihin rekrytoitavat lainsäädäntöjohtajat. Periaatteiden toteutumista arvioi lainsäädännön arviointineuvosto ja valvoo valtioneuvoston oikeuskansleri osana perustuslaillista säädösten laadun valvontaansa.
Kolmikannan uusi tulkinta
Laaja yhteisymmärrys on pienen maan voimavara, mutta jos laajaa yhteisymmärrystä tärkeille yhteiskunnallisille kehittämishankkeille ei ole saatavissa, kehitystä ei tule pysäyttää. Kolmikantainen lainvalmistelu ei saa olla hallituksia tosiasiassa sitovaa sopimista, vaan valmistelua hallitukselle, joka aina tekee lopullisen päätöksen lakiesityksen sisällöstä ja sen antamisesta.
Yrittäjyysstrategian poikkihallinnollisuuden vahvistaminen
Hallitusohjelman perusteella hallitus päättää, että strategiasta vastaavan ministeriön vastuulle kuuluu edistää ja valmistella strategiaan hallitusohjelmassa määrättyjä asioita.
Toteutus yli hallituskausien
Ehdotuksen mukaan pääministeri antaa vaalikauden aluksi eduskunnalle ilmoituksen/selonteon yrittäjyysstrategian keskeisten linjausten toteuttamisesta.
Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi
Koko ehdotus yrittäjyysstrategiaksi löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta
