Kanta-Häme tarvitsee kasvuyrittäjyyttä

Kasvavan yrityksen hyödyt yhteiskunnalle ovat kiistattomat. Työpaikat ja verokertymä lisääntyvät – tarjoten myös seudullisen kehittämisen ja hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Kasvu ei synny odottelemalla ja ihmettelemällä, vaan lumipalloa eteenpäin pyörittämällä.

Jokainen yrityksen kasvutarina on erilainen. Startup-yrityksen luonteeseen kuuluu, että tavoitteet ovat jo perustamissuunnitelmista lähtien korkealla ja käynnistäminen vaatii suurempia pääomia. Tyypillinen suomalainen kasvuyrittäminen on kuitenkin onnistumisia pienen ja keskisuuren yrityksen arjessa. Yritys kehittyy orgaanisesti, työllistää yhä enemmän ja toimii kannattavasti. Yksinyrittäjälläkin voi olla kasvuyritys. Yrityskokohan tuplaantuu heti, kun yrittäjä palkkaa ensimmäisen työntekijänsä.

Viimeisimmän pk-yritysbarometrin (helmikuu 2025) mukaan suhdanneodotukset Kanta-Hämeessä ovat koko maan keskiarvoa heikommat. Miten kasvuyrittäjyys saataisiin nousemaan? Haimme tähän juttuun kolme näkökulmaa: yrittäjäjärjestöltä, työeläkevakuuttajalta ja yrittäjältä itseltään.

Yrittäjät työllistävät ja kasvattavat kansantaloutta

Viimeisen kolmen vuoden aikana Suomen yrityskentältä on kadonnut yli 20 000 työnantajayritystä. Vaikka uusien yritysten perustaminen on lukumääräisesti jopa kasvanut, se ei tarkoita sitä, että nämä yritykset alkavat välttämättä heti työllistämään muita yrittäjän ohella.
– Tarvitsemme kaiken kokoisia kasvuyrityksiä. Jos työnantajayritys kasvaa vaikka 10 prosenttia vuodessa, niin se alkaa välittömästi näkymään veropohjan kasvuna seudulla ja kansantaloudessa. Myös maailmanlaajuiset hyvät uutiset sijoitusmarkkinoilta luovat optimismia. Kuvittele vaikka Ukrainan jälleenrakentamisen tuomia mahdollisuuksia, sehän on vain tuhannen kilometrin päässä, kuvailee Ahtiainen.

Ahtiainen tähdentää, että synkkinäkin aikoina yrittäjän on oltava optimistinen, sillä muuten yritys ei pärjäisi ja kehittyisi.
– Taloushistoriasta löytyy lukuisia esimerkkejä, missä yritykset ovat erittäin ketteriä ratkomaan kansantaloudellisia ongelmia ja vastuukysymyksiä niin taloudellisen, sosiaalisen kuin ympäristövastuun osalta.

Ahtiainen arvioi, että noin 30–40 työntekijän yritykseen asti yrittäjä saattaa pystyä pitämään hanskassa yrityksen tärkeimmät toiminnot. Sen jälkeen tarvitaan apukäsiä ja osaajia rinnalle niin työntekijöiksi kuin yrityksen hallitukseen.
– Tässä ajan hengessä tärkeää ovat yrittäjien osaaminen, jaksaminen ja tukiverkostot. Yhteiskunta voi olla myös mahdollistajana kasvukehityksessä, olemalla mukana tukemassa esimerkiksi tuotekehitystä, investointeja. Rohkeutta ja riskinottoakin tarvitaan: oppilaitokset ja tutkimusyksiköt toimivat tietotaidon kasvualustana ja yritykset innovaatioiden kaupallistajana.

Ahtiainen kokee Hämeen Yrittäjien tehtävänä olla ”törmäyttämässä” asiantuntija- ja tukiverkostoa kasvuhaluisille yrittäjille, riippumatta yrityksen koosta tai toimintavuosista. Kasvu on myös henkinen tila, mitä ei pitäisi tukahduttaa.
– Kun idea on päällä, se pitää saada nopeasti jalostukseen. Kaikki ideat eivät päädy maailmankartalle, mutta mitä enemmän on rohkeutta ja ideoita, sitä enemmän tulee onnistumisia. Yritysneuvonnassa ideoiden torppaamisen sijasta voisimme enemmän keskittyä ongelmanratkaisuun, kiteyttää Ahtiainen.

Sijoitusmarkkinat maailmalla heijastuvat myös pieneen Suomeen

Työeläkeyhtiö Veritas toimii työ- ja YEL-vakuuttamisen ohella yrityksen hyvinvoinnin edistäjänä ja tarjoaa myös rahoitusratkaisuja. Veritaksen sijoitusjohtaja Laura Wickström kertoo, miten yritysten kasvuprosessia voidaan rahoittaa vastuullisin perustein.
– Kuuntelemme mielellämme järkevästi perusteltuja kasvupyrkimyksiä laajalla toimialaskaalalla. Liiketoiminnan pitää tietysti olla lähtökohtaisesti kannattavaa ja talouslukujen ohella omistajien sekä avainhenkilöiden bisnesosaaminen tulee olla kunnossa. Kyvykkyyden arviointi henkilöityy sitä enemmän, mitä pienempi yritys on, täsmentää Wickström.

Veritaksen aluepäällikkö Juha-Matti Hyttinen arvioi, että Kanta-Hämeen varovaisemmat kasvuodotukset johtuvat osittain yleismaailmallisesta epävarmuuden tilasta ja siihen liittyvästä uutisoinnista, mutta ovat samalla kaksijakoisia.
– Tapaan työssäni yrityksiä, joilla menee paremmin kuin koskaan ja he tuskailevat työvoimapulasta johtuvan toimituspaineen alla. Toisaalta on niitä, jotka seurailevat, milloin bisneskelit paranevat ja tämä voi samalla näkyä ilmiön ketjuuntumisessa esimerkiksi alihankintayritysten ja pääurakoitsijoiden välillä. Yleisesti ottaen signaalit ja odotukset paremmasta ovat aurinkoisemmat kevään edetessä, toteaaHyttinen.

USA:n ja Euroopan taloussuhdanteet heijastuvat myös Suomeen ja Kanta-Hämeeseen. Laura Wickström uskoo, että laskevat korot, inflaation talttuminen ja piristyneet merkit teollisuuden tilauskannassa ovat tie parempaan talouskehitykseen.
–Lisäksi geopoliittinen tilanteemme vaikuttaa asiaan. Jos Ukrainaan saataisiin rauha, uskoisin sen palauttavan Suomen yritysten ja kuluttajien luottamusta, jopa enemmän kuin muissa maissa. Kiinteistömarkkinoiden elpyessä kysymysmerkki on se, miten markkinat kehittyvät alueittain, arvelee Wickström.

Sorvin ääreen vai johtajan pallille?

Lasse Lehtohalme toimii yrittäjänä ja pääosakkaana vuonna 2016 perustetussa Goodwill Tilit Oy -tilitoimistossa. Yritys on vuosien varrella kasvanut 12 henkilön yksiköksi. Yrityksen kasvu on hänen mielestään tapahtunut sopivaan tahtiin.
– Moni aloittava yrittäjä saattaa vannotella, ettei tule palkkaamaan ulkopuolisia, mutta parin kolmen vuoden päästä saattaakin olla pari henkilöä palkkalistoilla. Sehän on vain osoitus siitä, että idea toimii ja henkilö on soveltuva yrittäjäksi, sanoo Lehtohalme.

Lehtohalme uskoo, että asenneilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut. Oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksessa tehdään hyvää työtä ja toki julkiset onnistumistarinat kannustavat nuoria sekä varttuneempiakin yrittäjäksi ryhtyviä. Kaikista ei tarvitse tulla miljardöörejä.
– Kasvu ei ole yrityksemme itseisarvo vaan se, että toiminta on järkevää ja kannattavaa. Maltillinen kasvu on järkevää niin yrityksen kasvun kuin itsensä kehittämisen kannalta. Se luo turvallisempia työpaikkoja.

Yrityksen kasvaessa omistajayrittäjän asiantuntijatyö tai ammatinharjoittaminen voi muuttua yritysjohtamiseksi. Kun eri alojen asiantuntijoita ei ole vielä varaa täysipäiväisesti palkata, käytetään omaa tukiverkostoa. Lasse Lehtohalme toteaa, että omassa työyhteisössään hän vielä pystyy vielä pitämään näppituntuman.
– Siinä vaiheessa, kun yritys kasvaa, voi itse todentaa oman muuntautumiskykynsä. Jotkut yrittäjät saattavat jo varsin varhaisessa kasvuvaiheessa ottaa yritykseen palkkajohtajan ja jäädä itse sorvin ääreen. Mitä isompaan kokoluokkaan mennään, sitä enemmän tehdään laskelmia ja seurataan käyttökatetta. Menestyksen ajankohtia ei täysin voida ennustaa, koska toimialat ovat jatkuvassa murroksessa, toteaa hän.

Lehtohalme muistuttaa, että kun yhteiskunta hyötyy, yrittäjänkin pitää saada korvaus riskinotostaan. Moni yksin- ja pienyrittäjä joutuu palkansaajaan verraten tinkimään monista asioista, kuten esimerkiksi sosiaaliturvasta, lomista ja työterveyshuollosta.
– Vaikka korjaamisen paikkoja aina riittää, olen yleisesti ottaen iloinen, että asenneilmapiiri yrittämiseen on parantunut ja perustamiskynnystäkin on jonkin verran madallettu, kiittelee Lasse Lehtohalme.

Teksti ja kuvat: Pasi Nuutinen